Osaamisen varmistaminen tehohoidossa

Tehostetun hoidon toimintayksikössämme hoidetaan monen eri erikoisalan potilaita, jotka ovat kriittisesti sairaita. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa hoitajien osaamista ja edellyttää jatkuvaa ammatillista kehittymistä.

Teho-osastolla toteutettava koulutus on ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä keskiössä. Koulutukseen käytettävät resurssit tulisi pystyä kohdentamaan oikein, ja näin ollen onkin tärkeää tunnistaa koulutus- ja kehitystarpeet.

Tehosairaanhoitajien osaamista Seinäjoen keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä haluttiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla ja sen vuoksi päädyttiin toteuttamaan TarkkaTeho-kysely heidän keskuudessaan. Tavoitteena oli kyselyn avulla selvittää kehitystarpeet ja kohdistaa koulutus tähän osaamisvajeeseen. Kehittämistarpeiden perusteella kohdennetun koulutuksen toivotaan lisäävän myös tehostetun hoidon toimintayksikön hoitajien pito- ja vetovoimaa.
Tarkkailutaidot Tehohoitotyössä (TarkkaTeho) mittaria muokattiin yhdessä sen kehittäjän kanssa vastaamaan keskussairaalatasoista teho-osastoa. Kysely sisältää tietotestin ja itsearvioinnin. TarkkaTeho-kyselyn tuloksista koottiin yhteen kysymykset, joista oli saatu heikoimmat tulokset tietotestissä. Lisäksi koottiin itsearviointien pohjalta kohdat, joissa vastaajat kokivat osaamisensa heikoimmaksi. Kysymykset koottiin yhteen taulukoksi ja jaettiin ryhmiin aihealueiden mukaan. Aihealueiksi muodostuivat verenkierto, neurologia, hengitys, ruoansulatus/gastrokirurgia, hyytymisjärjestelmä, munuaisten toiminta sekä metabolia. Näistä aihealueista muodostettiin vuoden 2024 koulutus-/osastotuntisuunnitelma.

Tietotestissä heikoimmat pisteet saaneista kysymyksistä (oikeiden vastausten osuus 27–80 %) järjestettiin kaksi samansisältöistä osastotuntia, joissa käytiin kysymysten oikeita vastauksia läpi. Samassa yhteydessä esiteltiin myös heikoimmat arviot itsearvioinnissa saaneet kohteet (tulokset keskiarvolla 38–79/100). Lisäksi tietotestin oikeat vastaukset selityksineen jaettiin kaikille vastaajille.

Osastotuntisuunnitelmassa kysymykset jaettiin aihealueisiin TarkkaTeho-mittarin mukaisesti. Koulutusten sisällöt suunniteltiin kysymyksen sisällön sekä aihealueen mukaan. Koulutuksessa käytettävä asiantuntija suunniteltiin aihealueen sisällön mukaan, eli kun kyseessä oli enemmän hoitotyön näkökulma, suunniteltiin kouluttajaksi joku kyseisen vastuuryhmän hoitajista, ja kun kyseessä oli enemmän lääketieteellinen näkökulma, valittiin kouluttajaksi lääkäri.

Tarkoituksena on, että jokaisesta aiheesta, jossa vastaajat ovat kokeneet oman osaamisensa heikoimmaksi, tarjotaan kolutusta. Koulutus voi olla perinteisten luentojen ja osastotuntien lisäksi esimerkiksi laite-edustajien tarjoamaa koulutusta, Duodecimin oppikursseja, ohjemateriaalia tai simulaatioita. Tulosten pohjalta on esimerkiksi laadittu hoitajien taukohuoneen seinälle EKG:n tulkinnan itseopiskelu -seinä, jossa saa harjoitella EKG:n tulkintaa sekä ohjeistus hengitysäänten kuunteluun, johon on lisätty linkki erilaisista hengitysäänistä.
TarkkaTeho-mittari toimi menetelmänä selvittää hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeita, mikä puolestaan mahdollisti koulutuksen kohdentamisen. Aiempina vuosina koulutustarpeita on kyselty henkilökunnalta sähköpostitse, minkä lisäksi koulutustarpeita ovat pohtineet osaston koulutussuunnitelmasta vastaavat. Tällä tavalla on saatu tietoa, mitä koulutusta haluttaisiin järjestettävän muutaman sähköpostikyselyyn vastauksen antaneen perusteella.

Näin menetellen ei kuitenkaan olla saatu selvitettyä laajasti koulutustarpeita eikä kohdennettua koulutuksia oikeiden tarpeiden mukaan. TarkkaTeho -mittaria hyödyntämällä koulutusta pystytään nyt kohdentamaan tarkemmin ja tarpeiden mukaisesti. Tarjoamalla koulutusta oikeaan tarpeeseen, osaaminen kasvaa, jolloin myös potilaiden saaman hoidon laadun voidaan olettaa parantuvan.

Mittarin avulla kehitetty koulutussuunnitelmaa on tällä hetkellä käytössä. Koulutuksia on järjestetty suunnitelman mukaisesti ja kouluttajat ovat löytyneet oman sairaalan sisältä, jolloin lisäkustannuksia ei ole syntynyt.

Seinäjoen keskussairaalan tehostetun valvonnan osastolla on TarkkaTeho kyselyn itsearvioinnin osuutta tarkoituksena käyttää esihenkilöiden apuna vuoden 2024 kehityskeskusteluissa. TarkkaTeho-kysely on tarkoitus uusia vuoden 2025 alkupuolella, jolloin voidaan toteuttaa vertaisarviointi vuoden 2023 tuloksiin. Tuloksia vertailemalla voidaan tarkastella, oliko koulutukset kohdennettu oikeisiin asioihin ja kokevatko vastaajat osaamisensa parantuneen vuoden 2023 kyselyn heikoimmissa osaamisalueissa. Lisäksi uuden kyselyn tulosten perusteella voidaan suunnitella seuraavaa koulutuskalenteria.

Toimialat

Toiminnot

Teemat