Katu- ja viheralueiden kovien pintamateriaalien valinnat ja merkitys

Ensivaikutelma kaupunkiin saavutettaessa muodostuu sisääntuloväylien ilmeestä. Tähän liittyen erityisesti liikenteenjakajat antavat kaupunkiin tulijalle ensimmäisen mielikuvan, jolla on vaikutusta koko kaupungin imagolliseen arviointiin. Maakunnan pääkaupunkina Porin imagollinen vaikutus voidaan perustellusti nähdä laajemmin sen antaessa kasvot koko Satakunnalle.

Tavoitteena oli vähentää sisääntuloalueiden ylläpitoon liittyviä kustannuksia ja saada yleisilme huolitellummaksi verrattuna nykytilanteeseen. Tavoitteeseen sisältyi myös kestävän kehityksen näkökulma, sillä glyfosaatti, liikenteenjakajiinkin käytetty torjunta-aine, tuhoaa maaperän eliöstön ja kaiken eloperäisen toiminnan. Porissa kokeiltiin uutta toimintatapaa ja materiaaleja, joilla voitaisiin välttää kertautuvia ylläpidon kustannuksia. Projektissa mukana olivat katu- ja puistosuunnittelu, katurakentaminen ja puistotoimi. Toteutuakseen työ vaati yhteistyötahojen yhteistä näkemystä prosessista, sen vaiheista ja vaikutuksista sekä kustannusten jakautumisesta.

Uudenlainen menetelmä tuottaa kustannussäästöjä ja kestävää kehitystä verrattuna perinteiseen ladottavaan katukiveykseen. Ulkopuoliset toimijat olivat paikallinen betonintoimittaja ja kuviobetonointiin erikoistunut yritys.

Kokeiltu menetelmä tunnetaan nimellä kuviobetonointi, jossa reunakivillä rajattu liikenteenjakajan alue täytettiin värjätyllä betonimassalla ja muotoiltiin. Pintakuvio saatiin aikaan silikonimuoteilla ja kontrastia väriin muotin irrotusaineen käytöllä. Myöhemmin massan kuivuttua ja pesun jälkeen levitettiin vahamainen pinnan sulkuaine, joka poistaa betonista huokoiset ominaisuudet vähentäen suolan ja eroosion vaikutusta ja myös mahdollisten öljyvuodoista aiheutuneiden tahrojen imeytymistä.

Kun menetelmästä tulee käytännön tapa toimia, toteutusvaiheen osaajien pitää olla mukana jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksessa tulisi olla mukana jo esimerkiksi katu- ja puistosuunnittelun ammattilaiset. Kaavoituksessa luodaan jo raamit sille, minkälainen alueesta muodostuu, mitä sinne on mahdollista tehdä, mitä se vaatii hoidollisesti ja ylläpidollisesti. Kohteen suunnitteluvaiheessa on mukana oltava rakentamisesta, ylläpidosta sekä liikenne-ja turvallisuussuunnitelmista vastaavat tahot. Yhteistyötä pitää siis tehdä. Istua yhdessä alas ja suunnitella yhdessä. Vuosi kokeilun toteuttamisen jälkeen on todettu, että alueet eivät ole vaatineet hoitotoimenpiteitä lainkaan. Ennuste seuraavalle 15 vuodelle on, että painepesu 1-2 krt vuodessa on riittävä. Se voidaan toteuttaa olemassa olevaa pesukalustoa käyttäen.

Perinteisten ladottavien katukiveyksien hoitotarve on puolestaan moninkertainen. Kiveyksille ei kohdistu kulutuskäyttöä, mikä aiheuttaa heinittymistä kiveyssaumoista. Se antaa epäsiistin vaikutelman ja vaatii glyfosaattikäsittelyn. Torjunta-aine kuivattaa väleistä kasvavat heinät ja tekee näin alueen ilmeestä epäsiistin noin kuukaudeksi. Heiniä ei voida kuitenkaan poistaa aiemmin, koska glyfosaatin vaikutus pitää ulottaa kasvien juuriin asti. Sen jälkeen kivetyksen pinta on puhdistettava kasvijätteestä harjakoneella.
Työtunteina hoitotoimenpiteet ovat moninkertaiset pelkkään pesuun verrattuna. Lisäksi työ vaatii kalustoinvestointeja. Glyfosaatin käyttö aikaansaa sammaleen kasvua kiveyksen saumoihin muutaman vuoden kuluttua käytön aloittamisesta. Sammaleen irrottamisen kustannuksilta voidaan välttyä uudella menetelmällä.

Valtakunnallisesti oikealla pintamateriaalin valinnalla olisi saavutettavissa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen säästöt. Säästöt syntyvät hoitotyöhön käytettävän ajan ja tarvittavien kalustoinvestointien vähenemisestä. tästä työstä eroon_kuviobetoni.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat