Työkykyjohtamisen tukeminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Idea työkykyjohtamisen tukemiseen lähti hyvinvointialueen tavoitteesta vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia poissaoloja. Poissaolojen vähentämistoimia päätettiin kohdentaa esihenkilöihin, sillä heidän rooli on keskeisessä asemassa työkykyjohtamisessa. Tavoitteeksi asetettiin sairauspoissaolojen vähentyminen sekä esihenkilöiden työn tukeminen ja kuormituksentunteen vähentäminen. Tavoitteisiin pääsemiseksi aloitettiin hanke, johon palkattiin kaksi määräaikaista työhyvinvointisuunnittelijaa 8 kuukauden ajaksi hyvinvointialueen sisäisellä haulla. Kehittämistoimenpiteitä kohdennettiin yksiköihin, joissa sairauspoissaoloprosentti oli yli 10 % vuonna 2024 (yht. 54 yksikköä). Työhyvinvointisuunnittelijat aloittivat kehittämistoimet kontaktoimalla ensin puhelimitse yksiköiden esihenkilöitä. Alkukartoituksessa selvitettiin, mitä tukitoimia esihenkilöt tarvitsevat työkykyjohtamisen tueksi sekä mitä tukitoimia työyhteisöt tarvitsevat esihenkilön mielestä. Alkukartoituksen jälkeen pidettiin yhdessä yksiköiden esihenkilöiden sekä työhyvinvointisuunnittelijoiden kanssa suunnittelukokouksia eri tukitoimista. Esihenkilöiden ja yksiköiden tarpeiden pohjalta muodostuivat erilaiset tukitoimet, joilla lähdettiin tukemaan toimintaa.

Esihenkilöille kohdennetut tukitoimet oli tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen esihenkilöille ja työyhteisöihin tarjottiin tukitoimia yksiköiden tarpeen mukaisesti alkukartoituksen perusteella.

Esihenkilöille:
1. Työn tueksi - koulutukset, joidenka aiheina olivat hyvinvointialueen työkykyä tukevat työkalut (ennakoiva tuki, mukautettu ja korvaava työ, puheeksi otto). Koulutukset olivat live -tapaamisia, joissa esihenkilöt saivat työhyvinvointisuunnittelijoilta, työsuojeluvaltuutetuilta ja toisilta esihenkilöiltä vertaistukea keskustelujen myötä. Samansisältöisiä live-koulutuksia järjestettiin 6 ja teams -koulutuksena 2.
2. Työhyvinvointiluennot (3 x 3 h). Esihenkilöiden työssä jaksamista tukevia kokonaisuuksia mm. resilienssi, muutoksessa selviytyminen, stressin hallinta, mielentyökalut.
3. Henkilökohtaiset keskustelut työhyvinvointisuunnittelijan ja esihenkilön kanssa

Työyhteisöille:
1. Kuormitusvaakakyselyt ja purut. Käytössä ollut metodi työyhteisöjen auttamiseen ja tukemiseen, jota tarvittaessa käytettiin hankkeessa toimenpiteenä. Kuormitusvaakakyselyjen tulosten pohjalta tehtiin yksiköille yksilölliset kehittämissuunnitelmat.
2. Työyhteisötaidot koulutus ja luennot (1-3h). Valmiista konseptista muokattiin jokaiselle yksikölle kohdennetusti heidän tarpeita tukeva koulutuskokonaisuus. Työyhteisötaidot koulutus sisälsi luento-osuudet sekä osallistavat tehtävät kuten vahvuuksien löytäminen ja tukeminen sekä myönteisen ilmapiirin vahvistaminen. Metodeina käytettiin mm. learning cafe, ideariihi, janat.

Hyvinvointialueella oli käytössä jo ennestään työkyvyn tuen toimintamallit, joiden käyttöä on hankkeen toimilla jalkautettu, vahvistettu ja toimintamallien näkyvyyttä tuotu lisää. Toteutustavat ovat uusia, innovatiivisia ja käytännönläheisiä.

Toiminnan kehittämisessä on ollut mukana hanketyöntekijöiden lisäksi työhyvinvointipalvelut. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut jo aiemmin perustettu työkykyryhmä. Lisäksi toimista on raportoitu hyvinvointialueen johtoryhmälle sekä asiakkuus-, kehittämis- ja henkilöstölautakunnalle.

Ulkopuolista rahoitusta eikä asiantuntija-apua ole käytetty. Kustannuksina syntyi kahden määräaikaisen työhyvinvointisuunnittelijan palkkakustannukset sivukuluineen.

Hyvää palautetta on saatu osallistuneilta esihenkilöiltä, työyksiköiltä ja hyvinvointialueen johdolta tukitoimista. Tehdyt toimenpiteet ovat kehittäneet yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä.

Tehdyn Webropol -kyselyn mukaan: Esihenkilöistä 90,5 % koki työhyvinvointisuunnittelijoiden avun hyödylliseksi ja pystyvät hyödyntämään koulutuksessa opittuja asioita työssään. Esihenkilöistä 81 % koki työhyvinvointisuunnittelijoiden avun vaikuttaneen ajatteluun ja toimintatapoihin. Vapaiden kommenttien perusteella moni koki saaneensa hyödyllistä vertaistukea.

Muutokset sairauspoissaoloissa vuoden 2025 aikana yksiköissä joihin tukitoimia tarjottiin.
• Sairauspoissaoloprosentti kasvoi n. 30 % yksiköistä kvartaalista qv1/2025 kvartaaliin qv2/2025.
• Sairauspoissaoloprosentti laski samana ajanjaksona n. 70 % yksiköistä

Sairauspoissaolojen keskiarvo on noussut vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024.
Vaikka sairauspoissaolojen keskiarvo on noususuuntainen edelliseen vuoteen verrattuna, kuitenkin on nähtävissä sairauspoissaolojen laskua lyhyessäkin ajassa yksiköissä, joihin on jalkauduttu tukitoimien kanssa.

Säästöjä syntyi sairauspoissaolojen vähentymisen kautta yksiköissä joihin tukitoimia kohdennettiin.

Hyvinvointialueella on tavoitteena jatkaa kehittämistyötä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi.

Toimialat

Toiminnot

Teemat