Maakunta- ja sote-uudistus, haaste vai mahdollisuus

Elämme parhaillaan ehkä työuramme suurinta julkisen sektorin muutoksen aikaa. On etuoikeus olla mukana tässä ammatillisesti haastavassa mutta myös erittäin kiehtovassa, koukuttavassa ja mielenkiintoisessa prosessissa, jossa kaikki palaset ovat enemmän tai vähemmän ilmassa ja liikkuvassa tilassa. Suurta muutosta tarvitaan. Sitä myös odotetaan ja toivotaan. Myös johtaminen ja toimintatavat ovat uudistuksen edessä.

Niukoilla resursseilla elintärkeää työtä

Toimintaympäristön, palvelutarpeiden ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ympärillämme ja muutoksen tahti on kiihtyvä. Julkisen sektorin työntekijät ovat melkoisia jonglöörejä jo valmiiksi. Olemme tottuneet tekemään tiukoilla resursseilla (elin)tärkeää työtä, joka monessakin tapauksessa takaa yhteiskunnan pyörimisen sekä terveyden ja turvallisuuden. Esimiehet ja johto toimivat mielenkiintoisessa, jopa poikkeuksellisessa ristitulessa, jossa on tavallaan kaksi johtoa ja johtamisjärjestelmää: virkamiesjohto ja poliittinen johto.

Ihannetilassa nämä kaksi kulkevat samaan suuntaan muodostaen hyvän parivaljakon, toisiaan tukien ja omat roolinsa tunnistaen. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää pohtia, miten muokkaisimme toimintatapojamme, esimiestyötä ja organisaatioita sellaiseksi, että pystymme jatkossakin olemaan ylpeitä työstämme ja tekemään sitä vaikuttavasti, tehokkaasti ja vieläpä toisiamme kannustaen. Miten johdamme tavoitteilla, miten saamme strategian aidoksi työkaluksi ja keskitymme pienten yksityiskohtien sijaan isoon kokonaiskuvaan. Tämä koskee viranhaltijoita, työntekijöitä ja päättäjiä.

Johtaminen ja esimiestyö tarvitsee muutosta

Muutamat toimintatavat ja perusolettamat vaativat pölytystä ja uudelleen harkintaa, ilmiselvää muutosta. Olisi sopivaa pohtia, onko enää nykyaikaa mitata panoksia, työtunteja ja minuutteja, ja valvoa missä, milloin ja miten nämä panokset käytetään. Onko enää tätä päivää johtaa kaikkia täsmälleen samalla tavalla, samalla muotilla, samoilla tavoitteilla ja kannustuksen elementeillä. Onko se oikeasti vaikuttavaa, järkevää, motivoivaa tai loppupelissä edes tasa-arvoista ja tasapuolista. Ihmiset ovat erilaisia, toimintatavat ovat erilaisia, työtehtävät ja toimintaympäristöt ovat erilaisia. Yhä enemmän toivomme ja edellytämme omien aivojen käyttöä, uusia oivalluksia, tehtävien järkeistämistä ja uusien ratkaisujen löytymistä omatoimisesti. Vanhat toimintatavat johtamisessa ja esimiestyössä ohjaavat kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. 

On hyvä myös pohtia, käytämmekö viestintää sen erilaisine muotoineen tehokkaasti. Huomioimmeko erilaiset kuulijat ja oppijat, tai uskallammeko käsitellä ihmisiä persoonina ja uskallamme itse pistää persoonamme peliin. Entä ne korkeat muurit, tuijotammeko ja rakennammeko raja-aitoja ja haemmeko aina ratkaisuja vain oman alan sisältä. Löydämmekö parhaat verkostot ja toimimmeko niissä, ja muistammeko hoksauttaa kollegoja, esimiehiä ja työkavereita heille sopivista verkostoista. Tuemmehan osallisuutta ja osallistumista. Rakennammeko vai rikommeko?

Ilman vapautta ja vastuuta ei synny uusia toimintatapoja

Muutos ei synny ilman asennetta, tahtotilaa, uskoa ja tavoitteita. Ilman vapautta ja vastuuta ei synny uusia toimintatapoja, malleja tai kulttuuria. Toivottavasti meiltä löytyy uskallusta, rohkeutta ja kunnianhimoa käyttää tämä muutoksen hetki uuden luomiseen. Uskalletaan katsoa kriittisesti omia ja muiden tekoja, ja aidosti arvioida niitä, valita parhaita käytänteitä ja jatkojalostaa niitä. Tehdään se avoimin mielin, ennakkoluulottomasti, toisia arvostavasti, riippumatta siitä kuka, mistä tai miten ideat esitetään.

Haastan niin itseni kuin muut miettimään, miten treenaamme organisaatioistamme, kollegoistamme, tiimiläisistämme, esimiehistämme, ja varsinkin itsestämme, tulevaisuuden moniottelijoita kehittämään maakuntia ja kuntia.   

Marjukka Manninen
muutosjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja soteuudistus
@marjukka_m / marjukka.manninen(a)popmaakunta.fi