Allokaattori: uusi työnjako asiantuntijan ja ohjelmistokehittäjien välillä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella henkilöstöresurssien suunnitteluun liittyy paljon palvelukohtaisia sääntöjä ja poikkeuksia. Ne tuntevat parhaiten toiminnan asiantuntijat, esihenkilöt ja johto.

Valmis ohjelmisto vastaa harvoin kaikkiin organisaation tarpeisiin. Räätälöidyssäkin ohjelmistokehityksessä asiantuntija tavallisesti kuvaa tarpeen, minkä jälkeen ohjelmistokehittäjä tulkitsee ja toteuttaa sen. Jokainen tarkennus kulkee kuvauksen, tulkinnan ja toteutuksen kautta. Kun sääntöjä ja poikkeuksia on paljon, kehittäminen voi olla hidasta ja väärinymmärrysten riski kasvaa.

Pohteella ei ollut käytössä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon tarpeisiin soveltuvaa henkilöstöresurssien suunnittelun työvälinettä. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden johtoryhmä päätti kesällä 2025 hankkia oman sovelluksen.

Allokaattori laskee yksiköille ammattiryhmäkohtaiset henkilöstön tavoiteluvut väestön palvelutarpeen perusteella. Tavoitteena on tukea henkilöstön yhdenvertaista kohdentamista ja antaa esihenkilöille yhteinen tilannekuva siitä, miten yksikön henkilöstömäärä vastaa laskennallista tavoitetta.

Kehittämisen aikana syntyi idea uudesta työnjaosta. Sovelluksen tarvekartoituksen laatinut ja tilaajan edustajana toimiva asiantuntijahammaslääkäri alkoi tehdä tekoälyn avulla muutoksia suoraan sovelluksen koodiin. Ohjelmistokehittäjät säilyttivät vastuun teknisestä laadusta, katselmoinnista ja muutosten hyväksymisestä.

Toimintatavalle asetettiin viisi tavoitetta:
- Sovelluksen säännöt ja poikkeukset toteuttaa henkilö, joka tuntee toiminnan tarpeet.
- Esihenkilöiden ja johdon palaute voidaan muuttaa toimiviksi ominaisuuksiksi nopeasti.
- Ohjelmistokehittäjät katselmoivat muutokset ja vastaavat teknisestä laadusta.
- Jokaisesta muutoksesta jää kuvaus, testit ja jäljitettävä muutoshistoria.
- Toimintatavasta muodostetaan malli, jota voidaan hyödyntää myös muissa ohjelmistohankkeissa. Pohde ja Developers High Oy sopivat uudenlaisesta työnjaosta. Ohjelmistotalo rakensi sovelluksen perustan ja vastaa ohjelmistokehityksestä, teknisistä ratkaisuista ja laadunvarmistuksesta. Pohteen asiantuntijahammaslääkäri tekee sovellukseen muutoksia tekoälyavusteisesti. Ohjelmistokehittäjät katselmoivat jokaisen muutoksen ja päättävät sen hyväksymisestä.

Sovelluksen lähdekoodi siirtyy Pohteen omistukseen. Tämä mahdollistaa sen, että Pohteen oma asiantuntija voi osallistua suoraan kehittämiseen myös hankinnan jälkeen.

Kehittäminen eteni vaiheittain:
1. Keväällä 2025 asiantuntijahammaslääkäri kokosi sovelluksen tarpeet tarvekartoitukseksi. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden johtoryhmä päätti hankinnasta, ja toteuttaja valittiin minikilpailutuksella.
2. Syksyllä 2025 ohjelmistokehittäjät aloittivat sovelluksen rakentamisen tilaajan kuvausten perusteella.
3. Alkuvuonna 2026 asiantuntijahammaslääkäri teki kirjallisen kuvauksen rinnalle toimivan kokeiluversion, jolla laskentaa ja näkymiä voitiin arvioida käytännössä. Ohjelmistotalo toteutti varsinaisen laskennan tämän pohjalta.
4. Sovellusta esiteltiin vastuuyksikköpäälliköille. Esihenkilöt testasivat sitä omilla tunnuksillaan.
5. Elokuusta 2026 alkaen asiantuntijahammaslääkäri on tehnyt muutoksia suoraan sovelluksen koodiin tekoälyn avulla. Ohjelmistokehittäjät ovat katselmoineet ja hyväksyneet muutokset.

Yksittäinen muutos etenee näin:
1. Esihenkilö, asiantuntija tai palvelualuejohto ilmoittaa kehittämistarpeen.
2. Substanssiasiantuntija toteuttaa muutoksen tekoälyn avulla sekä kirjoittaa muutokselle kuvauksen ja automaattiset testit.
3. Ohjelmistokehittäjä katselmoi muutoksen ja hyväksyy sen tai pyytää siihen korjauksia.
4. Hyväksytty muutos yhdistetään sovellukseen. Automaattiset testit varmistavat, ettei muutos riko aiempia toimintoja.

Toimintatavalla sovellukseen on toteutettu esimerkiksi:
- esihenkilön tilannetaulu, joka näyttää yksiköiden henkilöstötilanteen ammattiryhmittäin ja kuukausittain
- usean yksikön yhteinen tarkastelu
- tietojen ajantasaisuuden kuittaus ja seuranta
- palvelukohtaiset laskentatavat
- organisaatiomuutokset huomioiva historiatieto
- käyttäjien palautekanava

Allokaattori ei ole tekoälysovellus. Sen laskenta perustuu määriteltyihin sääntöihin, jotka voidaan tarkistaa. Tekoälyä käytetään ohjelmistokehityksen apuvälineenä.

Sovellus on hankittu Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella, osana Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta. Pohde on vastannut tarvekartoituksesta, laskennan säännöistä, käyttäjätestauksesta ja osasta koodimuutoksia. Developers High Oy vastaa ohjelmistokehityksestä ja laadunvarmistuksesta. Kehittämisessä syntyi uudenlainen työnjako Pohteen substanssiasiantuntijan ja ohjelmistokehittäjien välille. Asiantuntija ei enää ainoastaan kuvaa tarpeita, vaan voi toteuttaa toiminnan säännöt ja poikkeukset itse tekoälyn avulla. Ohjelmistokehittäjät keskittyvät teknisiin ratkaisuihin, katselmointiin ja laadunvarmistukseen.

Elo- ja syyskuussa 2026 ohjelmistokehittäjät hyväksyivät reilussa kolmessa viikossa 36 asiantuntijahammaslääkärin tekemää muutosta. Useimmat muutokset hyväksyttiin muutamassa päivässä.

Kehittämisen seurauksena:
- esihenkilöiden ja palvelualuejohdon palaute voidaan toteuttaa sovellukseen päivissä
- toiminnan säännöt ja poikkeukset tulevat näkyviin jo muutosta tehtäessä
- esihenkilöiden testauksessa havaitut tarpeet voidaan korjata ennen tuotantokäyttöä
- jokaisesta muutoksesta jää tarkistettava kuvaus, testit ja muutoshistoria
- ohjelmistokehittäjien laadunvarmistus säilyy osana jokaista muutosta
- Pohteen oma asiantuntijaosaaminen yhdistyy suoraan ohjelmistokehitykseen

Sovellus on rakennettu ja testattu, mutta se ei ole vielä tuotantokäytössä.

Käyttöönoton jälkeen seurataan ainakin tietojen ajantasaisuutta ja sitä, kuinka nopeasti käyttäjien palaute johtaa sovelluksen muutoksiin.

Toimintamallista tunnistettiin viisi muissakin organisaatioissa hyödynnettävää periaatetta:

1. Anna työn tuntevalle asiantuntijalle mahdollisuus osallistua suoraan toteutukseen.
2. Sovi vastuut selkeästi. Ohjelmistokehittäjät katselmoivat muutokset ja vastaavat teknisestä laadusta.
3. Dokumentoi ja testaa jokainen muutos.
4. Kuvaa toiminnan säännöt niin tarkasti, että myös poikkeukset tulevat näkyviin.
5. Huomioi jo hankinnassa lähdekoodin omistus ja organisaation mahdollisuus osallistua jatkokehitykseen.

Keskeinen johtamisen oppi on, ettei tekoäly korvaa ohjelmistokehittäjiä. Se mahdollistaa uuden työnjaon, jossa tilaajaorganisaation asiantuntija osallistuu suoraan kehittämiseen ja ohjelmistokehittäjät varmistavat ratkaisun laadun.

Toimialat

Toiminnot

Teemat