Havainnosta toimintaan: yhteinen osaamisloikka lasten ja perheiden tueksi

Kehittämistyö käynnistyi varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden välisistä keskusteluista. Keskusteluissa tunnistettiin, että varhaiskasvatuksesta tehdään vähän lastensuojeluilmoituksia. Palvelutarpeen arvioinneissa tulee kuitenkin esiin tilanteita, joissa lapsen tai perheen avun tarve on näkynyt myös varhaiskasvatuksen arjessa.

Havainto nosti esiin tarpeen vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista ja toimintavarmuutta. Henkilöstö tarvitsee selkeää tietoa siitä, milloin lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus täyttyy, kuinka lapsen tai perheen tilanteesta keskustellaan huoltajien kanssa ja miten yhteistyö lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa etenee.

Kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin:
• vahvistaa henkilöstön osaamista lasten ja perheiden tuen tarpeiden tunnistamisessa
• selkeyttää lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta
• lisätä valmiuksia ottaa lapsen tai perheen tilanne puheeksi huoltajien kanssa
• tehdä lastensuojeluilmoitukseen ja palvelutarpeen arviointiin liittyvä prosessi näkyväksi
• tiivistää varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden yhteistyötä
• edistää lasten ja perheiden oikea-aikaisen tuen toteutumista.

Tavoitteena ei ollut vain järjestää yksittäistä koulutusta, vaan vahvistaa koko varhaiskasvatuksen yhteistä toimintakulttuuria. Keskiössä olivat ammatillinen vastuu, rohkeus toimia ja ymmärrys siitä, että varhaiskasvatuksen havainnoilla voi olla ratkaiseva merkitys lapsen ja perheen tuen käynnistymisessä.
Tunnistettuun muutostarpeeseen vastattiin rakentamalla koulutuskokonaisuus yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa. Koulutus suunnattiin kaikkiin Kangasalan kunnalliseen ja yksityiseen varhaiskasvatukseen sekä yksityisille perhepäivähoitajille.

Kehittäminen eteni vaiheittain:
1. Nykytilanteen tunnistaminen
Varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden keskusteluissa muodostettiin yhteinen näkemys siitä, millaista osaamista ja yhteistyötä oli tarpeen vahvistaa.
2. Koulutussisällön suunnittelu
Sisältö rakennettiin varhaiskasvatuksen arjessa esiin tulevien tilanteiden ja henkilöstön käytännön tiedontarpeiden pohjalta.
3. Henkilöstön kouluttaminen
Koulutuksessa käsiteltiin lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta, tilanteen puheeksi ottamista huoltajien kanssa sekä yhteistyötä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa.
4. Palveluprosessin avaaminen
Henkilöstölle kuvattiin konkreettisesti, mitä lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton jälkeen tapahtuu, miten palvelutarpeen arviointi etenee ja millainen rooli varhaiskasvatuksella on prosessin eri vaiheissa.
5. Yhteisten toimintatapojen vahvistaminen
Koulutuksella lisättiin yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka lapsen tai perheen tilanteessa toimitaan ja milloin yhteistyö lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa käynnistetään.
6. Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen
Koulutuksesta saadun palautteen ja lisäkoulutustoiveiden perusteella koulutus päätettiin ottaa säännölliseksi osaksi varhaiskasvatuksen koulutuskalenteria.

Koulutukseen osallistui 51 prosenttia kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Lisäksi koulutukseen osallistuivat yhdeksän yksityistä palvelusetelipäiväkotia ja 20 yksityistä perhepäivähoitajaa. Näin osaamisen vahvistaminen ulotettiin kunnallista varhaiskasvatusta laajemmin koko Kangasalan varhaiskasvatusverkostoon.

Kehittämisen kohteena olivat erityisesti henkilöstön ammatillinen osaaminen, työn tekemisen tavat ja eri palveluiden välinen yhteistyö. Keskeinen uudistus oli toteuttaa koulutus yhdessä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa ja tehdä lapsen ja perheen tuen prosessi henkilöstölle aiempaa ymmärrettävämmäksi.

Kehittämistyö toteutettiin osana varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden yhteistyötä.
Kehittämistyön keskeinen tulos oli varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillisen osaamisen ja toimintavarmuuden vahvistuminen. Henkilöstö kuvasi koulutuksen lisänneen ymmärrystä siitä, kuinka toimitaan, kun lapsen tai perheen tilanteessa havaitaan tuen tarve.

Koulutuksen tuloksena:
• henkilöstön tieto lakisääteisestä ilmoitusvelvollisuudesta vahvistui
• ymmärrys perheiden tuen tarpeista ja niiden vaikutuksista lapseen lisääntyi
• henkilöstö sai selkeämmän kokonaiskuvan lastensuojeluilmoitusta seuraavista vaiheista
• yhteistyö huoltajien ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa konkretisoitui
• henkilöstön valmiudet tunnistaa tuen tarpeita ja toimia tilanteissa vahvistuivat
• yhteistä toimintatapaa vietiin laajasti kunnalliseen ja yksityiseen varhaiskasvatukseen.

Koulutuksen kattavuus oli merkittävä. Se tavoitti 51 prosenttia kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöstä sekä yhdeksän yksityistä palvelusetelipäiväkotia ja 20 yksityistä perhepäivähoitajaa. Laaja osallistuminen vahvisti edellytyksiä sille, että lapsen ja perheen tilanteeseen vastataan yhtenäisin periaattein varhaiskasvatuspaikasta riippumatta.

Koulutuksesta saatu palaute oli erittäin myönteistä. Osallistujat kuvasivat koulutusta erittäin hyvänä ja tarpeellisena. Konkreettinen osoitus koulutuksen koetusta hyödystä oli henkilöstön esittämä toive koulutuksen jatkamisesta.

Koulutus on palautteen perusteella vakiinnutettu osaksi varhaiskasvatuksen koulutuskalenteria. Näin yksittäisestä koulutuksesta muodostui jatkuva osaamisen kehittämisen käytäntö. Ratkaisu mahdollistaa osaamisen ylläpitämisen, uusien työntekijöiden perehdyttämisen sekä toimintatapojen säännöllisen tarkastelun.

Kehittämistyö loi aiempaa vahvemmat edellytykset sille, että lasten ja perheiden tuen tarpeet tunnistetaan, henkilöstö uskaltaa toimia ja yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa käynnistyy oikea-aikaisesti. Vaikka muutoksia lastensuojeluilmoitusten määrässä tai palvelujen käytössä ei ole vielä tässä yhteydessä osoitettu seurantatiedolla, henkilöstön palaute, koulutuksen laaja kattavuus ja sen vakiinnuttaminen osoittavat, että kehittämistyö vastasi todelliseen tarpeeseen.

Toimialat

Toiminnot

Teemat