Hyvinvointitoimialan henkilöstö on valtavan osaavaa ja joustavaa ja työtehtävät ovat laajat. Hyvinvointijohtaja Eija Liikamaan vertaakin toimialaa isoon kukkivaan ruusupensaaseen, jonka juuret ovat vahvat. 

"En voisi olla ylpeämpi omasta työyhteisöstä, meillä koetaan työn iloa joka päivä, sanoo Eija.

Kauhajoella toteutettiin organisaatiouudistus vuonna 2019. Samalla syntyi hyvinvointitoimiala, jossa työskentelee yli 40 kokoaikaisen työntekijän lisäksi tuntihenkilöstöä opetustehtävissä. Uudistus toi mukanaan mittavat säästöt ja toimiala sai oman lautakunnan ja budjetin. 

Hyvinvointitoimialalla ja kaupungin päättäjillä on vahva luottamus työntekijöihin. Henkilöstö toimii itseohjautuvasti ja tiimityötä tehdään tiimien esihenkilöiden tuella. Kun tulee haasteita, niistä selvitään yhteisen keskustelun avulla. 

"Kaupunki on kehityshakuinen ja johto kannustaa kehittämiseen. Tämä on myönteinen asia. Vahvassa kehittämisen huumassa emme kuitenkaan saa unohtaa henkilöstöä ja jaksamista. Myös olemassa olevat resurssit täytyy muistaa, kuvaa tilannetta opistojen rehtori Niina Kiprianoff.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti eri toimijoiden ja Suupohjan alueen kuntien kanssa maakuntatasoa unohtamatta. Palveluja kehitetään koko ajan toimintaympäristö huomioiden. Alueellinen ja maakunnallinen yhteistyö onkin elintärkeää, sillä sen avulla voimavaroja saadaan yhdistettyä ja palvelujen saavutettavuutta parannettua.

"Olemme kehittäneet Suupohjan alueen kuntien viestintäasiantuntijoiden kanssa Visit Suupohja -sivuston, jonka avulla matkailijat löytävät alueen helmet ja tietoa alueesta. Myös museot tekevät alueella yhteistyötä ja yhdistävät näin voimavaroja, kertoo viestintä- ja kulttuurikoordinaattori Sirpa Autio.

Viestinnällä ja markkinoinnilla on tärkeä rooli hyvän kuntatyön näkyväksi ja tunnetuksi tekemisessä. Kaupungin viestinnässä esitellään eri yksiköiden työtä ja kyläyhdistysten toimintaa kaupungin sivustolla ja somekanavissa. 

"Olemme alkaneet tehdä esimerkiksi teknisen puolen markkinointia Tällä tavalla yhteistyö eri toimialojen kanssa kehittyy. Kun asioita tehdään näkyväksi, voi olla ylpeä omasta työstä ja työhyvinvointi lisääntyy, sanoo markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori Riitta Alapiha.

Vapaan sivistystyön ja alueellisten koulutuspalvelujen merkitys on suuri alueen elinvoiman ja osaamisen ylläpitäjänä. 

"Haluamme pitää koulutuspaikat lähellä lapsia ja nuoria, on oltava mahdollisuus harrastaa. Koulutus luo elinvoimaa ja mahdollistaa osaamisen kehittämisen kaikille asukkaille, oli kyse sitten työttömistä, työikäisistä tai ikäihmisistä, kertoo Niina.

Kansalaisopiston opiskelijamäärä tippui kolmanneksen korona-aikana, koska ihmiset pelkäsivät osallistua lähiopetukseen. Noin kolmannes 150 kurssista järjestettiin etäopetuksena. Koska etäopetus ei toimi kaikille, oli pakko kehittää uudenlaisia opetusmuotoja. 

"Kurssimateriaaleja toimitettiin ikäihmisille kotiin haja-asutusalueilla ja opettaja ohjasi opiskelua puhelimitse, Niina kuvaa tilannetta.

Korona-ajasta on selvitty hyvän yhteistyön ja joustavuuden avulla. Selviytymisen avaimia ovat olleet hyvä vuorovaikutus ja tiedon ja tehtävien jakaminen. Työntekijöille on myös annettu aikaa uuden oppimiseen. Korona-aika onkin lisännyt uusien toimintatapojen omaksumista.

Haasteita on tuonut oman työn organisointi uudella tavalla ja jatkuvat Teams-kokoukset. Epätietoisuus pandemiasta on myös lisännyt työntekijöiden stressiä ja kuormitusta ja lisännyt huolta etenkin ikäihmisten ja nuorten hyvinvoinnista.

Haasteista huolimatta hyvinvointitoimialalla on kehitetty runsaasti uusia palveluja. Esimerkiksi kulttuuritapahtumia on järjestetty etänä ja kirjastossa otettiin käyttöön kirjakassipalvelu. Osa tapahtumista, kuten ruokamessut ja kulttuuriviikko Kriuhnaasu jouduttiin perumaan viime vuonna. 

"Tänä vuonna olimme jo paljon viisaampia ja kaikki Kriuhnaasu-esitykset olivat suoria livestriimauksia tai valmiiksi videoituja lähetyksiä. Riemulauluryhmän yhteislaulutilaisuus toteutettiin niin, että laulunsanoja monistettiin ja toimitettiin mm. palvelutaloihin, iloitsee viestintä- ja kulttuurikoordinaattori Sirpa Autio.

Korona-aikana ei jääty kirjastossakaan laakereille lepäilemään. Kirjaston henkilöstö toteutti omin voimin koko kirjastotalon uudelleen organisoinnin ja sisustamisen Vaasan kehittäjäkirjaston tutkimukseen ja arkkitehdin suunnitelmaan perustuen. Hankkeen aikana mahdollistettiin esteetön asiointi kirjastossa ja opistojen tiloissa sekä kehitettiin uusia toimintamalleja koko kirjastotalon tilojen yhteiskäytön lisäämiseksi.

 Myös nuoristotyössä on tapahtunut muutoksia. 

"Nuorisotyön on muututtava asiakasryhmän mukana. Kokeilemme ja otamme käyttöön koko ajan uusia nuorisotyön muotoja. Myös työtehtäviä ja vastuita on selkiytetty. Meillä on moniammatillinen Nukute-työryhmä, johon kuuluvat nuorisotyöntekijät, kuraattorit, terveydenhoitajat ja kaikki muut nuorisotyötä tekevät tahot. Tällaista yhteistyötä ei läheskään joka kunnassa tehdä, kuvailee nuorisotyön koordinaattori Päivi Ojala.

Hyvinvointitoimialan rooli Kauhajoella on vahva ja hyvinvointipalvelujen merkitys näkyy. Kauhajoen uusi kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila onkin todennut, että hyvinvointitoimiala on sateenvarjo kaiken yllä. 

Kirjoittaja Anna-Mari Jaanu