Kohti yhtenäisiä ja valtakunnallisesti vertailukelpoisia HR tunnuslukuja - valtakunnallisen verkoston toiminta

Keväällä 2024, valtakunnallisessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n järjestämässä HR verkostotapaamisessa, syntyi vahva yhteinen näkemys siitä, että hyvinvointialueet tarvitsevat uudenlaisen yhteistyöalustan. Henkilöstövoimavarojen tiedolla johtamisen kenttä oli kehittymässä nopeasti, mutta alueilla oli erilaisia käytäntöjä, mittareita ja järjestelmiä. Tämän hajanaisuuden keskellä nousi esiin tarve verkostolle, joka voisi yhdistää asiantuntijat, jakaa hyviä käytäntöjä ja luoda yhteisiä toimintamalleja. Näin sai alkunsa tietoon perustuvan henkilöstövoimavarojen johtamisen verkosto.

Verkoston vetovastuu annettiin Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Myöhemmin 2024 vuoden aikana vetovastuu verkoston toiminnasta siirtyi Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyöksi.

Verkoston perustamisen taustalla oli selkeä tavoite: kehittää hyvinvointialueiden tietokulttuuria ja vahvistaa tiedolla johtamisen roolia henkilöstövoimavarojen johtamisessa. Tiedolla johtaminen nähtiin keinona parantaa päätöksenteon laatua, tukea työhyvinvointia, optimoida resursseja ja lisätä organisaatioiden vaikuttavuutta ja vetovoimaa.

Verkoston työn tavoitteet määriteltiin sen perustamishetkellä seuraavasti:

-Kehittää hyvinvointialueiden tietokulttuuria, jotta tiedolla johtaminen juurtuu osaksi arjen päätöksentekoa ja strategista suunnittelua.
-Edistää tuloksellisia ja vaikuttavia toimintatapoja, jotka perustuvat henkilöstöön liittyvän tiedon hyödyntämiseen.
-Tuottaa yhdenmukaisia mittareita ja menetelmiä, sekä kehittää käytäntöjä eri tietolähteiden yhdistämiseen – erityisesti henkilöstö-, talous- ja toimintatietojen osalta.
-Toimia asiantuntijaverkostona KT:n kyselyiden yhdenmukaistamisessa, jotta tiedon keruu ja vertailu eri alueiden välillä olisi johdonmukaista.
-Lisätä hyvinvointialueiden tiedon vertailtavuutta, mikä mahdollistaa oppimisen toisilta ja tukee kehittämistyötä.
-Jakaa ja hyödyntää eri alueiden kehittämiä hyviä käytäntöjä, säästäen aikaa ja kustannuksia sekä vahvistaen yhteistä osaamispohjaa.

Verkoston perustamisen taustalla oli havainto siitä, että henkilöstövoimavarojen tiedolla johtamisen kehittäminen on monimutkaista, kallista ja hidasta. Jokaisella hyvinvointialueella tehdään kehittämistyötä, mutta ilman yhteistä suuntaa ja vertailtavuutta riskinä on päällekkäinen työ ja resurssien hajautuminen.

Verkosto tarjoaa mahdollisuuden jakaa toimivia innovaatioita ja hyviä käytäntöjä, mikä tuo mukanaan kustannussäästöjä ja nopeuttaa kehittämistä. Lisäksi se luo pohjan yhteiselle henkilöstötiedon tietopohjalle, joka tukee strategista johtamista ja päätöksentekoa. Keväällä 2024 HR verkostotapaamisessa heränneen tarpeen jälkeen verkoston käynnistämistä alettiin suunnitella Pirkanmaan hyvinvointialueen ja KT:n tiiviissä yhteistyössä. KT varmisti toiminnan edellytykset ja tuen verkoston käynnistämiselle. Verkoston jäseniksi päätettiin hyväksyä kaikki hyvinvointialueilla HR tehtävissä, tiedolla johtamisen tehtävissä ja talouden tehtävissä työskentelevät asiantuntijat. Myöhemmin verkoston jäseniksi päätettiin hyväksyä myös kunnissa työskentelevät asiantuntijat. Verkoston perustamisesta tiedotettiin mm. KT:n uutiskirjeiden avulla.

Verkoston työtilaksi perustettiin Howspace-alusta, joka toimii edelleen aktiivisena viestintäkanavana ja yhteistyötilana. Tällä hetkellä Howspace-alustalla toimii 149 aktiivista jäsentä. Mukana on myös edustajia lähes kaikilta hyvinvointialueilta, Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupungeista, KT:sta, STM:sta ja THL:sta. Howspace alustalla on jaettu tietoa mm. HR-mittareista, HR-järjestelmistä, henkilöstösuunnittelusta ja työntekijäkokemuksen mittaamisen käytännöistä.

Verkoston toiminta on ollut aktiivista ja tavoitteellista. Tapaamisia on järjestetty noin kolmen kuukauden välein, ja toukokuussa 2025 pidettiin myös lähitapaaminen. Tapaamisissa on käsitelty konkreettisia ja ajankohtaisia teemoja, kuten:
-Henkilöstökertomuksen tunnusluvut
-Sairauspoissaoloihin liittyvät mittarit
-Henkilötyövuosien laskenta
-Työntekijäkokemuksen mittaaminen
-Valtakunnallisesti vertailtavat luvut
-Henkilöstökustannuksiin liittyvät tunnusluvut

Varsinaisten tapaamisten lisäksi on järjestetty työpajoja sairauspoissaoloraportointiin ja henkilötyövuosien laskentaan liittyen.

Näiden aiheiden käsittely on ollut keskeistä verkoston tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteisten mittareiden ja menetelmien kehittäminen sekä tiedon yhdistämisen käytäntöjen luominen ovat edistäneet tiedolla johtamisen vaikuttavuutta ja vertailtavuutta.
Lisäksi verkosto on jakanut hyviä käytäntöjä eri alueiden välillä, mikä on tuonut konkreettisia hyötyjä: säästöjä, ajansäästöä ja laadun parantamista. Tämä on ollut erityisen tärkeää, sillä HR-tiedolla johtamisen kehittäminen on monimutkaista, kallista ja hidasta, ja alueiden välinen vertailtavuus on ollut puutteellista ennen verkoston perustamista.

Verkoston perustaminen ja toiminta ovat olleet vastaus konkreettiseen tarpeeseen kehittää henkilöstövoimavarojen tiedolla johtamista valtakunnallisesti. KT:n ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyö on mahdollistanut verkoston käynnistämisen ja sen jatkuvan kehittämisen. Tapaamisten sisällöt, jäsenmäärän kasvu ja aktiivinen osallistuminen osoittavat, että verkosto toimii tavoitteidensa mukaisesti ja tuottaa arvoa jäsenorganisaatioilleen. Verkosto on ennen kaikkea vahvistanut yhteistä näkemystä henkilöstöä koskevasta tilannekuvatyöstä. Se on tuonut yhteen HR-tunnuslukuihin, mittareihin ja analytiikkaan perehtyneet asiantuntijat eri hyvinvointialueilta, kaupungeista ja kansallisista toimijoista. Tämä asiantuntijajoukko on muodostanut yhteisen foorumin, jossa henkilöstövoimavarojen johtamista on voitu tarkastella valtakunnallisesti ja syvällisesti.

Verkoston rooli asiantuntijaryhmänä on ollut erityisen merkittävä suhteessa HR-johtajiin ja kansallisiin toimijoihin. Sen työn kautta on tullut näkyväksi, että valtakunnallisten HR-mittareiden kehittäminen vaatii sekä yhdenmukaistamista että jatkokehittämistä. Esimerkiksi ammattiryhmäluokitusten yhtenäistäminen on tunnistettu tarpeelliseksi juuri verkoston työn ansiosta.

Ensimmäisen vuoden palautekyselyn perusteella verkoston NPS oli 60 ja koettu hyödyllisyys 4,36 (asteikolla 1–5), mikä kertoo vahvasta arvostuksesta ja koetusta vaikuttavuudesta. Verkosto on tarjonnut jäsenilleen ainutlaatuista yhteisöllistä tukea HR-tunnuslukujen tuottamisen, HR-järjestelmien toiminnan ja HR-tiedolla johtamisen osalta. Tiedon jakaminen on koettu tärkeäksi, ja vertaistuki on ollut keskeinen osa verkoston arvoa.

Verkostossa on jaettu hyviä toimintatapoja eri alueiden ja toimijoiden kesken. Tämä on mahdollistanut sen, että alueet ovat voineet kehittää omaa raportointiaan jopa niin, ettei ulkopuolisia palveluntarjoajia ole tarvittu.

Verkoston työ on tuottanut monitasoisia hyötyjä: se on vahvistanut yhteistä tilannekuvaa, tuonut asiantuntijat yhteen, tukenut HR-johtamista ja mahdollistanut konkreettisia kehittämistoimia. Sen kautta on syntynyt uusia käytäntöjä, vahvistettu osaamista ja luotu pohjaa valtakunnallisesti vertailtavalle HR-tiedolle.

Toimialat

Teemat