Jalkautuva sosiaalityö

Aikuis- ja lapsiperhesosiaalityö on asiakkaille ja verkostoille usein melko vierasta. Luotettavaa tietoa siitä, mitä sosiaalityössä tehdään, ketä sosiaalityön palveluista hyötyisi ja millaisia mahdollisuuksia sosiaalityöllä on, ei ole helposti saatavissa. Sosiaalityön on tultava näkyväksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta sitä tarvitsevat osaavat hakeutua ja ohjautua palveluiden piiriin.

Sosiaalityön painotus on toimistolla tapahtuvissa tapaamisissa ja kotikäynneissä. Tällainen työskentelytapa ei tavoita kaikkia asiakkaita, jotka ovat sosiaalityön tarpeessa. Sosiaalityössä huomattiin tarve uudenlaiselle lähestymiselle ja kehittämistyö lähti tämän tarpeen tunnistamisesta.

Kehittämisen tavoitteeksi asetettiin sosiaalityön saaminen helpommin lähestyttäväksi ja läpinäkyväksi. Ajatuksena on, että sosiaalityöntekijä menee sinne, missä asiakkaat nykyiset tai tulevat ovat. Sosiaalityöhön haluttiin kehittää uudenlainen tekemisen tapa: jalkautuminen. Kehittäminen lähti sopivien jalkautumispaikkojen kartoittamisella. Kehittäminen suunniteltiin ja toteutettiin Turun kaupungissa Pohjoisessa sosiaalitoimistossa. Tarkoituksena oli löytää paikka tai paikkoja, joissa sosiaalityön tarpeessa olevia asiakkaita on mahdollista kohdata.

Ensimmäiseksi jalkautumisen paikaksi valikoitui ruokajakelu Jäkärlän lähiössä. Ruokajakelu on seurakunnan ja Operaatio Ruokakassin yhteistyössä toteuttama, joten käytännön asioista sovittiin heidän kanssaan. Kehittämistyö tehtiin omin voimin ja olemassa olevin resurssein. Aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöntekijä varasi kalenteristaan kaksi tuntia joka toinen viikko jalkautumiselle tehtävään työhön. Jalkautuminen Jäkärlän ruokajakeluun on tullut pysyväksi työmuodoksi ja jatkuu edelleen.

Seuraava jalkautuminen tehdään Turun Länsikeskuksen suuren kauppaan lokakuussa ja joulukuussa 2016. Idea on sama: tuoda sosiaalityö sinne missä ihmiset ovat. Uusia jalkautumispaikkoja kartoitetaan jatkuvasti ja yhteistyötä kehitetään.

Jalkautumisessa sosiaalityöntekijä tuo itsensä ja oman osaamisensa alueen asukkaiden käyttöön. Mukana on usein esitteitä palveluista ja palveluohjaus on yksi keskeinen osa työtä. Tärkeintä kuitenkin on saada ihmisille kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus.

Jalkautumisen myötä asiakkaat tietävät, milloin ja missä sosiaalityöntekijän tavoittavat. Asiat, joista käydään keskustelua voivat olla suuria tai pieniä, mutta ne ovat aina asiakkaille jollain tavalla merkityksellisiä. Asiakkaat saavat määrittää sen, mitä ja miten jalkautuva sosiaalityö kehittyy, jotta se vastaa heidän tarpeisiin. Jalkautumisen myötä aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöhön on tullut uudenlainen työn tekemisen tapa. Asiakkaat ovat ottaneet jalkautumisen tyytyväisinä vastaan. Sosiaalityö on tullut heille tutummaksi ja moni on hakeutunut sosiaalityön palveluiden piiriin saatuaan niistä tietoa.

Jalkautumisen positiiviset vaikutukset näkyvät myös yksilötyössä; kun sosiaalityöntekijä on tuttu ruokajakelun jonosta, on luottamuksellisen asiakassuhteen rakentaminen helpompaa kahdenkeskisissä tapaamisissa.

Asiakkaat ovat antaneet palautetta, että heille merkityksellistä on kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus. He tietävät, että sosiaalityöntekijä tulee heidän luokseen ja haluaa kuulla, miten juuri heillä menee. Jalkautumisella voidaan siis täyttää hyvin perustavia inhimillisiä tarpeita.

Jalkautuminen on myös tehokas tapa ajankäytöllisesti. Noin tunnin ruokajakelussa tavoittaa keskimäärin 150 ihmistä. Jalkautuva sosiaalityö Pohjoisessa sosiaalitoimistossa jatkuu ja toivottavasti ajan myötä leviää myös laajemmin koko kaupungin sosiaalityön toimintatavaksi.

Toimialat

Toiminnot

Teemat