Oulun hyvinvointikoulu

Oulun hyvinvointikoulun tehtävänä on vastata kaupunkistrategiassa ja palveluiden järjestämisohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemisesta arjen keskeisissä kasvuyhteisöissä ja suunnata palveluita ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin.

Valtaosa lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin, mutta huono-osaisuus kasautuu. On tärkeää huolehtia ennaltaehkäisevästi ja universaalisti kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Hyvinvointikoulu pyrkii toimintatapana vastaamaan hyvinvoinnin haasteisiin vahvistamalla keskeisten kasvuyhteisöjen, kuten koulujen toimintaa ja rakenteita. Koulu on paikkana keskeinen, koska sen piirissä tavoitetaan kaikki alueen lapset, nuoret ja perheet.

Hyvinvointikoulua on kehitetty poikkitoiminnallisesti sivistys- ja kulttuuripalveluiden, hyvinvointipalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintamalli luo yhteiset rakenteet kouluyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämiseksi, mutta huomioi samalla jokaisen kasvuyhteisön omat tarpeet ja erityispiirteet. Mallin tavoitteena on ulottua strategiselta tasolta aina yksittäisen ammattilaisen tapoihin toimia. Tavoitteeksi on asetettu, että jokainen oululainen peruskoulu ja lukio on hyvinvointikoulu. Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjaamiseksi on kehitetty hyvinvointikoulun laatumerkit, jotka toimivat ohjaavina rakenteina kehittämistyössä. Hyvinvointikoulun laatumerkeistä ensimmäinen on kokemuksellisen hyvinvointitiedon prosessin toteuttaminen kolmikantaisena (opiskelijat, huoltajat ja koulun henkilöstö) ja sen pohjalta asetettavien hyvinvoinnin kehittämistä ja toteuttamista koskevien tavoitteiden asettaminen (toinen laatumerkki). Lapset puheeksi keskustelujen ja tarvittaessa neuvonpitojen käyttöönottaminen osana oppilaiden/opiskelijoiden koulu- ja opintopolkua tukemaan oppilaan arkipäivän sujumista määriteltiin kolmanneksi laatumerkiksi. Verkostotoiminnan ja yhteistyön periaatteet määritellään yhteistyössä eri toimijoiden kesken tukemaan laatuleimojen toteutumista. Hyvinvointikoulun kehittämistä on tehty johdon, henkilöstön, oppilaiden/opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Toimintamalli on kehitetty ja kehitetään omien resurssien turvin. Hyvinvointikoulun toimintamalli laatuleimoineen toteutuu omatahtisesti kaikissa kouluyhteisöissä. Kaupunki- ja yhteisötason johtaminen ja toiminnan suunnittelu perustuvat tietoon oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeista. Kokemuksellisen hyvinvointitiedon prosessi toteutuu kaikissa yksiköissä. Hyvinvointitiedon keräämiseen liittyvä prosessi on vaikuttanut positiivisesti ammattilaisten väliseen yhteistyöhön ja yhteisten tavoitteiden määrittämiseen. Yhteiset, koulukohtaiset ja konkreettiset tavoitteet on kirjattu koulukohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan.

Toimintamallin avulla on tunnistettu paremmin yhteistyökumppaneiden ja heidän toimintaedellytyksensä tehdä yhteistä hyvinvointityötä, mikä näkyy oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeiden pohjalta tehtyjen konkreettisten toimenpiteiden toteutumisena kouluyhteisöissä.

Monialainen yhteistyö ja yhteinen ymmärrys toiminnan kohteena olevista asioista on syventynyt. Lapset puheeksi toimintamalli on linjattu toteutettavaksi kouluikäisten osalta 1.-7. luokan alkaessa ja aina huolen herätessä sekä 5.-8. luokkalaisten laajojen terveystarkastusten yhteydessä.

Toimintamallin vaikuttavuus syntyy parantuvan moniammatillisen yhteistyön, yhteisen toimintamallin ja yhteisen kielen kautta. Toimintamalli on jatkuvassa kehittämisen prosessissa. Kuntatasolla toimintamalli mahdollistaa yhteisen kehittämisen johtamisen, toiminnan seuraamisen ja tarvittaessa suunnan korjaamisen.
Hyvinvointikoulu tekojen tori.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat