2.10.2024
Oulun kaupunki, Kangaspuiston päiväkoti ja Kisakentän päiväkoti, Oulu

Somalivanhempien ryhmä vahvisti varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja vanhempien yhteistyötä

Käynnissä

Tarve ja tavoitteet
Päiväkodin arjessa on haastanut varhaiskasvatuksen asioiden ja arjen avaaminen eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajille, koska yhteistä kieltä ei ole ollut. Päiväkodissa on ollut käytössä teknologiaa keskustelun kääntämiseksi ja tarvittaessa paikalla on ollut myös tulkki. Monet asiat ovat kuitenkin kulttuurisidonnaisia, joten pelkästään tulkin käännösapu ei ole asiassa riittänyt. Kaikille käsitteille ei välttämättä edes ole sopivia tai valmiita käsitteitä eri kielissä.

Varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat, että huoltajat eivät ymmärtäneet mitä varhaiskasvatus tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan. Huoltajat eivät myöskään päässeet esittämään toiveita ja kertomaan heidän tavoistaan, koska ei ollut riittävää yhteisymmärrystä. Vanhemmilla oli myös monenlaisia huolia ja oli haastavaa keskustella tulkkien kautta. Varhaiskasvatuksen työntekijät kuitenkin kuulevat mielellään eri kulttuurien toimintatavoista ja toiveista huoltajilta.

Päiväkodilla lähdettiin miettimään, miten asioita saataisiin avattua huoltajille paremmin ja miten saataisiin luotua luottamuksellisia keskusteluja myös kasvatuskäytänteisiin liittyen.
Ratkaisu
Päiväkodille tarjoutui mahdollisuus ottaa työharjoitteluun somalitaustainen varhaiskasvatusalan opiskelija. Yhdessä opiskelijan kanssa päiväkodin johtaja ja varajohtaja lähtivät suunnittelemaan somalihuoltajien tapaamisia. Tapaamisten suunnitteluissa ja järjestelyissä hyödynnettiin myös päiväkodin somalin kielen opettajaa. Ajatuksena, että tapaamisissa voi keskustella somaliperheiden käytänteistä, vanhempia mietityttävistä asioista ja suomalaisesta varhaiskasvatuksesta. Huoltajia pohditutti myös tuleva kouluelämä ja sen tuomat asiat.

Tapaamisissa haluttiin rauhassa istua alas vanhempien kanssa ja lähteä yhdessä keskustelemaan sen sijaan, että vain päiväkodin työntekijät kertoisivat miten asiat ovat heidän näkökulmastaan. Lähdettiin yhdessä tutustumaan puolin ja toisin kulttuureihin ja toimintatapoihin.

Päiväkodin johtajan kahdessa päiväkodissa oli paljon somalitaustaisia perheitä ja molempiin taloihin muodostettiin omat ryhmät.

Toimintamallin suunnitteluvaiheessa kuultiin mm. Oulun kaupungin nuorisopalveluiden toiminnasta, jossa somalitaustaiset oppilaat ja koulun opettajat keskustelivat somalikulttuurista ja heidän toimintatavoistaan. Opettajat olivat tilaisuudessa saaneet tietoa oppilailta ja heidän keskinäinen luottamuksensa vahvistui.

Päiväkodin johtaja, varajohtaja, opiskelija ja somalin kielen opettaja lähtivät suunnittelemaan kahdelle päiväkodille somalivanhempien ryhmien käynnistämistä. Päiväkotien työntekijöille lähetettiin kysely, jossa pyydettiin työntekijöitä kirjaamaan asioita, joista olisi hyvä yhdessä vanhempien kanssa keskustella. Opiskelija puolestaan osasi samaistua somalihuoltajiin ja tuoda heidän näkökulmaansa jo suunnitteluvaiheessa mukaan.

Ryhmien tapaamisajat ajoitettiin päiväkotipäivän loppuun, jolloin lapset olivat vielä päiväkodin toiminnassa mukana. Tapaamisten loputtua huoltajat hakivat samalla lapset mukaan kotiin.

Tapaamisten sisältöjä suunniteltiin etukäteen työntekijöiden tekemien nostojen pohjalta sekä opiskelijan huomioiden pohjalta. Tapaamisten päärooliin jätettiin kuitenkin huoltajat eli he saivat tulla tapaamiseen omien kysymystensä ja pohdintojensa kanssa.

Opiskelijalla oli tapaamisissa iso rooli, hän käänsi keskustelut somalista suomeksi ja päinvastoin sekä pystyi kertomaan suomalaisen varhaiskasvatuksen käytännöistä ja tavoitteista huoltajille heidän kulttuurinsa kautta. Opiskelija pystyi avaamaan myös kulttuurillisia näkökulmia työntekijöille. Hän oli myös laatinut perheille lähtevät viestit yhdessä somalin kielen opettajan kanssa perheryhmään liittyen.
Tulokset
Somalihuoltajien ryhmät kokoontuivat noin kerran kuussa. Paikalla oli noin 3–4 huoltajaa jokaisessa kokoontumisessa. Ryhmien tapaamisia olivat vetämässä päiväkodin johtaja, varajohtaja ja opiskelija. Huoltajien palaute on ollut positiivista ja he ovat käyneet tapaamisissa mielellään. He ovat kokeneet, että omassa ryhmässä on ollut helpompi puhua asioista ja on saatu parempi yhteisymmärrys moniin asioihin.

Yhdessä keskusteltiin kasvatuskulttuurin molemminpuolisesta ymmärryksestä ja siitä, miksi varhaiskasvatuksessa tehdään asiat kuten ne tehdään. Tapaamisissa on keskusteltu myös, miten lasten oma kulttuuri voisi näkyä paremmin päiväkodin arjessa. Miten esimerkiksi somalikulttuurin juhlat voisivat näkyä päiväkodin arjessa?

Huoltajien ryhmissä on käynyt tarvittaessa myös muita asiantuntijoita, esimerkiksi neuvolan työntekijä, päiväkodin varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja Sos-lapsikylän ja Auta lasta ry:n järjestövarikon edustajat ovat vierailleet tapaamisissa.

Neuvolan työntekijän vierailulla keskusteltiin mm. rokotuksiin liittyvistä asioista ja korjattiin niihin liittyviä väärinkäsityksiä. Puheenaiheeksi nousi myös somalihuoltajien, erityisesti naisten, suomen kielen taito. Paikalla olleet naiset puhuivat suomea ymmärrettävästi, mutta he saavat arjessaan puhua suomea vähän. Tähän liittyen lähdimme yhdessä SOS -lapsikylän työntekijän kanssa keskustelemaan miten äitejä saataisiin esimerkiksi heidän toimintaansa mukaan.

Ryhmätapaamisten jälkeen on ollut helpompi keskustella myös lyhyissä vienti- ja hakutilanteissa päiväkodilla, kun luottamus on puolin ja toisin vahvempi. Myös ymmärrys eri tavoista viestiä kasvoi. Varhaiskasvatuksen työntekijät saivat ymmärrystä mm. siitä, että suomalainen tapa kysyä suoraan asioista ei ole tavallista somalikulttuurissa ja että se on koettu hämmentävänä.

Tänä syksynä toiminta jatkuu koko asuinalueen laajuisena eli somalihuoltajien ryhmiä markkinoidaan myös alueen kahteen muuhun yksikköön. Opiskelija on saanut opintonsa valmiiksi ja työskentelee tätä nykyä päiväkodin työntekijänä.

Viime keväänä tapaamisia huoltajien kanssa toteutettiin päiväkodin omana resurssina, tänä syksynä ryhmien toteuttamiseen saadaan tukea kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahasta. Toiminnan tavoitteena on luoda malli, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muiden kulttuurien huoltajien kanssa.

Yhteyshenkilöt

Minna Hellsten
minna.hellsten(ät)ouka.fi
Alueellisen toiminnan asiantuntija
Oulun kaupunki
Marjo Särkimäki
marjo.sarkimaki(ät)ouka.fi
Päiväkodin johtaja
Kangaspuiston päiväkoti/Oulun kaupunki

Laura Turunen
laura.turunen(ät)ouka.fi
Varajohtaja
Kangaspuiston päiväkoti/Oulun kaupunki
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta