4.6.2019
Satakunnan sairaanhoitopiiri, Pori

Elintapaohjaus

Yhteistyössä: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila
Valmis

Tarve ja tavoitteet
Liikkumattomuus ja ylipaino aiheuttavat väestölle lisääntyvässä määrin elintapasairauksia ja yhteiskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä heikentyneen työ- ja toimintakyvyn aiheuttamia menetyksiä.
Satakunnassa käynnistyi 2017 kaksi elintapaohjauksen kehittämishanketta, VESOTE (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti) ja Sata-Lipake (Liikunta ja ravitsemus osana ylipainon hallintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä Satakunnassa), joilla oli yhtenevät päämäärät lisätä alueen väestön liikkumista, vähentää istumista,kehittää ravitsemus- ja uniohjausta. Sata-Lipake -hanke hyödynsi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Ry:n toteuttamaa LiPaKe - liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua kehittämishankkeen tuloksia, jolla oli saatu näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta elintapaohjauksesta sairauksien ennaltaehkäisyssä. Satakunnan alueelle haluttiin kehittää toimintamalli, jossa sote-henkilöstöä koulutetaan hyvinvointi- ja terveysvalmentajiksi, jotka antavat sairastumisvaarassa oleville asiakkaille ja jo sairastuneille elintapaohjausta noin vuoden kestoisena prosessina.
Näiden kahden hankkeen yhteistyönä kuvattiin elintapaohjauksen toimintamallin prosessi Satasairaalan sovelluksella QPR-arkkitehtuuripankkiin.
Elintapaohjauksen toimintamallin ja prosessikuvauksen tavoitteena oli yhtenäistää elintapaohjauksen käytännöt Satakunnan sote-organisaatioissa sekä saada liikuntaneuvonnan palveluketju kattamaan koko Satakunta.
Ratkaisu
VESOTE ja Sata-Lipake -hankkeiden projektisuunnittelijat tekivät yhteistyössä alkuselvityksen elintapaohjauksen nykytilasta Satakunnan sote-organisaatioissa. He tutustuivat maakunnan sote-organisaatioden ja kuntien liikuntatoimien yhteistyöhön ja yhteistyön kehittämistarpeeseen. Hankkeiden elintapaohjauksen kehittämisen kohderyhmiksi valikoituivat 1. DM-, valtimotauteja sairastavat ja kohonneen diabetesriskin omaavat, 2. mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä syrjäytymisvaarassa olevat, 3. nuoret ja lapsiperheet sekä 4. COPD-asiakkaat, joilla oli ylipainoa ja oli tarve lisätä liikkumista, korjata ruokatottumuksia tai nukkumistottumuksia. Satakunnan kunnat olivat sitoutuneet kehittämishankkeisiin.
Projektisuunnittelijat kokosivat edellä mainittuja neljää asiakaskohderyhmää hoitavista ja kuntouttavista asiantuntijoista sekä asiakasedustajista työryhmät kehittämään elintapaohjauksen palveluketjuja ja prosessia sekä suunnittelemaan kohderyhmien elintapaohjauksen pilottia ja siinä käytettäviä mittareita.
Mittareiden avulla oli tavoitteena osoittaa elintapaohjausprosessin vaikuttavuutta.
Samanaikaisesti hankkeet järjestivät noin 150 sote- ja liikunta-alan ammattilaiselle elintapaohjauksen osaamista vahvistavaa koulutusta. VESOTE-hanke tarjosi koulutettaville 45 tuntia verkkokoulutusta ja 4 koulutusiltapäivää. Sata-Lipake -hanke järjesti 2 koulutuspäivää. Kouluttajina käytettiin puheeksi oton ja motivoivan haastattelun, unen ja levon, ravitsemuksen, liikunnan sekä ryhmänohjauksen asiantuntijoita alueen organisaatioista sekä ostettua asiantuntijapalvelua. Koulutettavat saivat ennakkotehtäviä, joiden tulokset ja tuotokset käsiteltiin yhdessä lähipäivinä. Verkkokoulutukseen sisältyi kolmen teeman läpi jatkuva oppimistehtävä – elintapojen puheeksi otosta, muutokseen motivoinnista ja asiakkaan tekemän muutostavoitteen asettamisesta SMART/TARMO-periaatteella sekä palveluketjun kehittämistä varten selvitys, mistä oman yksikön asiakkaat tulivat ja mihin ohjautuivat jatkohoitoon. Koulutuksissa toteutettiin työpajatyöskentelyä, mikä on hyvä menetelmä osallistaa kaikki koulutettavat työskentelyyn. Näin vahvistettiin asiantuntijoiden elintapaohjauksen osaamista.
Koulutuksiin osallistuneet hyvinvointi- ja terveysvalmentajat toteuttivat pilotin, jossa toteutettiin elintapaohjauksen prosessia kohderyhmäasiakkaille koulutuksissa opituin menetelmin. Pilotin alussa ja lopuksi asiakkaille suoritettiin mittaukset sovituin mittarein. Hyvinvointi- ja terveysvalmentajat saivat pilotteihin aktiivisuusmittareita asiakkaiden aktivoimiseksi hyvinvointitekoihin. Ne kannustavat vähän liikkuvia lisäämään liikkumista ja arkiaktiivisuutta.
Sata-Lipake hankkeen tavoitteena oli saada liikuntaneuvonnan palveluketju toimimaan koko Satakunnan alueella. Liikuntaneuvonnan palveluketju on otettu käyttöön suurimmassa osassa Satakuntaan ja pilotti on vahvistanut toimintamallin juurtumista.
Vesote-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa vaikuttavaa elintapaohjausta poikkihallinnollisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittää ja vahvistaa liikunta-, ravitsemus- ja uniohjausta lääkkeen veroisina hoitomenetelminä asiakkaiden koko hoitoketjussa.

Hankerahoituksella on rahoitettu työryhmien työskentely ja pilottiin osallistuneiden työntekijöiden työaika (kuntien asiantuntijatyön rahoitus) sekä hankittu ulkopuoliset asiantuntijat ja aktiivisuusmittarit. Tai pilottiin ja työryhmiin käytetty työntekijöiden työaika on vastannut organisaation omarahoitusosuutta.


Tulokset
Elintapaohjauksen toimintakulttuurissa on tapahtunut muutos. Valmiiden ohjeiden ja neuvojen antamisesta on luovuttu ja siirrytty asiakkaita osallistavaan hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen.
Hankkeiden koulutuksissa ja piloteissa painotettiin elintapojen puheeksi ottoa ja terveellisiä elintapoja korostettiin lääkkeen veroisina ennaltaehkäisyn ja hoidon keinoina. Terveellisten elintapojen edistäminen tarve ymmärretään paremmin.

Elintapaohjauksen mittarit, työkalut sekä kirjaaminen ja tilastoinnin käytännöt yhtenäistyivät Satakunnassa. Asiakkaan voimavaroja arvioidaan muutoksen tekemiseen. Motivoivan haastattelun avulla kannustetaan asiakkaita elintapamuutokseen asiakkaiden hyviä elintapoja vahvistaen. Elintapamuutokseen sitoutuvaa asiakasta ohjataan asettamaan itselleen muutostavoite SMART- / TARMO – periaatteella. Elintapaohjauksen kirjaaminen terveyskertomukseen rakenteisesti ja tilastointi SPAT-koodein lisääntyi. THL seuraa SPAT-koodien käyttöä.

Elintapaohjauksen prosessimalli kuvattiin QPR-arkkitehtuuripankkiin. Prosessimalliin on kuvattu myös liikunta-, ravitsemus- ja uniohjauksen palveluketjut. Elintapaohjauksen prosessi on liitettävissä sekä terveysneuvonnan että sairauksien hoitoketjuihin.
Hyvinvointi- ja terveysvalmentajat sekä muut sote-ammattilaiset hahmottavat oman tehtävänsä elintapaohjauksen prosessissa ja palveluketjuissa sekä tunnistavat asiakasta palveluketjussa palvelevat yhteistyötahot. Yhteistyö asiantuntijoiden kesken on lisääntynyt organisaatioiden sisällä, organisaatioiden kesken ja myös järjestö- ja seuratoimijoiden sekä yritysten kanssa.
Hyvinvointi- ja terveysvalmentajat sekä muut sote-ammattilaiset ohjaavat runsaasti tukea tai erityisasiantuntijan arviota tarvitsevan asiakaan erityisasiantuntijan – liikuntaneuvojan, ravitsemusterapeutin tai unihoitajan vastaanotolle. Elintapaohjauksen prosessi on kestoltaan ½ - 1 vuotta.

Hankkeiden pilotteihin osallistuneilla asiakkailla saatiin tavoitteiden mukaisia tuloksia - paino aleni, vyötärönmitta pieneni, elämänlaatu parani.
Mikäli sairastumisvaarassa olevan sairastuminen voidaan estää tai myöhentää tai jo sairastuneen liitännäissairauksien ilmaantuminen ehkäistä tai myöhentää, säästetään yksilötasolla tuhansia euroja vuodessa ja useamman yksilön osalta säästöt ovat moninkertaiset. Heidän työ- ja toimintakykynsä säilyy pidempään tai paranee ja samalla tuottavuus lisääntyy.

Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö ja koulutusyksikkö järjestävät yhteistyössä erityisasiantuntijoiden kanssa hankkeiden koulutusmateriaalin pohjalta elintapaohjauksen täydennyskoulutuksia mm. puheeksioton ja motivoivan haastattelun menetelmäkoulutuksia sekä koulutuksia liikunta-, ravitsemus- ja uniteemoista. Vesote-verkkokoulutusten viennistä TerveyskyläPRO:hon käydään parhaillaan neuvotteluita. Sieltä ne olisivat sote-organisaatioiden henkilöstön käytettävissä.
Liikuntaneuvonnan palveluketju toimii suurimmassa osassa Satakuntaa ja alueen toimijat ovat sitoutuneet järjestämään palvelun maksuttomana myös tulevaisuudessa.
Yhteistyö sote-organisaatioiden, kuntien ja kolmannen sektorin välillä jatkuu.

Liitteet
Elintapaohjaus_elintapahoito_asiakkaan_prosessikuvaus (00B).pdf
Liikuntaohjauksen palveluketju .pdf
Ravitsemusohjauksen palveluketju – Kopio.pdf
Uniohjauksen palveluketju.pdf

Yhteyshenkilöt

Marita Inkinen
marita.inkinen(ät)satasairaala.fi


Mari Niemi
mari.niemi(ät)satasairaala.fi
Hanketoiminnan päällikkö
Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta