Hämeenkyrössä mennään eikä meinata – kehittämisaskelilla kohti tulevaisuuden kuntaa
Sain kutsun Hämeenkyrön kunnan paremman työelämän messuille 31.5.2016. Mikä positiivinen tunnelma ja kehittämisen pöhinä messuilla olikaan!
Valtuustosali oli täynnä iloisia kuntatyöntekijöitä, jotka ylpeänä esittelivät kehittämistyönsä tuloksia. Tilaisuus oli avoin kaikille, niinpä myös kuntalaisia oli saapunut paikalle. Kunnantalon aurinkoisella pihalla paistettiin makkaraa ja tarjoiltiin munkkikahveja. Kaikki tietenkin kunnan oman henkilöstön organisoimana ja paikallisten yritysten sponsoroinnin turvin.
Säästöjen sijaan keskitytään toiminnan uudistamiseen
Johtoporrasta edustivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Parhankangas sekä kunnanjohtaja Antero Alenius, joka kertoi ylpeänä Hämeenkyrön kehittämishistoriaa. Kehittämistä on nyt järjestelmällisesti tehty muutamia vuosia.
Kunnassa ajatellaan nykyään yleisesti, että säästöjen etsimisen sijaan keskitytään toiminnan uudistamiseen ja asiakashyötyyn. Kunnan visiossa kunta toimii osaavien ihmisten menestyvänä yhteisönä. Henkilöstöllä on lupa ideoida, kokeilla ja kehittää.
Osallistamalla henkilöstöä on saatu aikaan sellaisia muutoksia, jotka näkyvät myös säästöinä. Tuottavuusloikka on siis otettu!
Enemmän aikaa asiakastyöhön
Ei siis ole mitenkään ihme, että Hämeenkyröllä on aktiivisen henkilöstökehittäjän maine. Työnantaja myös tukee kehittämistyötä koulutuksella.
Työntekijöillä on mahdollisuus suorittaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Koulutuksia vetävä Jaana Utti Tamora Oy:stä kertoi, että kaikessa kehittämisessä painottuvat henkilöstöhyöty, asiakashyöty ja tuloksellisuus. Tuotekehittäjäkoulutuksen aikana jokainen oli saanut aikaan keskimäärin kymmenen henkilöstöä innostavaa, asiakkaita hyödyttävää ja tuloksellisuutta lisäävää kehitysaskelta. Mahtavaa!
Kiertelin ständeillä juttelemassa kehittäjien kanssa. Kehitysaskelia oli tosiaankin otettu. Kaikki olivat digiloikanneet ja ottaneet rohkeasti käyttöön uusia sovelluksia.
Sosiaalityöntekijä kertoi, kuinka oli ensin pelännyt digisovelluksia, mutta perehdyttyään asiaan ja käyttäessään uusia sähköisiä välineitä oli huomannut, kuinka paljon työaikaa voidaan säästää. Jää siis enemmän aikaa asiakastyöhön! Kouluterveydenhoitaja kertoi viestivänsä ajankohtaisista aiheista Facebookissa, Periscopessa ja Twitterissä. Myös dialyysihoitajat käyttävät Periscopea hoitojen esittelyyn. Ja mikä hienointa, kaikki kertoivat tekevänsä nykyään paljon enemmän yhteistyötä yli yksikkörajojen.
Arjen työn kehittäminen tärkeää
Hämeenkyrössä näyttää toteutuvan se ajatus, että tulevaisuuden kuntatyöpaikkoja voidaan luoda kehittämällä arjen työtä.
Kunnanjohtaja visioi, että tuleva työajan pidennys voitaisiin käyttää kehittämiseen. Työntekijät saisivat kolmen hengen ryhmissä ideoida ja toteuttaa kehitysaskeliaan. Tämä tarkoittaisi noin 2 100 uutta kehittämispäivää vuodessa. Kehittämisaskeleet toteutettaisiin kolmen hengen ryhmissä muistaen, että askelten tulisi hyödyttää henkilöstöä ja asiakkaita siten, että myös tuloksellisuus paranisi. Askeleet kirjattaisiin kevyellä palautteella tai vaikkapa videoimalla.
Ehkäpä meidän pitäisi Kuntekossa nostaa tavoitettamme Tekojen Torille kerättävien kehittämistekojen määrästä, sillä pelkästään Hämeenkyröstä on tulossa tuhansia tekoja. Sitä odotellessa!
Anna-Mari Jaanu
Ohjelmapäällikkö
KunTeko 2020
