Yhteisöohjautuvuuden vahvistaminen varhaiskasvatuksessa

Hankkeen tavoitteena on pitkäkestoinen toimintakulttuurin muutos perinteisestä organisaatiosta kohti yhteisöohjautuvaa toimintamallia.

Varhaiskasvatuksen yksiköillä on ollut hierarkkiseen johtamisjärjestelmään nojautuvat, yhdenmukaiset tiedonkulun ja päätöksenteon rakenteet, joita on toteutettu kaikissa kasvattajayhteisöissä samansisältöisesti.

Yhteneväiset toimintatavat luovat turvaa ja ennustettavuutta, mutta samalla ne koetaan kankeiksi ja hitaiksi. Maailma on muuttunut niistä ajoista, jolloin nuo rakenteet luotiin.

Idea kehittämistyöhön lähtikin henkilöstön tarpeesta päästä vaikuttamaan entistä vahvemmin arjen työhön. Siis siihen, miten toimintaa organisoidaan ja johdetaan yhdessä.

Järvenpään varhaiskasvatus on lähtenyt ennakkoluulottomasti kokeilemaan ja kehittämään yhteisöohjautuvuutta puolitoistavuotisessa hankkeessa, johon on hankittu ulkopuolista asiantuntijatukea ja saatu rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Hanke toteutuu ajalla 1.8.2022-31.12.2023 ja siihen osallistuvat kaikki kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito. Hankkeen tavoitteena on pitkäkestoinen toimintakulttuurin muutos perinteisestä organisaatiosta kohti yhteisöohjautuvaa toimintamallia.

Jokainen kasvattajayhteisö on ainutlaatuinen kokonaisuus, joilla on omanlaisensa kulttuuri, todellisuus ja tarpeet. Paikalliset, ”meille sopivat” toimintatavat ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat merkityksellisiä. Ne lisäävät työn mielekkyyttä ja hallinnan tunnetta.

Järvenpäässä ajatellaan, että yhteisöohjautuvat käytännöt ja jaettu johtajuus rakentavat pohjaa ihmisen kokoiselle ja näköiselle työelämälle. Kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tulemisen tarve on syvä inhimillinen perustarve, joka yhdistää meitä kaikkia roolista ja asemasta riippumatta.
Varhaiskasvatuksen yksiköissä on kokeiltu monimuoto-oppimiseen perustuvaa kehittämistä, kuten verkko-oppimista ja työpajoja sekä toteutettu yhteisöohjautuvuuteen perustuvia kokeiluja.

Kokeiluista on opittu, miten toimintaa voidaan johtaa ja kehittää vertaispohjaisesti. Esimerkkinä vertaispohjaisuudesta on mm. syksyn ryhmien ja tiimien on muodostaminen, rakennushankkeisiin osallistaminen ja vuosilomien suunnittelu neuvonpitomenetelmää hyödyntäen. Lisäksi lasten musiikki- ja liikuntakasvatuksen edistämiseksi ja päällekkäisen suunnittelun karsimiseksi on hyödynnetty parvimallia.

Ketterien kokeilujen tieltä on täytynyt kuitenkin ensin tunnistaa ja raivata esteitä, jotka ovat itse asiassa useimmiten mielessä, eivät todellisuudessa.

Johtamis- ja toimintakulttuuri kehittämisessä on edetty henkilöstö edellä. Tutkimusmatkaan on sisältynyt koulutuksia, kehittämispäiviä, työnohjauksellista tukea ja vuorovaikutustilanteita. Kehittämishankkeessa ei tuoda valmiita malleja, vaan osaajat kokeilevat ja kehittävät työyhteisölleen sopivia tapoja, kuitenkin huomioiden perälaudan eli emme kehitä hierarkkisempia tapoja tai vuorovaikutusrakenteita.

Kun kehittämistyö on edennyt varhaiskasvatuksen yksilö- ja yksikkötasolla, systeeminen yhteisöohjautuvuuden kehittäminen jatkuu johdon ja hallinnon tasolla organisaatiossamme.

OKM on rahoittanut hanketta 1.8.22-31.12.23 ja ulkopuolista asiantuntijatukea saadaan mm. JOINTU Perttu Salovaaralta.

Lisäksi teeman äärellä on toteutettu yksi opinnäytetyö sekä kaksi gradua. Työntekijät ovat antaneet palautetta kehittämistyöstä. Heidän mielestään yhteisöohjautuvuuden periaatteet istuvat hyvin varhaiskasvatukseen. Ratkaisuja voidaan tehdä arjessa joustavasti ilman turhaa hierarkiaa, kun asiasta on riittävästi tietoa. Lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi neuvonantoprosessia. On saatu paljon työvälineitä arjen työhön ja rohkeutta kokeilla uutta. On myös voitu tarkastella vanhaa toimintatapaa uudesta näkökulmasta.

Kokeilukulttuuri on vahvistunut, vanhojen, hierarkkisten rakenteiden purkaminen ja kriittinen tarkastelu ja joustava päätöksenteko ovat lisääntyneet. Osaajat ovat päättämässä omasta työstään eli ammattitaitoa ja osaamista hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteisöohjautuvuus varhaiskasvatuksessa lisää henkilöstön osallisuutta. Varhaiskasvatuksessa ollaan taitavia tiimityön tekijöitä. Yhteisöohjautuvuus luo kasvattajille uskoa omaan tekemiseen ja lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön luoden näin lisää työssä viihtyvyyttä.

Varhaiskasvatuksessa on päästy yhdessä kehittämään työskentelyä, tekemään asioita uusilla tavoilla ja jakamaan osaamista yli ryhmärajojen, koska osaamista on paljon kaikilla. Yksiköissä on otettu käyttöön vahvemmin parviälyä ja tehty yhteistyötä yli ryhmärajojen. Myös lasten osallisuus vahvistuu, kun työtä tehdään laajemmilla hartioilla. Työhyvinvointi vahvistuu, kun voidaan itse päättää asioista, eli siitä mitkä asiat koskevat työntekijöitä eniten ja voidaan tukea toisia. Yhdessä onnistumme paremmin!

Toimialat

Toiminnot

Teemat