25.3.2021
Kotkan kaupunki/ Katariinan päiväkoti ja Haukkavuoren esiopetus, Ruonalan esiopetus, Rauhalan esiopetus, Aittakorven esiopetus, Hovinpuiston päiväkoti,
Kotka
Kielimentoritoiminta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Tykätty
1
kertaa.
Palkittu
Valmis
Tarve ja tavoitteet
Kotkan varhaiskasvatuksen lapsilla ja perheillä on monia kieliä ja kulttuureja. Päiväkodeista ja esiopetusyksiköistä oli poikkeusolojen ajalta kantautunut viestejä, että kaksi- tai monikielisten lasten perheet olivat hetkittäin arkoja palaamaan varhaiskasvatuksen piiriin. Heräsi ajatus, että olisiko vanhemmilla sekä lapsilla enemmän tarvetta kohdatta varhaiskasvatuksessa ammattihenkilöitä, jolla on itsellä kokemusta kahdesta tai useammasta kulttuurista ja kielestä. Tällaisilla taustoilla olevia ammattilaisia on Kotkan varhaiskasvatuksessa vain muutamia. Lisäksi Kotkan varhaiskasvatuksessa on tarvetta vahvistaa suomi toisena kielenä opetuksen osalta eri kielien arvostamista ja näkymistä varhaiskasvatuksen arjessa. Kielimentoreiden tehtävä lähti muodostumaan näistä tarpeista ja oivallus kysyä Etelä-Kymen ammattioppilaitosta (EKAMI) yhteistyöhön virisi samalla.
Ratkaisu
Poikkeusolojen aikana päiväkodin johtajilta ja henkilöstöltä kerättiin kuulumisia säännöllisesti. Näissä tuli esiin perheiden arkuus palata päiväkotiin ja esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen hallinnossa valmistauduttiin valtion erityisavustusten (Covid19 erityisavustusta) hakuun ja tähän liittyen ideoitiin varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kielimentoritehtävä. Rahoituspäätösten tultua varhaiskasvatus ehdotti yhteistyökuviota EKAMIN lähihoitajakoulutuksen kanssa kielimentorien rekrytoinnin osalta. Oppilaitos lähti innolla mukaan ja oli valmis mahdollistamaan opiskelijoiden varhaiskasvatuksen opinnot työelämässä. Kielimentorien työaika 30 tuntia/vko mahdollisti 10 tuntia opintoja viikossa. Oppilaitoksen sähköinen opiskelualusta tarjosi hyvät puitteet opintojen suorittamiseen työsuhteen rinnalla. Opiskelualustaa oli jo ehditty käyttää keväällä 2020.
Rekrytointi kohdennettiin EKAMIn opiskelijoille tai sieltä juuri valmistuville. Kelpoisuusvaatimuksena oli vähintään se, että työjakso oli liitettävissä varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden antavan Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan, lähihoitajakoulutuksen opintoihin.
Puolen vuoden (10/20-3/21) työsuhde solmittiin kuuden kielimentorin kanssa. Kielimentorien palkasta 5 % oli kunnan omaa rahoitusta. Varhaiskasvatuksen suunnittelija ja S2 koordinoiva opettaja toteuttivat työhaastattelut ja päiväkodinjohtajien kanssa toteutui keskustelutilaisuuksia kielimentorin tehtävänkuvasta.
Tehtävänkuva laadittiin syksyn 2020 aikana varhaiskasvatuksen hallinnossa kunnan prosessien mukaisesti. Kielimentorien työsuhteen aikana tavattiin 3 kertaa oppilaitoksen edustajan, kielimentorien, varhaiskasvatuksen hallinnon, kielimentorien esimiesten (päiväkodin johtajat) sekä S2 opettajan kanssa. Tapaamisissa kuultiin huomioita mentorin työskentelystä sekä opinnoista, jaettiin toimivia työskentelymalleja ja saatiin ideoita työskentelyn kehittämiseen sekä mallin muokkaamiseen.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja kielimentoritehtävässä
1. Mentori oli varmistamassa perheen ymmärtämistä esim. poikkeusolojen ohjeiden tai päivittäisten kuulumisten kohdalla. Vastaavasti mentori varmistin henkilöstön ymmärrystä perheiden näkemysten suhteen.
2. Mentori tarjosi perheiden moninaisten tilanteiden prosessoinnin omalla äidinkielellä. Hän toi lapselle tilaisuuksia tunteiden käsittelyyn omalla äidinkielellä suomen kielen rinnalla.
3. Mentori vahvisti lapsen oppimisen suomen kielessä.
4. Mentori suuntasi työpanosta lapsiryhmässä olevien kielen ja kulttuurien näkymiseen ja niiden havainnointiin:
- lasten nimien kirjoittaminen eri kielillä, tervehdykset monilla kielillä
- eri kielisten kirjojen tuominen kaikkien lasten ympäristöön
- rinnakkaislukeminen
- saduttaminen kahdella kielellä
- ryhmän tai ryhmien kulttuurien näkyväksi tekeminen eri tavoin
- leikkejä ja lauluja eri kulttuureista
- monien juhlien esille nostaminen ja juhliminen
Tulokset
Varhaiskasvatuksessa on ajoittain tilanteita, jolloin määräaikaisia työntekijöitä etenkin lyhyisiin työsuhteisiin on vaikea saada. Poikkeusolot ovat lisänneet näitä tilanteita. Kielimentoritehtävästä joitakuita mentoreita palkattiin ajoittain lyhyisiin määräaikaisiin tehtäviin. Tämä työjakso tarjosi mentoreille ikkunan varhaiskasvatuksen työelämään ja toisaalta näyttämön osoittaa osaamistaan sekä ammattitaitoaan. Määräaikaisiin tehtäviin palkataan mielellään jo tuttuja ammattilaisia. Varhaiskasvatuksessa myös huomattiin, että vähintään kahden kielen ja kulttuurin omaavat työntekijät rikastuttavat työyhteisöjen toimintakulttuuria. Kielimentorit saivat vahvistusta ammattikielen käyttämiseen ja oman roolin selkeytymiseen varhaiskasvatuksen lastenhoitajana. Osalla myös työelämätaidot varmentuivat. Lisäksi kielimentoreilla oli kohdennettu tilaisuus hyödyntää omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa. Tämä monipuolisti menetelmiä, jotka tukevat eri kielien arvostamista ja näkymistä varhaiskasvatuksen arjessa.
Puolen vuoden työjakson aikana perheiden kohtaamien erilaisten elämäntilanteiden läpikäyminen omalla äidinkielellä lisäsi luottamusta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö koki saaneensa vahvistusta perheille suuntaamaansa tukeen.
Kotkan varhaiskasvatus ja oppilaitos EKAMI jatkavat kielimentoritoimintamallia sekä yhteistyötä, mikäli Valtion erityisavustus varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen sen mahdollistaa. Tällöin kunnan omarahoitus on 20% kielimentorien palkasta.
Liitteet
Yhteyshenkilöt
Pia Eskola
pia.k.eskola(ät)kotka.fi
varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija
Kotkan varhaiskasvatus
pia.k.eskola(ät)kotka.fi
varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija
Kotkan varhaiskasvatus
Milko Niemi
milko.niemi(ät)ekami.fi
Lehtori, ammatilliset aineet
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI
milko.niemi(ät)ekami.fi
Lehtori, ammatilliset aineet
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI
Kehittämiseen ovat osallistuneet
Johto/esihenkilöt
ja henkilöstö
ja henkilöstö
Toimialat
Toiminnot
Teemat
Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus Palvelu- ja kumppaniverkoston kehittäminen Palvelujen laatu ja asiakaslähtöisyys Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Toimintakulttuurin kehittäminen Työkyvyn parantaminen Työn imu ja innostus Uuden teknologian hyödyntäminen ja digitalisaatio Yhteistyö ja vuorovaikutus organisaation sisällä Yhteistyö yli yksikkörajojen