Päivystyksellisten eteisvärinäpotilaiden hoitopolun uudistus päivystyksessä

Monipotilastilanteet aiheuttavat ruuhkaa päivystyksessä. Ajatuksena oli pohtia potilasryhmiä, joiden hoitopolkua olisi mahdollista kehittää paremmaksi, nopeuttaen samalla läpimenoaikaa. Tavoitteena oli myös potentiaalisesti vähentää kustannuksia. Potilasryhmäksi valikoituivat eteisvärinäpotilaat, joille oltiin suorittamassa kardioversio (sähköinen rytminsiirto) päivystyksessä. Tämä potilasryhmä on hyvin tunnistetavissa, toimenpiteitä (kardioversioita) tehdään päivittäin ja läpimenoaika on muita eteisvärinäpotilaita pidempi.

Tavoitteiksi asetettiin potilastyytyväisyyden parantuminen, laboratoriokustannusten vähentyminen ja kardioversiopotilaiden läpimenoajan nopeutuminen. Kun potilasryhmä tunnistettiin, kartoitettiin nykytilanne eli kardioversiopotilaiden läpimenoaika päivystyksessä verrattuna muihin eteisvärinäpotilaisiin. Lisäksi kartoitettiin, mistä mahdolliset viiveet koostuvat ja mitkä olivat laboratoriokustannukset.

Kardioversiopotilaista kartoitettiin nykyinen hoitokäytäntö, mukaan lukien kardioversiokäytännöt, sedaatiokäytännöt sekä merkitykselliset laboratoriokokeet. Näitä verrattiin hoitosuosituksiin ja tutkimusnäyttöön. Konsultointia eri erikoisalojen osalta käytiin.

Kävimme läpi oleellisimmat laboratoriokokeet, jotka oli mahdollista toteuttaa vierianalytiikalla eli tässä tapauksessa laskimosta otettavalla verikaasuanalyysistä (vena-astrup sekä tutkimustulokset kalium, natrium, hemoglobiini), joiden avulla kardioversio on mahdollista toteuttaa turvallisesti. Laajempia verikokeita ei siten ole tarpeellista tilata erikseen. Niiden vastausviive on ollut tyypillisesti kaksi tuntia.

Kehittämistyö eteni potilasryhmän tarkentamiseen ja edelleen hoitopolun kehittämiseen. Potilasryhmä tarkentui siten, että eteisvärinäpotilas, jolle oli suunnitteilla rytminsiirto eli kardioversio päivystyksellisesti, otetaan jatkossa verikaasuanalyysi eli vena-astrup hoitajan toimesta (Marevan potilailta lisäksi INR). Vaatimuksena oli myös, että potilaalla oli olemassa oleva verenohennuslääkitys, mutta ei mitään liitännäisoireita, kuten rintakipua tai hengenahdistusta.

Kardioversion jälkeen sedaation jälkeinen seuranta-aika oli ennen kehittämistyötä kaksi tuntia. Tutkimusnäyttöön perustuen sedaation jälkeistä seuranta-aikaa lyhennettiin yhteen tuntiin, jos tietyt kriteerit täyttyivät. Näitä ovat orientaatio ja hyvävointisuus vitaalielinarvoineen sekä se, että kardioversio oli toteutunut ongelmitta ja että potilas oli saanut tavanomaiset kardioversioon liittyvät lääkkeet.

Laskimosta otettavan verikaasuanalyysin (vena-astrup) ottamisesta tehtiin akuuttihoitotyön erikoistumistyönä opetusvideo, joka toimi yhtenä osana perehdytystä. Tämän lisäksi näyttökoe vena-astrupin otosta edellytettiin aluksi kaikilta, lopulta tarkentuen ei-ensihoitoryhmää tekeviin hoitajiin.

Lisäksi eteisvärinäpotilaiden ohjaukseen liittyen tehtiin ohje ensihoidolle ja päivystysavulle, jotta potilaat, jotka vaativat välitöntä hoitoa, osattiin ohjata päivystykseen. Ohje myös auttoi tunnistamaan potilaat, joiden hoito kyettiin hoitamaan omalla terveysasemalla tai jotka pystyivät odottamaan seuraavaan aamuun ennen terveydenhuollon kontaktia. Pyrkimyksenä oli välttää ylimääräisiä ambulanssikyytejä sekä potilaiden ylimääräistä odottamista päivystyksessä.

Kehittämistyö aloitettiin helmi-maaliskuun taitteessa 2024 ja jalkautettiin käytäntöön toukokuun lopulla. Kehittämistyö toteutettiin yksikön sisällä moniammatillisena yhteistyönä. Sedaation jälkeisen seuranta-ajan vähentyminen kahdesta tunnista yhteen tuntiin ja laboratoriotutkimustulosten odotusviive (2h) lyhentyi muutamaan minuuttiin. Hoitopolun uudistuksen ollessa voimassa kolme kuukautta, kartoitettiin ensimmäiset tulokset. Potilaiden läpimenoaika oli lyhentynyt 63 minuuttia ja tähän perustuen eteisvärinäpotilaat, joille on tehty päivystyksellinen kardioversio, viettävät laskennallisesti vuodessa yli 1000 tuntia vähemmän aikaa päivystyksessä verrattuna aikaan ennen hoitopolun uudistusta. Laboratoriokustannukset vähentyivät ja potilastyytyväisyys lisääntyi perustuen potilaiden antamaan NPS-lukemaan ja suulliseen palautteeseen. Koska hoitopolun uudistus oli ehtinyt voimassa vasta kolme kuukautta ja verikaasuanalyysin vena-astrup -koulutusta oli ehtinyt käydä vasta alle puolet henkilöstöstä, tulevat tulokset yllä mainituista todennäköisesti kehittymään vieläkin parempaan suuntaan.

Kehittämistyötä jatketaan pyrkimyksenä laajentaa potilasryhmiä, joiden hoitopolkua vena-astrupin ottaminen ensisijaisena laboratoriotutkimuksena tehostaisi (esimerkiksi aulapotilaat). Lisäksi sedaatio-ohjetta muokataan muille potilasryhmille sopivaksi.

Toimialat

Toiminnot

Teemat