Taiteelliset menetelmät henkilöstökehittämisessä

Espoon kaupungin henkilöstökehittämisen yksikössä haluttiin kokeilla, miten taiteellisten menetelmien käyttö kehittämisen työkaluna voisi monipuolistaa, vahvistaa, tuoda uutta virtaa, hyvinvointia ja osaamista kaupungin henkilöstölle. Taiteellisten menetelmien käytöstä ja niiden vaikutuksista on jo tutkimuksia eri yhteyksissä, mutta kunta-alalla (Henkilöstökehittämisen alueella) asiaa ei käytännössä aiemmin kokeiltu. Espoossa haluttiin pilotoida, mitä tuloksia ja ratkaisuja löydettäisiin taidekokeilun myötä työyhteisöissä ja henkilöstössä.

Espoossa kokeiltiin ideaa Taiteelliset menetelmät henkilöstökehittämisessä (TAIME) -projektin muodossa (2019-2021). Espoon henkilöstökehittämisen projektin tavoitteina oli henkilöstön
innovatiivisuuden, yhteistyötaitojen, hyvinvoinnin, ja muutostaitojen parantaminen. Lisäksi yhteiskunnallisena tavoitteena projektin taustalla nähtiin taiteilijoiden mahdollisuus päästä käyttämään osaamistaan ja tuomaan organisaatiolle uusia taiteeseen liittyviä kehittämismenetelmiä. TAIME-projektia ja sen tavoitteita esiteltiin johdolle, henkilöstölle sekä projektin kokeiluun mukaan tuleville esimiehille, osallistujille ja taiteilijoille. Projektille luotiin projektitiimi, jonka projektipäällikkönä toimi suunnittelija Jaana Lietzén.

Projektille luotiin tarkka kokeilujen prosessisuunnitelma. Kokeiluihin tulevat työyhteisöt rekrytoitiin kaupungin intranetin kautta. Kiinnostuneita työyhteisöjä saatiin mukaan jokaiselta toimialalta. Taidepajojen vetäjiksi haluttiin Espoon kaupungin ulkopuolisia asiantuntijoita, ammattitaiteilijoita. Taiteilijat rekrytointiin TOO (Taide osana organisaatiota) -verkoston kautta.

TAIME-projektin varsinaiset kokeilut aloitettiin vuonna 2019 työyhteisöjen ja taiteilijoiden rekrytoimisella. Ennen varsinaisia kokeiluja tehtiin kolme ennakkokokeilua ja valmistelevat toimenpiteet. Varsinaisille kokeiluille tehtiin arviointimittarit. Projektin kokeilujen vaikuttavuuden arvioinnista vastasi Espoon kaupungin ulkopuolinen arvioitsija.

Projektissa järjestettiin yhteensä seitsemän kokeilua, viisi työyhteisölle ja kaksi yksilötasoista kokeilua uupumisen ennaltaehkäisyyn. Yksi kokeilu sisälsi keskimäärin kolme työpajaa. Taidekokeiluja järjestettiin jokaisella toimialalla. Taidemenetelminä käytettiin mm. ääntä, musiikkia, runoutta, valokuvaa, kuvataidetta ja draaman keinoja.

Työyhteisökokeilut aloitettiin suunnittelulla esimiesten, taiteilijoiden ja projektipäällikön kanssa. Suunnitteluvaiheen jälkeen lähetettiin ennakkokysely kaikille kokeilun osallistujille. Ennakkokyselyn tulokset annettiin sekä taiteilijalle että esimiehille ennen työpajoja. Tämän jälkeen toteutettiin taidetyöpajat, joissa käytettiin, taiteilijavalinnasta riippuen, erilaisia taidemenetelmiä. Taidepajojen jälkeen lähetettiin osallistujille jälkikysely.

Arviointivaiheessa yhdistettiin ennakkokyselyn ja jälkikyselyiden tulokset. Näiden lisäksi haastateltiin kokeilujen jälkeen kaikki esimiehet. Haastatteluissa käytettiin samaa kysymyspohjaa ja kysyttiin mm. tavoitteiden onnistumisesta sekä miten taidekokeilun oppeja voisi hyödyntää työssä ja toiminnoissa.

Taidemenetelmän vaiheita esitettiin Espoon kaupungin sisäisessä intrassa ja esimiesten ja henkilöstön uutiskirjeissä säännöllisesti. Lisäksi kokeilujen vaiheista tehtiin mm. podcasteja ja artikkeleita. Henkilöstökehittämisen ryhmän kokouksessa kerrottiin projektista ja järjestettiin henkilöstökehittämisen ryhmälle yksi ennakkokokeilu, kolmen kerran valokuvaukseen liittyvä taidetyöpaja.

Espoon kaupungin henkilöstökehittämisen henkilöt vastasivat kokonaisuuden hallinnasta ja organisoinnista. Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat taiteilijat, jotka vastasivat taidepajojen sisällöstä ja niiden ohjauksesta. Lisäksi projektissa käytettiin ulkopuolista asiantuntijaa, joka vastasi arvioinnin mittareista. Lähtökohtana oli, että Espoon kaupunkiin saataisiin uusia, luovia työkaluja henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin, muutostaitojen, arvostavan vuorovaikutuksen ja innovatiivisuuden parantamiseksi. Tätä haluttiin kokeilla ammattitaiteilijoiden, henkilöstökehittämisen ja kokeiluun osallistuvien yhteistyönä. Projektiin kuului monia eri sidosryhmiä.

Projektissa käytettyjen kyselymittarien tulosten perusteella taidemenetelmien käyttö henkilöstön kehittämisen työkaluina on vaikuttanut edistävästi asetettuihin tavoitteisiin nähden. Tulokset ovat erinomaisia ja arviot ovat nousseet jokaisella kokeilualueella. Esimiesten haastattelujen tulokset ovat samansuuntaisia kuin kyselymittareiden. Kyselyissä ja esimiesten haastatteluissa nousi esiin se, että taiteellisilla menetelmillä voi vaikuttaa moneen asiaan mm. henkilöstön hyvinvointiin, muutostaitoihin, luottamuksen tunteeseen, vuorovaikutukseen ja uusien näkökulmien saantiin.

Espoon kaupungille projektin yhteydessä luotiin kolme toimintamallia.

1. Ensimmäinen toimintamalli liittyy säännöllisten luovia asioita käsittelevien luentojen käyttöönottoon kaupungilla. Koko henkilöstölle suunnattujen luentojen avulla saadaan koko henkilöstö tietoiseksi taiteen vaikuttavuudesta ja tutustumaan taiteen käyttöön työkontekstissa.

2. Toinen toimintamalli liittyy palvelupyyntöihin. Esimiehet voivat tilata työyhteisölleen
taidepajan tai taidepajoja kehittääkseen toimintojaan.

3. Kolmas toimintamalli liittyy taidepajoihin, joiden tavoitteena on uupumisen ennaltaehkäisy.

Toimintamallit otetaan käyttöön Espoon henkilöstökehittämisen vuosikelloon ja palvelutarjontaan muiden hyväksi koettujen menetelmien rinnalle kuten esimerkiksi valmennukset, coaching ja johtoryhmäsparraukset.

Tietääksemme muualla Suomen organisaatioissa/julkisella sektorilla ei ole vielä kokeiltu taidemenetelmiä henkilöstön kehittämisen alueella. Espoossa tätä kokeiltiin systemaattisesti ja organisoidusti. TAIME-projekti kesti yli kaksi vuotta sisältäen arviointimittareita, monia erilaisia taidemenetelmiä ja mukana oli useita sidosryhmiä sekä kaupungin sisältä että ulkopuolelta.

TAIME-projektissa luotua kokeilujen prosessimallia ja toimintamalleja voi toistaa joko sellaisenaan tai soveltaen muissakin organisaatioissa.

Projektista tehtiin loppuraportti, joka lähetettiin pääluottamusmiehille, johdolle sekä kokeiluissa mukana olleille sidosryhmille. TAIME-projektin etenemistä seurasi Espoon konsernihallinnon henkilöstön kehittämispäällikkö Hanna Saaristo, joka raportoi projektista ja tuloksista ylempään johtoon.

Toimialat

Toiminnot

Teemat