Miesten kahvipöydistä kohti hyvinvointia

Kansallisen tilastotiedon mukaan Kanta-Hämeen alueella huolta herättää ikääntyvän aikuisväestön elintavat. Väestörakenteen muutos edellyttää toimenpiteitä elintapojen parantamiseksi ja ehkäisevän työn lisäämiseksi sekä entistä paremmin kohdennetuksi.

Kanta-Häme muodostuu 11 kunnasta ja kaupungista. Alueella on haja-asutusaluetta sekä taajama - ja kaupunkiympäristöä. Välimatkat alueen sisällä voivat paikoitellen olla pitkiä ja julkinen liikenne vaihtelee.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toimintaympäristöanalyysin (2025) mukaan ikääntyvän väestön osuus on Kanta-Hämeessä kasvussa ja kasvu tapahtuu nopeammin, kuin maassa keskimäärin. Ikääntyneiden määrä kasvaa vuosina 2020–2035 noin 15 % maakunnassa. Väestörakenteen suurin muutos on odotettavissa Forssan seudulle, sillä vuonna 2030 ikääntyvän väestön osuus tulee olemaan noin 35 % asukkaista.

Vuoteen 2040 mennessä Kanta-Hämeen alueella väestömäärä vähenee ja ikääntyneiden aikuisten osuus Kanta-Hämeen väestöstä lisääntyy.

Sotkanetin mukaan erittäin heikko osallisuuden kokemus on noussut erityisesti miehillä 7 %:stä 10 %:een v 2022 v 2024.

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on 65- v täyttäneillä on kasvanut erityisesti miehillä v 2022 v 2024 7.9%:stä 10.1%:een.

Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) 65- v täyttäneillä miehillä on noussut 47.1%:stä 51.4%:n v 2022 v 2024.

Päivittäin tupakoivien osuus 65-v täyttäneillä miehillä on noussut 6.0%:sta 8.6%:n v 2022 v 2024.

Päivittäin tupakoivien, yksinäisyyttä kokevien sekä erittäin heikkoa osallisuutta kokevien naisten osuus samassa ikäryhmässä ja ajanjaksossa ovat laskeneet. Ikääntyvillä miehillä alkoholin käyttö, tupakointi, yksinäisyys sekä osallisuuden kokemus korostuu tilastoissa. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat yksittäisinä tekijöinä merkittävä riski muistisairauden syntymiselle ja muistisairaudet ovat tulevaisuudessa kallein sairaus, joka väestön ikääntyessä tuo yhteiskunnallisen haasteen. Yksinäisyys on kuormittaa monin tavoin palvelujärjestelmää.

Alueella on elintapoja kohentavaa ja aktiivisuutta lisäävää toimintaa, mutta toiminta kohdentuu pääosin jo aktiivisille toimijoille ja tavoittaa pääosin aktiivista naisväestöä. Kanta-Hämeessä on miehille kohdennettua toimintaa järjestö- ja vapaaehtoistoimintalähtöisesti, mutta toiminta on vähäistä ja usein sidottu ulkopuoliseen rahoitukseen (Stea).

Hyvinvointia tukevat toimet tavoittavat harvoin vaikeasti tavoitettavia asukasryhmiä. Vaikeasti tavoitettaviksi asukasryhmiksi voidaan määritellä ikääntyviä haja-asutusalueen asukkaita, ikääntyviä miehiä, maahanmuuttaneita, omaishoitajia sekä muita elämäntilanteensa vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle jääviä. Toiminnan ulkopuolelle jäävät ovat heitä, joita ehkäisevät toimet eivät tavoita ja joiden elintavat johtavat raskaiden palveluiden tarpeeseen ja kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Kehittämisteossa (terveyden edistämisen määrärahahankkeessa) lähdettiin tutkimaan osallistumisen esteitä vaikeasti tavoitettavien kohderyhmien osalta ja huomioimaan alueen terveyshaasteita. Erityisenä kohderyhmänä mainittiin ikääntyvät miehet (Sotkanet). Hankkeen pilotissa tunnistettiin miesten kokoontuvan omaehtoisesti kahvilapöydissä aktiivisen toiminnan sijaan. Kehittämisteossa valittiin kaksi kahvilapöytää, joista toinen on leipomokahvila ja toinen huoltoaseman kahvila, näihin käynnistettiin säännölliset vierailut.

Kehittämisteon tavoitteina oli tarkastella vaikeasti tavoitettavien kohderyhmien osallistumisen esteitä ryhmätoimintoihin, lisätä ymmärrystä ja laajentaa näkökulmia eläköityvien ja ikääntyneiden miesten tarpeista sekä kehittää palveluita tarvelähtöisemmäksi. Luottamussuhteen synnyttyä ja miesten tarpeiden esiin tultua tavoitteita tarkasteltiin uudelleen. Tietoisuuden lisääminen hyvinvointialueen palveluista sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien teemojen esiin tuominen nostettiin tavoitteiksi kahvipöytien miesten tarpeista johtuen.

Yhtenä osallistumisen esteenä tunnistettiin tarve voida osallistua omaehtoisesti. Toisena se, että he eivät tunnista tarvetta tuelle hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamisen osalta. Usealle miehelle kahvipöytä oli ainoa aktiivitoiminta kodin ulkopuolella.
Kehittämisteko käynnistyi terveyden edistämisen hankkeessa, jonka rahoittaa STM. Lisäksi Janakkalan kunta on omarahoitusosuudella sitoutunut terveyden edistämisen määrärahahankkeeseen.

Kehittämisteossa eli hankkeen pilotissa tutustuttiin alueen ikääntyvälle väestölle kohdennettuihin ryhmätoimintoihin sekä keskusteltiin ryhmissä käyvien kanssa, miten tavoittaa vaikeasti tavoitettavia asukasryhmiä. Nykytilan arviointia tehtiin yhdessä Janakkalan kunnan hyvinvointijohtajan kanssa. Miesten omaehtoiset kokoontumiset tunnistettiin mahdollisuutena tarkastella vaikeasti tavoitettavien kohderyhmien esteitä osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimien kohdentamiseksi asiakaslähtöisemmin. Selvitettiin omaehtoisten kokoontumisten aikataulu, jotta jalkautuminen miesten kokoontumiseen tehdään oikea-aikaisesti.

Kaksi terveyden edistämisen määrärahahankkeessa kokoaikaisesti työskentelevää hanketyöntekijää jalkautui Janakkalan kahteen kahvilaan tiettyyn aikaan ja pyysivät kahvilassa kokoontuvilta miehiltä luvan liittyä joukkoon. Ensimmäinen jalkautuminen toteutettiin alkukesällä 2025.

Ensimmäisen vaiheen painopiste oli omaehtoiseen kokoontumiseen osallistumisen luvan pyytämisessä ja saamisessa, joka edellytti ammattilaisten roolin, tavoitteiden avaamista ja luottamussuhteen syntymistä. Tämä edellytti työntekijöiltä rohkeutta ja kykyä asettua toisen maaperälle ja kykyä asettua asiantuntijan roolista kohtaavaksi tasaveroiseksi henkilöksi.

Miesten kokemusasiantuntijuuden korostaminen sekä miesten kuulluksi tulemisen vahvistaminen olivat keskeisiä miesten pöytien ja hanketyöntekijöiden välisen luottamuksen sekä yhteistyön rakentamista. Lisäksi miesten kokemuksen arvostamista tuli sanoittaa ja luottamusta synnyttää pikkuhiljaa. Tieto omaehtoisten kokoontumisten aikatauluista syventyi ja päivävaihtelut kokoontumisissa auttoivat hanketyöntekijöitä kohdentamaan jalkautumisia siten, että kohderyhmän edustajia olisi paikalla mahdollisimman monta ja tavoitettavuus lisääntyi.

Seuraavaksi tuli vaihe, jossa ammattilaiset toimivat linkkinä hyvinvointialueen ja miesten välillä. Hanketyöntekijät toivat miesten pöytiin tietoa, heidän tarpeistaan, hyvinvointialueen toiminnasta ja palveluista sekä tarjosivat käytännön vinkkejä miehille omien asioiden hoitoon hyvinvointialueen kanssa. Tämä vahvisti luottamusta. Lisäksi työntekijät kannustivat omaehtoisesti kokoontuvia miehiä vahvistamaan hyvinvointiaan ja tukivat eri palveluiden löytämisessä.

Luottamussuhteen synnyttyä miehet kertoivat omia tarpeitaan ja haasteitaan palveluihin ohjautumisessa. Lisäksi miehet avasivat kokemuksiaan sekä ryhmän keskinäistä avun antamisen ja tarjoamisen kulttuuria. Omaehtoisesti kokoontuvat miehet kertoivat lisäksi taajamassa asumisen, haja-asutusalueella asumisen sekä toimintakyvyn muutoksiin liittyviä haasteita toimintoihin osallistumisessa. Miesten keskinäisissä kokoontumisissa korostuivat vapaaehtoisuus, tiettyyn aikaan sitoutumattomuus ja keskustelunaiheiden syntyminen ajankohtaisista asioista sekä kokemuksista. Ryhmätapaamisten sisällöt eivät ole organisoituja tai sovittuja. Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden kokemus näyttäytyvät miesten kahviloissa kokoontumisissa.

Jokaisella tapaamiskerralla hanketyöntekijät korostivat kuulluksi tulemisen kokemuksen vahvistamista. Ammattilaiset tarttuivat miesten nostamiin hyvinvointia ja terveyttä koskeviin keskusteluihin ja auttoivat miehiä pohtimaan erilaisia hyvinvointia edistäviä teemoja ja vahvistivat miesten omaa toimijuutta heidän valintojaan koskevissa asioissa. Lisäksi yhteisten kokoontumisten roolia ja sen merkitystä jokaisen osallistujan hyvinvoinnille on nostettu esille.

Ammattilaiset tarjosivat mahdollisuuden kahviloissa kokoontuville miehille jalkautua paikalliselle kodalle tammikuussa 2026, jossa järjestettiin yhteinen hetki makkaraa paistaen ja verkostoituen muiden toimijoiden kesken. Miesten erityisiä tarpeita nostettiin esille kotatilaisuudessa THL:n edustajalle, paikalliselle järjestölle sekä muille kehittämishankkeille.

Omaehtoisesti kokoontuvien miesten tarpeet ja toiveet nostettiin esille viestinnän keinoin. Kanta-Hämeen alueen viestintä tarttui teemaan ja tilaisuuteen. Miesten erityisiä tarpeita nostettiin myös lehdistön, sosiaalisen median ja tiedotteiden kautta muiden toimijoiden tietoisuuteen.

Toiminnan jatkuvan kehittämisen tukena vuoropuhelua on käyty kansallisessa verkostoitumisessa, hyvinvointialueen sisällä, tutkijoiden sekä alan opiskelijoiden kanssa työryhmän lisäksi sekä muiden hankkeiden edustajien kanssa. Yksi tärkein tavoite on ollut mieserityisyyden nostaminen esille hyvinvointia ja terveyttä tukevia toimia kehitettäessä.

Resurssia tähän työhön on tarvittu kahden ammattilaisen palkka- ja matkakulut jalkautumiseen sekä työn suunnitteluun ja valmisteluun. Janakkalan kunnan hyvinvointijohtajan sitoutumista sekä työaikaresurssia. Lupa kehittämisteon toteutukseen on edellyttänyt kahviloiden luvan.

Viimeisin teko tavoitteen saavuttamiseksi on nostaa ikääntyvien miesten erityisyys teemana Tärkeissä töissä kansalliseen kilpailuun. Näemme osallistumisen osana teeman esiin nostoa kansallisesti. Ikääntyvien miesten äänen esiinnostaminen ja omaehtoisten kokoontumisten tunnustaminen on tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teko. Kehittämisteon keskeinen tulos on, että yhteys vaikeasti tavoitettavaan kohderyhmään on muodostettu heidän omassa arkiympäristössään. Jalkautuminen on lisännyt ymmärrystä ikääntyvien miesten osallistumisen esteistä, palvelutarpeista ja omaehtoisten yhteisöjen merkityksestä hyvinvoinnille. Samalla hyvinvointialueen palvelut ja hyvinvointia edistävä tieto ovat tulleet lähemmäksi miehiä. Toimintatapa osoittaa, ettei aina tarvita uutta ryhmää: vaikuttava kehittäminen voi alkaa menemällä mukaan olemassa olevaan yhteisöön, kuuntelemalla ja rakentamalla luottamusta.

Omaehtoisten kokoontumisen vaikutukset on tunnustettu hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Erityisesti yksinäisyyden ehkäisy, kuulluksi tulemisen kokemuksen sekä osallisuuden lisääntyminen ovat kohentuneet Pienten onnistumistarinoiden mukaan (Osallisuusindikaattori). Ymmärrys miesten tarpeista tunnistettu ja keinoja hyvinvointia ja terveyttä tukeviin toimintoihin on kehitetty.

Jalkautuvassa toimintatavassa ei oleteta ihmisten löytävän organisaation palveluihin, vaan palvelut ja tieto tuodaan lähelle asukkaiden arkea. Hyvinvointia ja terveyttä tukevat teemat ovat nousseet omaehtoisesti kokoontuvien miesten omista keskusteluista, joka on vahvistanut heidän osallisuuttaan teemojen käsittelyyn. Eri asukasryhmien tarpeiden tunnistaminen auttaa muotoilemaan palveluita asukaslähtöisemmiksi sekä lisäämään palveluiden saavutettavuutta.

Kehittämistekoa voidaan laajentaa koko Suomen laajuiseksi ja tämän mahdollistaa se, että omaehtoisesti kokoontuvia ryhmiä on eri paikkakunnilla. Niissä on potentiaalia asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi ja miesten tavoitettavuuden lisäämiseksi. On myös mahdollista luoda yhteistyötä järjestöjen, seurakuntien ja kahvilayrittäjän kanssa esimerkiksi "hyvinvointihetkien" järjestämiseksi.

Kehittämistekoa lähdettiin rakentamaan innovatiivisesti yhdessä omaehtoisesti kokoontuvien miesten kanssa. Toimintaympäristöksi valittiin jo olemassa oleva miesten omaehtoinen kokoontuminen, ei tietyn organisaation tilat. Kahvila toimintaympäristönä on neutraali, se ei edusta tiettyä organisaatiota tai yhdistyksen näkökulmaa. Ammattilaiset jalkautuivat olemassa olevaan yhteisölliseen kokoontumiseen. Osallistujilta ei vaadita ilmoittautumista tai sitoutumista jokaiselle tapaamiskerralle. Tämä madalsi osallistumisen kynnystä ja keskustelut nousivat osallistujien omasta arjesta, tarpeista ja kokemuksista. Ammattilaiset kuuntelivat ja korostivat kuulluksi tulemista sekä kokemusasiantuntijuutta. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien teemojen keskusteluissa ennaltaehkäisyn merkitystä tuotiin esille ammattilaisten toimesta. Palveluohjausta sekä tukea hyvinvointialueen palveluihin toteutettiin miesten kokoontumisen luontevassa ympäristössä. Kohderyhmä osallistui myös terveyden edistämisen määrärahahankkeen palveluiden kehittämiseen kokemustiedollaan.

Janakkalan omaehtoisesti kokoontuviin miesten kahvilapöytiin jalkauduttiin kesäkuusta 2025 alkaen syyskuuhun 2026 yhteensä 20 kertaa ja terveyden edistämisen määrärahahankkeen järjestämänä miehet kutsuttiin paikalliselle kodalle yhden kerran. Näissä kohtaamisissa kohdattuja miehiä on 168.

Miesten kokemustieto ei jäänyt vain kuulemiseksi, vaan sitä hyödynnettiin toiminnan jatkosuunnittelussa myös muissa terveyden edistämisen määrärahahankkeen toimissa sekä tietoisuuden lisäämisestä mieserityisyydestä.
Terveyden edistämisen hankkeesta vierailtiin myös toiminnoissa, joita kohdennetaan miehille Kanta-Hämeen alueella ja tätä toimintaa järjestää Hämeen Setlementti ry. Kesäkuussa 2026 Lammilla kokoontunut Hämeen hiljaisten miesten ryhmään (Hämeen Setlementti ry) vietiin tietoa unesta ja uniapneasta miesten toiveesta. Syyskuussa 2026 jalkauduttiin Hattulan R-Kioskille, jossa on kokoontunut useita vuosia omaehtoisesti paikallinen miesporukka. Heille tarjottiin mahdollisuutta vierailla matalan kynnyksen kohtaamispaikalla, jossa mahdollisuus käyttää tietokonetta, vaihtaa kuulumisia kahvin äärellä ja lisäksi informoitiin myös ruokajaosta. Lokakuussa 2026 Janakkalassa asuville eläköityville ja eläköityneille miehille järjestetään hyvinvointia tukeva iltapäivä, johon kutsutaan erityisesti kehittämisteon Janakkalan kahviloissa kokoontuvat miehet. Tässä tilaisuudessa on tarkoitus nostaa esille uniapnea (sisältää monipuolista elintapaohjausta) ja ajoterveysasiat sekä paikalliset hyvinvointia tukevat mahdollisuudet. Marraskuussa 2026 miestenviikolla terveyden edistämisen hanke järjestää miesteemaisen tilaisuuden etäyhteydellä. Tietoa ja tukea hyvinvointia- ja terveyttä edistävän toiminnan ja materiaalin kehittämiseen kunnille ja kaupungeille, hyvinvointialueelle sekä järjestö- ja seurakuntatoimijoille. Teemana ikääntyvien miesten huomioiminen palveluiden kohteena.

Miesten kahvipöydässä nousi esiin toistuvasti huoli omasta ja läheisten terveydestä ja turvallisuudesta. Ajoterveyteen liittyvät kysymykset ja ajokortin menettämäisen pelko nousi keskustelun teemaksi. Rahapelaamisen ja alkoholin rooli puhutti erityisesti huolena jonkun toisen toiminnassa. Uniapnea on teema josta miehet haluavat lisää tietoa.

Saavutettavuuden näkökulmasta kehittämisteko huomioi taajamassa ja haja-asutusalueella asuvat. Ympäristö on osallistujille tuttu ja ihmiset voivat tuntea toisensa vuosien takaa. Osallistuminen ei edellytä tietynlaista roolia, valmiiksi tunnistettua tuen tarvetta tai sitoutumista elämäntapamuutokseen. Toimintaa ei järjestetä tiettynä aikana, tietyn organisaation tiloissa, vaan ihmisten jo olemassa olevassa kokoontumispaikassa. Lisäksi tieto palveluista on tuotu lähelle arkea ja tiedon löytämisessä avustetaan ammattilaisen toimesta.

Lyhyen aikavälin vaikutukset ovat pääosin miesten kokemuksia kuulluksi tulemisesta, merkityksellisyyden lisääntymisestä ja osallisuudesta. Miesten pöytiin on tuotu hyvinvointialueen palveluita helpommin lähestyttäviksi. Saatetaan alueen toimijoita ja omaehtoisesti kokoontuvia miehiä yhteen ja kannustetaan aktiivisuuteen.

Pitkän aikavälin tuloksia on vaikea arvioida, mutta systemaattisella jalkautuvalla toiminnalla omaehtoisiin kokoontumisiin voidaan arvioida merkittäviä tuloksia. Jokainen yksikin yksinäisyyttä poistava teko on kansantaloudellisesti merkittävä. Jo yksittäinen kohtaaminen voi vahvistaa kuulluksi tulemisen tunnetta ja madaltaa kynnystä hakea tukea. Systemaattisella jalkautumisella voidaan pitkällä aikavälillä vahvistaa osallisuutta, palvelujen saavutettavuutta ja ongelmien varhaista tunnistamista.

Kehittämisteon vaikutusketjua voi tarkastella seuraavasti: Alueellinen tarve ja nykytilan luominen -jalkautuminen – luottamussuhde – kuulluksi tulemisen kokemus- tarpeiden esiin tuleminen - ymmärrettävä palvelutieto ja ohjaus – vahvempi toimijuus ja osallisuus – mahdollisuus ehkäistä ongelmien kasautumista sekä raskaampien palveluiden tarvetta -systemaattisen toiminnan ohjaus ja juurtuminen.

Vaikeasti tavoitettavia ihmisiä ei aina tavoiteta perustamalla uutta toimintaa. Heidät voidaan tavoittaa menemällä sinne, missä he jo kokoontuvat, ja rakentamalla yhteistyötä heidän ehdoillaan.

Kehittämistyötä jatketaan kuvaamalla jalkautuva toimintatapa helposti hyödynnettäväksi malliksi. Jatkuvuuden kannalta keskeistä on tunnistaa toiminnalle vastuutaho, sopia yhteistyöstä paikallisten toimijoiden kanssa sekä huolehtia siitä, että kohtaamisissa syntyvä kokemustieto välittyy hyvinvointia edistävän toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Toimintamallin juurtuminen edellyttää vielä vastuiden, yhteistyörakenteiden ja seurannan tarkempaa määrittelyä.

Toimintamallin lähtökohtana on kohderyhmän itsemääräämisoikeuden ja oman yhteisön kunnioittaminen. Ammattilainen ei mene ryhmään oletuksella, että hänet otetaan vastaan, vaan pyytää luvan, kertoo avoimesti roolistaan ja antaa luottamuksen rakentumiselle aikaa.
Jalkautuvassa työssä ammattilaisen rooli muuttuu tiedon jakajasta kuuntelijaksi, rinnalla kulkijaksi ja yhteyksien rakentajaksi. Työ edellyttää kykyä liittyä olemassa olevaan yhteisöön hienovaraisesti, edetä osallistujien ehdoilla ja tunnistaa luontevat hetket hyvinvointia koskevalle keskustelulle.

Toimintatapaa voidaan soveltaa myös muihin paikkoihin, joissa ihmiset kokoontuvat valmiiksi omaehtoisesti. Keskeistä ei ole tietty tila, vaan kohderyhmän olemassa olevan yhteisön tunnistaminen, luvan pyytäminen, kiireetön kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen. Tärkeä tunnustaa omaehtoisten kokoontumisten merkitys ilman ammattilaisten jalkautumista. Omaehtoisissa kokoontumisissa vertaistuen ja osallisuuden merkitys on suuressa roolissa. Kokoontumisiin tulevat henkilöt hyötyvät lähtemiseen liittyvästä omasta hygienian hoidosta, tilaisuuteen valmistautumisesta, siirtymämatkasta, kotoa pois lähtemisestä, osallisuuden kokemuksesta sekä mahdollisesta ravintoarvosta kahvilan pöydässä nauttimisesta. Lisäksi osallistujat huolehtivat ja välittävät toisistaan niin arjen pulmissa, kuin terveyteen liittyvissä asioissa.
https://omahame.fi/w/ika-iloiten-hanke-jalkautui-miesten-pariin-janakkalassa-kohtaamisista-arvokasta-tietoa-palvelujen-kehittamiseen
Kotaretken mainos.pdf
Miesten iltapäivä Mallinkaisilla- mainos.pdf
Kuvat.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat