Työhyvinvointi ja Tuloksellisuus: kumppanukset Rovaniemen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa Rovaniemellä on jo pitkään tehty hyvää työhyvinvointityötä, mutta tulokset näyttäytyvät hitaasti, eikä niitä ole oikein saatu riittävän hyvin kuvattua.
Vuosien saatossa olemme edistäneet työhyvinvointia:
- tekemällä työhyvinvointikyselyitä ja niiden perusteella työhyvinvointisuunnitelmia, sekä toteuttaneet niitä
- laatimalla riskinarviointeja ja niiden perusteella suunnitelmia riskien mínimoimiseksi
parantamalla kognitiivista työergonomiaa
- parantamalla monin eri tavoin fyysistä työergonomiaa
- hyödyntämällä ympäristöterveydenhuollon tekemien pintapuhtaustestien tuloksia kehittämällä puhdistustapoja ja näin tavoiteltu sairastavuuden vähenemistä
- Tehostettu Aino Health -managerin (terveysjohtamisen järjestelmä) käyttöä kiinnittämällä aktiivisesti huomiota poissaolojen seurantaan ja käymällä huoli puheeksi-keskustelut määräaikojen puitteissa
- Esimiestyötä on tuettu järjestämällä useita vertaistyöpajoja
- Osaamisen vahvistaminen on otettu aktiivisesti esille kehityskeskusteluissa
- Henkilöstön työkierto on mahdollistettu toteuttamalla henkilöstön toivomia siirtoja vuosittain

Henkilöstön sairaspoissaolojen määrä on laskenut, mutta on edelleenkin korkea verrattuna koko kaupungin vastaavaan lukuun.

Mitä vielä voitaisiin tehdä?

Samaan aikaan, kun puhutaan työhyvinvoinnista on esille nostettu myös tuottavuuden kasvattaminen ja tehokkuus taloudellisessa mielessä. Kaupungin taloustilanne edellyttää kaikilta palvelualueilta kustannustehokasta toimintaa. Nämä kaksi, työhyvinvointi ja tehokkuus, voivat näyttäytyä toisensa pois sulkevina asioilta, mutta niin sen ei välttämättä tarvitse olla.

Miten saataisiin koko varhaiskasvatuksen henkilöstö mukaan kehittämään oman työyhteisönsä työhyvinvointia ja huomaamaan työhyvinvointekojen yhteys tuloksellisuuteen käytännössä? Syksyn 2020 aikana työhyvinvointipäällikkö Johanna Aho, varhaiskasvatuksen palvelualuepäällikkö Tarja Kuoksa ja talouspäällikkö Arto Sarala pohtivat tätä yhtälöä ja suunnittelivat uudenlaisen päiväkotikierroksen 22 päiväkodin kanssa, jossa koko varhaiskasvatuksen 720 työntekijää tavataan ja osallistetaan mukaan tähän työhön (korona -ajasta huolimatta).

Marraskuussa 2020 varhaiskasvatuksen henkilöstö vastasi psykososiaalista kuormittavuutta mittaavaan kyselyyn, josta muodostettiin yksikön työhyvinvoinnin lähtötilanne.

Joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 aikana palvelualuepäällikkö kävi päiväkotien johtajien kanssa keskustelut yksikön työhyvinvoinnin ja talouden nykytilanteesta.

Helmi-, maaliskuun aikana jokaisessa yksikössä käytiin keskustelut myös henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli alun perin tehdä päiväkotikierrokset paikan päällä ja tavata näin henkilöstö silmästä silmään. Pandemiatilanteen vuoksi kierrokset tehtiin google meetin avulla iltaisin päiväkotien ollessa suljettuna, jotta koko henkilöstö pääsee mukaan. Järjestelmä mukautui tilanteeseen yllättävän hyvin ja meillä oli oikeasti tunne siitä, että olimme yhdessä kaikki mukana ja tapasimme koko henkilöstön. Mukana tapaamisissa olivat työhyvinvointipäällikkö Johanna Aho, varhaiskasvatuksen palvelualuepäällikkö Tarja Kuoksa ja työsuojeluvaltuutettu Tarja Sikiö.

Illan aikana ryhmätöitä tehden nostettiin keskusteluun tärkeitä asioita ja näkökulmia. Pohdittiin myös, onko työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella yhteistä nimittäjää. Tapaamisten tavoitteena oli nostaa esille ne asiat, jotka omassa yksikössä kuormittavat vähiten, toimivat ja joita on vuosien saatossa kehitetty ja joita on syytä jatkaa. Jotta kehittyminen jatkuu edelleen, on myös nostettava esille niitä asioita, jotka kuormittavat henkilöstöä, joita on syytä lähteä parantamaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta. Miten, se juuri on yksikön esimiehen johdolla yksikön koko henkilöstön yhteinen asia. Hallinnon tehtävä on olla kuulolla, tiedostaa ja kaikin keinoin tukea yksiköitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Päiväkodeille annettiin tehtäväksi toukokuun 2021 loppuun mennessä omissa työpajoissa työstää kaksi tärkeintä asiaa, joihin he haluavat keskittyä ja sitä kautta parantaa juuri oman yksikön työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Kaikille asetettiin myös yhteiset mittarit:
- Henkilöstön poissaolojen väheneminen kalenteripäivinä
- Käyttöasteen paraneminen
- Psykososiaalisen kuormituksen väheneminen
- Pedagogisen vuosisuunnitelman toteutuminen
- Talouden kokonaistoteuman paraneminen yksikköhinnan kautta
Jokainen päiväkoti tavoittelee näin oman suoritustason paranemista. Vertailuna käytetään vuoden 2020 lukuja. Mitattavia tavoitteita seurataan syksyn 2021 aikana kolmena jaksona. Tammikuussa 2022 tehdään psykososiaalisen kuormituksen uusi mittaus. Keväällä 2022 laaditaan yksikkökohtaiset loppuraportit, jotka palvelualuepäällikkö käy henkilöstön kanssa yhdessä keskustellen uudessa päiväkotikierroksessa. Kolme parhaiten omaa suoritustaan parantanutta yksikköä tullaan palkitsemaan myöhemmin ilmoitettavalla summalla, jonka henkilöstö saa käyttää yhteisenä työyhteisöpäivänä yhdessä sopimallaan tavalla.

Työhyvinvoinnin, hyvän työilmapiirin ja tuottavuuden kehittäminen ovat jatkuvaa, suunnitelmallista työtä, joka tapahtuu yhteistyössä esimiehen ja työntekijöiden kesken.

Tavoitteena on siis se, että yksikön johtaja ja henkilöstö yhdessä lähtevät parantamaan oman yksikön suoritusta. Miettimään mikä juuri meidän yksikössä on hyvin ja mitä kannattaa jatkaa ja jalostaa, mitä asioita on syytä lähteä parantamaan ja millä tavalla? Mikä on minun oma panokseni tavoitteen toteutumiselle? Millä mittaamme hyvän henkilöstöjohtamisen? Miten vaikuttavuutta yleensäkin voi mitata? Millaista on henkilöstöä tukeva johtaminen? Mitä on ennaltaehkäisevä työkykyjohtaminen juuri meidän yksikössä? Ja miten myös itse voin olla vaikuttamassa varhaiskasvatuksen talouteen.

Syksyllä 2021 kokoontuivat varhaiskasvatuksen esimiehet, palvelualuepäällikkö, talouspäällikkö ja työhyvinvointipäällikkö jälleen yhteen. Tässä pohdimme samalla tavalla toteutettuna esimiesten mietteitä omien kehittämis -työpajojen tuloksista, yhteisiä näkemyksiä ja myös esimiesten työhyvinvointia. Työ jatkuu edelleen. Edessä on mielenkiintoinen talvi ja tuleva kevät. Odotamme innolla mitä saamme yhdessä aikaan.

Toimialat

Toiminnot

Teemat