Lapsivaikutusten arvioinnin toimintamallin kehittäminen

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on perusta lapsivaikutusten arvioinnille osana kunnan toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa. Sopimuksen kolmannessa artiklassa määritellään, että kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. YK:n lapsen oikeuksien sopimus suosittaa
lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä kaikista lapsiin vaikuttavista ja kohdistuvista päätöksistä. Lapsivaikutusten arviointi on siis väline ja toimintatapa lapsen edun selvittämiseen.

Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja lasten oikeuksien edistämistä ja turvaamista. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla osa tavanomaista kunnan toimintaa ja päätöksentekoprosessia. Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa, että lasten edut otetaan lapsia koskevissa päätöksissä huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

Oulussa on tehty kehittämistyötä lapsivaikutusten arvioinnin systemaattisuuden lisäämiseksi. Tämä on ollut osa kaupungin Lapsiystävällinen kunta -työtä. Tavoitteena on ollut kehittää käytänteitä lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen kullakin toimialalla, luoda selkeä prosessikuvaus, materiaaleja ja ohjeistuksia sekä vahvistaa henkilöstön ja päättäjien osaamista aiheesta. Oulussa tehtiin vuonna 2019 kaupunginhallituksen päätös lapsivaikutusten arvioinnin toimintamallin käyttöönotosta koko kaupungissa. Päätös päivitettiin vuonna 2021 ja sen jälkeen on kehitetty lapsivaikutusten arvioinnin systemaattisuutta neljällä osa-alueella:

1) Toimintamalli, prosessikuvaus ja sen käyttöönotto
2) Ohjeistukset ja materiaalit, työkalupakki
3) Osaamisen vahvistaminen, koulutukset
4) Prosessin ohjaus ja tuki, lava-asiantuntijat

1) Oulussa on laadittu lapsivaikutusten arvioinnin toimintamalli. Sen mukaan toimialat tunnistavat ja kirjaavat osana talousarvion suunnittelutyötä ne muutokset, jotka edellyttävät lapsivaikutusten arviointia. Päätöksen lapsivaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta muissa kuin talousarvioon sidotuissa asioissa tekee toimialan esittelijä. Toimintamalli pitää sisällään prosessikuvauksen, ohjeistukset, valmistelijoiden työkalupakin, lapsivaikutusten arvioinnin seurannan sekä osaamisen vahvistamisen. Toimintamallin mukaan kullakin toimialalla kehitetään käytänteitä lapsivaikutusten arvioinnin systemaattisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2023 toimintamalli on laajentunut ja käytössä sivistys- ja kulttuuripalveluiden lisäksi myös kaupunkiympäristöpalveluiden toimialalla, erityisesti kaavoituksessa.

2) Oulun kaupungissa on kehitetty ja laadittu materiaaleja ja ohjeistuksia lapsivaikutusten arvioinnin käytännön toteuttamiseen. Selkeä prosessikuvaus, ohjeistukset ja tukimateriaalit prosessin eri vaiheisiin auttavat valmistelijoita lapsivaikutusten arvioinnin eri vaiheissa. Käytössä on mm. Kuntaliiton suosituksen pohjalta jatkokehitetyt omat EVA- ja LAVA-arviointidokumenttipohjat, joiden sisältämät peruskysymykset arvioivat laajasti lapsen edun toteutumista. Kaupunkiympäristöpalveluissa on näiden pohjalta laadittu omaa arviointipohjaa. Arviointidokumenttipohjat ovat luoneet selkeän strandardin, jolla varmistetaan arviointien tasalaatuisuus. Materiaaleissa on myös oppaita ja ohjeistuksia lasten kuulemiseen ja tietojen palauttamiseen lapsille.

3) Osaamisen vahvistamiseen lapsivaikutusten arvioinnin osalta on kiinnitetty laajalti huomiota. Kaupungin luottamushenkilöille on järjestetty aiheesta valtuustoseminaari, jossa luottamushenkilöt saivat perustiedot aiheesta ja tekivät käytännössä arviointia esimerkkitehtävien avulla.

Kaupungin henkilöstöä on koulutettu vuosittain niin kaupungin sisäisillä koulutuksilla kuin hyödyntäen Suomen UNICEFin tarjoamia koulutuksia. Keväällä 2023 päätettiin, että koko kaupungin henkilöstö suorittaa kansallisen lapsistrategian tuottaman verkkokoulutuksen lapsen oikeuksista. Siinä kerrotaan myös lapsen edusta ja sen arvioimisesta. Lisäksi kaupungin kaikkien toimialojen johtoryhmien jäsenet suorittavat kansallisen lapsistrategian tuottaman lapsivaikutusten arvioinnin verkkokoulutuksen. Näiden ohella tarjotaan yksilö- ja ryhmäkohtaista tukea arviointiprosessin eri vaiheissa eli on verrattavissa tekemällä oppimisen ja oppivan organisaation periaatteisiin.

4) Lapsivaikutusten arvioinnin prosessin ohjauta ja tukea on vuonna 2023 kehitetty systemaattisesti. Tukeen ja ohjaukseen on resurssoitu kahden asiantuntijan työpanosta, jotka auttavat valmistelijoita lapsivaikutusten arvioinnin toteutusprosessin eri vaiheissa aina tarpeen tunnistamisesta valmiiseen arviointiin saakka. Ohjaus ja tuki on tunnistettu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Mitä enemmän arviointeja tehdään ja tuetaan, valmistelijoiden osaaminen vahvistuu ja arviointeja voidaan tulevaisuudessa suorittaa entistä enemmän myös itsenäisemmin ilman tukea.

Lapsivaikutusten arvioinnin prosessia ja muita siihen liittyviä työkaluja on kehitetty jatkuvasti kuluneen vuoden aikana toteutetuista arvioinneista saatujen oppien pohjalta. Uusimpana ja arviointia helpottavana työvaiheena ja työkaluna mukaan on tullut sähköisesti toteutettava itsenäinen arviointitehtävä. Itsenäinen arviointitehtävä on suunnattu lapsivaikutusten arviointia toteuttavan arviointiryhmän jäsenille. Arviointiryhmän jäsenet perehtyvät kerättyyn tietoon ja lasten kuulemisista saatuihin näkemyksiin ja tekevät näiden ja oman asiantuntijuutensa pohjalta itsenäistä arviointia ennen koko arviointiryhmän yhteistä arviointityötä. Tämä on tehostanut prosessia, mahdollistanut arviointiryhmän kaikkien asiantuntijoiden näkemysten esille tuomisen sekä lasten näkemysten huomioimisen aiempaa paremmin. Kehittämistyön vaikutuksesta lapsivaikutusten arviointien systemaattisuus ja laatu on kasvanut. Pelkästään tänä vuonna Oulussa on toteutettu kuusi päätösten vaikutusten ennakkoarviointia (EVA sis. lapsivaikutusten arvioinnin) ja kaksi lapsivaikutusten arviointia. Toimintatavat ja -ohjeet on edenneet konkreettiseen muotoon myös kaupunkiympäristöpalveluissa, erityisesti kaavoituksessa. Siellä pilotoidaan lapsivaikutusten arvioinnin toimintaohjetta syksyn 2023 aikana. Tavoitteena on myös pilotoida lapsivaikutusten arvioinnin jälkiarvioinnin mallia loppuvuoden 2023 - alkuvuoden 2024 aikana.

Lapsivaikutusten arvioinnin kytkeminen osaksi talousarviosuunnittelua on mahdollistanut sen, että entistä varhaisemmassa vaiheessa tunnistetaan niitä tulevia muutoksia, jotka edellyttävät lapsivaikutusten arviointia. Laadukkailla lapsivaikutusten arvioinneilla pystytään tekemään tulevaisuuden ja erityisesti lasten elämän kannalta kestäviä ja vaikuttavia päätöksiä - ja tämä on keskeisin tavoite.

Lapsivaikutusten arvioinnissa lasten osallisuus ja kuuleminen on keskeisessä asemassa. Tällä tavalla entistä useampi lapsi on voinut ilmaista näkemyksensä päätöksenteossa olevaan asiaan ja saada näkemyksensä huomioiduksi osana arviointia. Prosessissa ollaan menty eteenpäin myös siinä, miten lapsia kuullaan ja miten heille kerrotaan asiasta ennen kuulemista ja sen jälkeen. Toimintatapoja lasten osallistamiseen ja kuulemiseen kehitetään edelleen, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten osalta.

Kehittämistyötä jatketaan edelleen. Haluamme näyttää suuntaa ja esimerkkiä muille Suomen kunnille, mutta ottaa myös oppia muilta.

Toimialat

Teemat