Lapsi- ja perheohjaajat lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäjiä

Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, jonka väkiluku kasvaa nopeasti erityisesti varhaiskasvatusikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten osalta. Toimintaympäristön muutoksen myötä myös perheiden ja heidän tarpeensa muuttuvat. Vantaalla on tehty jo vuosia monialaisesti myönteisen erityiskohtelun työtä. Haettavissa olleilla avustuksilla kehitettiin edelleen varhaiskasvatuksen työtapoja eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi.

Perheiden tarpeiden moninaistuessa tarve monialaiselle yhteistyölle lisääntyi. Laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan rinnalle tarvitsimme laajemmin perheiden hyvinvointia tukevaa toimintaa. Pääkaupunkiseudun haastavassa henkilöstötilanteessa oli järkevää lähteä kehittämään aivan uudenlaista palvelua perheille, ja samalla vahvistaa varhaiskasvatussuunnitelman mukaista yhteistyötä huoltajien kanssa.

Yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen haastaa varhaiskasvatusjärjestelmän sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Alueellisen sosioekonomisen ja etnisen segregaation vaikutuksesta koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu ja syvenee erityisesti suurten kaupunkien tietyillä alueilla. Tämä heijastuu lasten tasa-arvon lähtökohtiin myös varhaiskasvatuksessa. (ks. Bernelius & Huilla 2021).

Lisäksi koronapandemian maailmanlaajuiset seuraukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös Vantaan kaupunkiin ja sen toimintaympäristöön vuoden 2020-2021 aikana. Epävarmuus ja epidemian negatiiviset vaikutukset perheiden ja lasten tilanteisiin tekevät varhaiskasvatuksen roolista hyvinvoinnin ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistajana entistä keskeisemmän. Erityisavustuksen kautta päästiin jatkamaan konkreettisia tekoja eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi varhaiskasvatuksessa lähellä lapsia ja heidän perheitään.

Opetushallituksen erityisavustuksella positiivisen diskriminaation edistämiseksi 2019–2020 lähdimme aluksi pilotoimaan varhaiskasvatuksen lapsi- ja perheohjaajien tehtävää. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen 2020–2021 päätimme jatkaa ja laajentaa varhaiskasvatuksen lapsi- ja perheohjaajien tehtävää. Samalla päivitimme lapsi- ja perheohjaajien tehtävänkuvaa vastaamaan vielä paremmin kentän tarpeita ja toiveita.

Tavoitteena oli kokeilla ja jatkokehittää työtapoja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin uudistamiseksi inkluusiota, oppimisen ja hyvinvoinnin yhdenvertaisuutta, vuorovaikutusta ja lähipalveluperiaatetta tukevaan suuntaan. Lapsi- ja perheohjaajan tehtävillä vahvistettiin erityisesti varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten ja heidän perheidensä lähipalvelua sekä palveluihin ohjautumista.
Kohderyhmänä olivat sosioekonomisesti haastavilla alueilla sijaitsevien varhaiskasvatusyksiköiden lapset ja heidän perheensä sekä henkilöstö.

Kehittämistyötä arvioitiin, suunniteltiin ja toteutettiin varhaiskasvatusyksiköissä päiväkodin johtajien johtamana työnä. Lisäksi järjestettiin kaupunkitasoisesti aloitus-, väliarviointi sekä päätöstilaisuudet sekä tarvittavia vertaistapaamisia.

Erityisavustusten valmistelussa kuultiin kentän tarpeita. Koko kehittämistoiminnan ajan osallistetaan kehittämistoiminnassa mukana olevat tahot. Kehittämisessä hyödynnetään vertaisoppimista ja monipuolisia vertaisoppimisen rakenteita. Kehittämiseen linkittyy myös opinnäytetöitä. Kehittämistyö toteutetaan valtion erityisavustusten turvin. Kunta osallistuu omarahoitusosuudella.
Kehittämistoiminnalla saatiin välittömiä positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten ja perheiden elämään. Perheiden palveluohjaus tehostui ja perheet saivat tarvitsemaansa tukea. Lisäksi toimintayksiköt löysivät uusia toimintatapoja monialaisen työn kehittämiseksi. Lapsiperhepalvelut ovat tulleet tutummiksi ja osaaminen huolen puheeksiotossa on vahvistunut.

Avustuksella tavoitellaan paitsi välittömiä positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten oppimiseen ja hyvinvointiin, mutta myös vahvistusta toimintayksiköiden inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämiseen varhaiskasvatuksen moninaistuvassa toimintaympäristössä. Avustuksella tavoitellaan myös pidemmän aikavälin vaikutuksia lasten koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.

Lapsi- ja perheohjaajan työskentelystä on saatu rohkaisevia tuloksia. Jatkokaudella työskentelyn hyviä käytänteitä halutaan jatkokehittää erityisesti toimintayksikkökohtaisissa rakenteissa, mutta myös kaupunkitasoisesti kehittävän arvioinnin ja dokumentoinnin työtapaa hyödyntäen.

Toimialat

Toiminnot

Teemat