Hyvinvointialan kehittämisjaos kokoontui Teamsissa 27.3.2026 käsittelemään ajankohtaisia teemoja; vanhus- ja vammaispalveluiden uudistaminen, sote-alan harjoittelupaikkojen saatavuus sekä työsuojelun uuden toimintakauden käynnistyminen. Tuttuun tapaan kokouksessa kuultiin useita alueellisia puheenvuoroja ja käytiin vilkasta keskustelua erityisesti henkilöstön työkyvystä ja osaavan työvoiman turvaamisesta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tasapainottaa taloutta sekä kehittää toimintaa henkilöstön kanssa
Kokouksen alussa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen ja hoiva-asumisen palvelualuejohtaja Armi Hyry esittelivät hyvinvointialueen vanhus- ja vammaispalveluiden uudistusohjelmaa. Ohjelma käynnistettiin alijäämäisen talousarvion vuoksi, ja sen tavoitteena on sekä lyhyen että pitkän aikavälin talouden tasapainottaminen, palveluiden kehittäminen kasvavaan tarpeeseen sekä henkilöstön aseman vahvistaminen.
– Tavoitteena ei ollut vain säästää, vaan muuttaa tekemistä niin, että pystymme vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen taloudellisesti kestävällä tavalla, Lahnalampi-Lahtinen kertoo.
Uudistusohjelma perustuu useisiin kärkiteemoihin, kuten palveluiden järjestämiseen, digitalisaation hyödyntämiseen, henkilöstö- ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseen, tukipalveluihin ja toimitiloihin sekä erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Käytännössä tämä on tarkoittanut muun muassa kotiin vietävien palvelujen lisäämistä, omais- ja perhehoidon vahvistamista, kuntouttavan päivätoiminnan monipuolistamista sekä erilaisten digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa.
Johtaminen ja henkilöstön osallistaminen keskiössä
Henkilöstöä osallistettiin kehittämiseen muun muassa työryhmien ja asiakasraatien kautta.
– Pienistä arjen teoista ja valinnoista kertyy yllättävän suuri kokonaisvaikutus. Kun työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan ja kehittämään työtään, syntyy myös vastuullisempaa ja taloudellisempaa tekemistä, painottaa Armi Hyry.
Esimerkkinä nostettiin hoiva-asumisen palvelualue, jossa työntekijät ovat olleet mukana kehittämässä käytännön ratkaisuja työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja kustannustietoisuuden parantamiseksi. Keskustelussa korostui ajatus siitä, että pienistä arjen muutoksista – kuten hankintakäytännöistä tai ruokapalveluiden tarkemmasta kohdentamisesta – voi syntyä merkittäviä kokonaisvaikutuksia.
– Meille oli alusta asti selvää, että ilman henkilöstön mukaan ottamista tämä ei onnistu, valaisee Minna Lahnalampi-Lahtinen
Taloudelliset tulokset herättivät laajaa kiinnostusta: vanhuspalveluissa saavutettiin yli 8 miljoonan euron säästöt vuonna 2024 ja noin 16 miljoonan euron säästöt vuonna 2025. Säästöjen ohella korostettiin sitä, että palveluita on pystytty järjestämään aiempaa laajemmalle joukolle ja vaikuttavammin.
Keskeinen osa uudistusta on ollut johtamisen ja henkilöstötyön kehittäminen. Johtamisen tasot, roolit ja vastuut on selkeytetty, ja toimintaa seurataan systemaattisesti kuukausitasolla. Käytössä on niin sanottu navigointiprosessi, jossa strategiset tavoitteet jalkautuvat yksiköihin ja edelleen yksittäisten työntekijöiden tavoitteiksi.
– Johtamisen pitää olla systemaattista, mutta samalla ihmisläheistä – muuten strategia ei oikeasti mene arkeen, summaa Armi Hyry.
Harjoittelupaikat puhuttavat – alueelliset erot suuria
Kokouksen toisessa osiossa keskityttiin sote-alan harjoittelupaikkojen saatavuuteen. Rehtorineuvosto Arene on nostanut esiin huolen siitä, että harjoittelupaikkojen puute voi viivästyttää jopa tuhansien opiskelijoiden valmistumista, mikä heijastuu suoraan hyvinvointialueiden henkilöstöpulaan. Tilanne vaihtelee alueittain paljon – joillakin alueilla paikat eivät riitä, toisilla niitä jää jopa käyttämättä.
Länsi-Uudenmaan ja Lapin hyvinvointialueiden edustajat kuvasivat alueellisesti erilaisia tilanteita. Länsi-Uudellamaalla harjoittelupaikkojen määrää on pyritty kasvattamaan tavoitteellisesti, jopa 20 prosenttia vuodessa, ja myös tyytyväisyys harjoittelupaikoista on kasvanut. Lapin hyvinvointialueella puolestaan harjoittelupaikkoja on tarjolla runsaasti, ja osa paikoista jää jopa käyttämättä.
– Harjoittelupaikat eivät ole meille irrallinen asia, vaan suora investointi tulevaan henkilöstön saatavuuteen, korostaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.
Keskustelussa nousivat esiin oppilaitosyhteistyön merkitys, ohjaajakoulutukset, pariharjoittelumallit sekä kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluun liittyvät haasteet. Erityisesti englanninkielisen ohjauksen saatavuus ja pitkät välimatkat tuovat omat erityiskysymyksensä, joihin alueilla on pyritty vastaamaan muun muassa nimeämällä vastuuhenkilöitä ja tarjoamalla kohtuuhintaista majoitusta.
Harjoittelupaikkojen nähtiin olevan myös merkittävä keino vahvistaa alueiden veto‑ ja pitovoimaa: myönteinen harjoittelukokemus lisää todennäköisyyttä siitä, että opiskelija hakeutuu alueelle töihin valmistumisen jälkeen.
Työsuojelun uusi toimintakausi käynnistymässä
Kokouksessa käytiin keskustelua myös työsuojelun uuden toimintakauden (2026–2029) käynnistymisestä Pirkanmaan hyvinvointialueella sekä valtakunnallisista kehittämishankkeista. Esimerkkien kautta tarkasteltiin, miten työsuojelun tarpeita voidaan kartoittaa etukäteen ja miten työsuojelun yhteistoimintaa kehitetään tilanteessa, jossa uudet työsuojeluvaltuutetut aloittavat tehtävässään.
Keskeisiksi teemoiksi nousivat perehdytys, yhteistyön rakenteet sekä luottamuksen rakentaminen heti kauden alussa. Lisäksi esiteltiin valtakunnallisia kehittämishankkeita ja tukimateriaaleja, joiden tavoitteena on vahvistaa työsuojelun vaikuttavuutta hyvinvointialueilla.
Tilaisuus osoitti, että hyvinvointialan kehittämisjaos toimii tärkeänä foorumina yhteiselle oppimiselle, vertaiskeskustelulle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle. Alueilla on erilaisia lähtökohtia ja ratkaisuja, mutta käsiteltävät teemat ovat yhteisiä koko hyvinvointialuekentälle. Juuri tällaisissa keskusteluissa kehittämisjaoksen arvo konkretisoituu: alueet oppivat toisiltaan ja saavat peiliä omaan tekemiseen.
Teksti: Ilari Raiski
