Lahden mäkimontussa aamu valkeni kuulaana, kun sisäisten kehittäjien valmennuksen kolmas, eli viimeinen, päivä oli lähdössä käyntiin. Ilma oli marraskuisen rapsakka ja koolla Urheiluhallin kokoustilassa oli parikymmentä sisäistä kehittäjää.
Uuden oppiminen organisaatiossa voi mennä monella tavalla, alusti Taite Organisaatiokonsultoinnin valmentaja Terttu Malo. Kun lisätään luottamuksellinen ilmapiiri ja innostus, ovat olosuhteet kehittämistyön eteenpäin viemiselle otolliset. Ripauksesta empatiaa ei myöskään ole haittaa, muistutti Terttu.
Sisäisistä kehittäjistä työpaikan innovatiivisia ja innostavia muutosagentteja
Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän (myöh. PHHYKY) Ikäkunto -toimiala hyödynsi Kuntekon kolmepäiväistä sisäisten kehittäjien valmennusta osana kehittämistään syksyllä 2018. Osallistujat työskentelevät eri toimipisteissä ympäri Päijät-Hämettä ja Uuttamaata.
PHHYKY:ssä oli jo tunnistettu, että mahdollisuus vaikuttaa, olla osallisena sekä kehittää omaa osaamista ja työtä ovat avainasemassa työhyvinvoinnin ylläpidossa. Osalla valmennukseen osallistuvista oli taskussaan tuotekehittäjän koulutus ja sen mukanaan tuoma kehittämisosaaminen. Valmennuksessa heräteltiin tätä osaamista ja otettiin sitä systemaattisemmin käyttöön.
Valmennuspäivien yhtenä tarkoituksena olikin, että osallistujat kykenevät jatkossa toimimaan innovatiivisina ja innostavina muutosagentteina toimintaprosessien yhteiskehittämisessä.
Valmennuspäivissä kirkastui kymmenen kehittämishanketta - 'Täyttä höyryä eteenpäin!'
Valmennuksessa kirjattiin ylös kaiken kaikkiaan kymmenen kehittämishanketta, joita ryhmäläiset vievät kukin omassa yksikössään eteenpäin. Mahtava määrä! Osa on jo Tekojen Torilla ja osasta kuullaan siellä tai podcast-muodossa myöhemmin.
Valmennuksessa työstettyjä kehittämistöitä ovat mm.:
- SAS-ohjelman vienti yksityisille palvelutuottajille
- Kopit klooniksi: Yhtenäiset päivystyskopit
- RAI-osaamiskartoitus
- Koulutusten sisällön tiedottaminen työyhteisön jäsenille
- Esimiehen nopea siirtyminen toiseen yksikköön sijaistamaan
- Kinestetiikan juurruttaminen hoiva- ja kuntoutusosastolla.
- Parastetuinta palvelua
- Arjen elävöittäminen tehostetunpalvelun yksikössä toiminnallisin menetelmin
- Asiakaslähtöisen palveluketjun kehittäminen Kuntoutussairaalassa
- Green Care Care –ajattelu Artjärven palvelutalossa. Luonto lähelle asiakasta
Valmennukseen osallistuneet yksiköt kuvasivat oman kehittämistyönsä kuvan muotoon, mikä teki prosessin esittelyn helpommaksi ja ymmärrettäväksi muille.
'Asiakkaan mielipiteen kuunteleminen on keskeisintä'
Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa asiakaslähtöisen palveluketjun kehittäminen lähti liikkeelle, kun kolme lähiesimiehestä yhdisti ajatuksensa. Jokainen meistä halusi muutosta oman yksikkönsä toimintakäytäntöihin. Päätavoitteena oli vahvistetaan potilaan ja läheisen osallistumista hoitojakson alkaessa alkutilanteen kartoitukseen, hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun, sekä turvallisen kotiutuksen suunnitteluun, kertoi osastonhoitaja Sirpa Silventoinen.
Huomasimme, että asiakkaan mielipiteen kuunteleminen on keskeisintä, sillä siitä seuraa positiivinen tunne asiakkaalle. Toiminta koettiin positiivisena ja asiakkaan kotitilanne kokonaisuuden kannalta tulee hyvin selville, jatkoi Sirpa.
Täysin ilman vastoinkäymisiä ei kehittämistyö Kuntoutussairaalassakaan edennyt, sillä vuorotyön mukanaan tuomat haasteet tiedonkululle ja sitä myöten kehittämistyölle huomattiin pian.
Suunnittelimme yhdessä, että kuvaamme videolle potilaiden ja omaisen luvalla aidon asiakaslähtöisen palvelun tilanteen. Tätä videoklippiä ajattelimme käyttää keskustelun virittäjänä potilaista ja omaisista kootussa kehittämistyöpajassa. Henkilöstö suhtautui kuitenkin videointiin kehittämismenetelmänä epäluuloisesti ja kuvaamistilanteet osoittautuivat odottamattoman haasteellisiksi. Uutterista yrityksistä huolimatta saimme talteen ainoastaan yhden onnistuneen videoklipin. Kehittämistyön takkuillessa saimme onneksi palvelupäälliköltä kutsun sairaalan asiakasraatiin, kertoi osastonhoitaja Sirpa.
Asiakasraadissa toteutettiin hoitotilanteen dramatisointi, johon tarvittiin vapaaehtoisia. Asiakasraadissa yksi ilmoittautui heti potilaan rooliin. Onnistuneen draamaesityksen jälkeen kävimme yhteistä keskustelua, miltä osallisuus on tuntunut kokemuksena potilaan ja muiden ammattilaisten mielestä ja miltä tapahtuma oli näyttäytynyt asiakasraadille. Asiakasraadilta ja kaikilta läsnäolleilta saatu palaute oli todella myönteistä, kertoi Sirpa.
Palaute omaisilta on ollutkin erittäin hyvää sieltä, missä asiakaslähtöistä palvelun kehittämistä sitä oli tehty. Valmentaja Terttu Malo muistuttikin kokeilemisen tärkeydestä. Kokeilkaa rohkeasti! Kyky jatkuvaan oppimiseen auttaa teitä muuttuviin palvelutarpeisiin vastaamisessa.
Lopulliset tavoitteet asiakaslähtöiselle kehittämiselle Kuntoutussairaala Jalmarissa ovat asiakasymmärryksen lisääminen, asiakaslähtöisten toimintakäytänteiden kehittäminen sekä myönteisen palvelukokemuksen mahdollistaminen potilaille.
”Pitkälle muistisairaiden kanssa pystyy tekemään todella paljon, jos vain on kiinnostus työhön ja tekemiseen”
Väinölän ryhmäkodissa Myrskylässä tehdään muistisairaille asukkaille nautittava ja arvokas loppuelämä. Ryhmäkoti Väinölä tarjoaa 30 asiakkaalle ympärivuorokautista hoitoa Myrskylässä, ja tarkoituksena on että arki ei olisi ihan tavallista.
Palveluasumisen esimies Irmeli Hämäläinen kertoi valmennuksessa ryhmäkodin periaatteista. Toimimme kodin mukaisesti. Haluamme toimia siten, että asukkaan loppuelämä olisi nautittavaa ja arvokasta. Ei ehkä lähdetä ihan tällaisten 'riman alitus juttujen' kautta, vaan pyritään tehdä vähän isompia asioita ihan vaan todistaakseen sen, että kyllä pitkälle muistisairaiden kanssa pystyy tekemään todella paljon, jos vaan on kiinnostus työhön ja tekemiseen.
Ryhmäkoti Väinölässä moniammatillinen henkilöstö, johon kuuluu geronomi, lähihoitaja, hoitoapulaisia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä.
Meidän kehittämistehtävämme sisäisten kehittäjien valmennuksessa on arjen elävöittäminen. Idea tähän lähti alun perin dream team -valmennuksesta, josta saimme välineitä ryhmäkodin arjen elävöittämiseen. Minulla oli tuolloin kehittämisaiheena makumatkat ja työkaverillani arjen elävöittäminen. Makumatkat starttaavat alkuvuodesta 2019, kuvaili Irmeli.
Alussa Väinölässä oli lähdetty liikkeelle matalan kynnyksen tekemisestä. Tämän vuoksi nyt haluttaisiin isompia kokonaisuuksia, jotka näkyisivät sekä sosiaalisessa mediassa että omaisille.
Haluaisimme, että omaiset todella näkisivät, mitä ryhmäkodissa tehdään. Se ei ole mitään salaista toimintaa ja me haluamme tehdä sitä näkyväksi. Haluaisimme, että kuntalaisten silmissä ryhmäkoti Väinölää näyttäytyisi hyvänä paikkana. Hyvä maine auttaa toisaalta meitä saamaan työntekijöitä, lisäksi suurena plussana voi mainita sen, että omaiset tietävät, että äiti tai isä on ryhmäkodissa hyvässä hoidossa. Siitä me olemme jo saaneet todella hyvää palautetta, toteaa Irmeli Hämäläinen.
Viimeisin tempaisumme oli Pariisin viikot, jotka toteutettiin asukkaille. Emme voi lähteä Pariisiin, joten halusimme tuoda Pariisin asukkaille. Ja toimmekin Pariisin meille viikon ajaksi. Viikon ajan oli Pariisin kadut tehtyinä, katukahvilat ja pariisittaret kävelivät korkokengillä.
Asukkaat olivat mukana, mutta kuka tahansa sai pukeutua kauniisti - oli hattua sun muuta ja vähemmän verkkareita kuin tavallisesti. Myös hoitajilla oli vähän erilaista vaatetta samoin kuin vierailijoilla, jotka tulivat käymään kahvilla. Pariisilainen musiikki soi. Se oli äärimmäisen onnistunut toteutus! Katukahvilat suorastaan houkuttelivat puoleensa.
Alkuvuodesta asukkaille on luvassa makumatka Venäjälle ja samaten Riksarallista on tulossa suurempi tapahtuma ratoineen, ruutulippuineen ja makkarakojuineen. Täytyy antaa ohjeet, etteivät innokkaimmat polkijat riko sähkökäyttöistä riksaa, naurahtaa Irmeli.
Ryhmäkoti Väinölän kuulumisia voi seurata Facebookista.
Valmennus päättyy, miten eteenpäin?
Valmennuspäivissä jalostui kymmenen kehittämishanketta ja osallistujat saivat runsaasti valoista kehittäjän mieltä. Suorana palautteena osallistujat kertoivat, että työkalut oman työn kehittämiseen tulivat tarpeeseen ja tulevat käyttöön valmennuspäivien jälkeen. Apua tuli myös kehittämisen suunnitteluun ja aikataulutukseen.
Mäkimonttu hiljenee ja sisäisten kehittäjien valmennus PHHYKY:ssä päättyy tähän, mutta kehittäminen työyhteisöissä ja yksiköissä jatkuu sisäisten kehittäjien innoittamana. Ideoinnin hyrrä pyörii mukavalla meiningillä, kuten osastonhoitaja Sirpa Silventoinen totesi.
Viimeisessä päivässä mukana sai olla Kuntekon projektipäällikkö Maija Ruoho.
Teksti Maija Ruohon.
