Luovuuden kehittäminen Länsi-Pohjan musiikkiopistossa

Luovuus ja sen hyödyntäminen ovat tulevaisuuden organisaatioiden merkittävimpiä menestystekijöitä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Luovuus inhimillisenä pääomana tulee olemaan yritysten suurin kilpailuvaltti. Myös julkisessa hallinnossa luovuuden merkitys tulee kasvamaan ottaen huomioon julkisen toiminnan luonteen yhteisen hyvinvoinnin ja toiminnan mahdollisimman suuren vaikuttavuuden tuottajana rajallisilla materiaalisilla resursseilla.

Luovuus on tulevaisuudessa organisaatiomme kehittymisen kriittisin tekijä ja tärkein voimavara, sillä se auttaa ihmisiä ja opistoamme kohtaamaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia.

Luovuuteen panostaminen ja kannustaminen opistossamme kehittää ja tehostaa perustehtävän vaikuttavaa toteutumista sekä lisää toiminnan tuloksellisuutta. Luovuus on kuitenkin myös itseisarvo, jonka merkitys ei ole riippuvainen ainoastaan tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Luova toiminta voikin välineellisesti tuottaa lisää tehokkuutta ja suorituskykyä vain, jos samalla turvataan toimijoiden mahdollisuus itseisarvoiseen, elämänlaatua tuottavaan luovaan tekemiseen. Luovuus kannustaa ja motivoi yhteisöä ja yksilöä.

Organisaation johtamiskäytännöt vaikuttavat suoraan yksilöiden ja tiimien luovuuteen heidän työssään. Tutkimukset osoittavat, että luovuuden kannalta parhaimmat vaikutukset saadaan silloin, kun johtamiskäytännöt perustuvat sellaisiin perusasioihin, kuten autonomiaan, vapauteen, mahdollisuuteen hyödyntää työssään kykyjään ja mielenkiintoaan sekä avoimen, rakentavan vuorovaikutuksen tukemiseen kaikissa tilanteissa.

Kun opistossamme panostetaan luovuuteen, mahdollistaa se uusien menetelmien kokeilemisen, uudet ajatukset ja ehkäpä uudet paremmat käytännöt. Musiikinopiskelijat saattavat kokea opetuksen yhä mielenkiintoisempana, jolloin he innostuvat ja tekevät enemmän, oppivat ja edistyvät nopeammin. Työntekijät saavat toteuttaa itseään, kokevat työnsä omakseen ja ovat sisäisesti motivoituneita kehittämään työtään ja osaamistaan.

Luova toiminta työssä merkitsee sitä, että sen varassa syntyy lisäarvoa, jolla on myönteistä merkitystä sekä organisaatiomme toiminnan tulokselle, että asiakkaalle. Tällaiseen lähestymistapaan ei siis sisälly vaatimusta, jonka mukaan luovuutta voisivat edustaa vain suuret läpimurtoinnovaatiot. Toimintamme on luovaa, jos se tuottaa uusia, merkityksellisiä ratkaisuja, joiden avulla toiminnan tuloksellisuus vahvistuu.
Kehittämistyössä on ollut mukana koko musiikkiopiston henkilöstö. Kun organisaatiossamme panostetaan luovuuteen, tarvitaan rahaa ja materiaalisia resursseja lähinnä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Rahaa enemmän tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista, rakentavaa vuorovaikutusta, kunnioitusta, vapautta ja osaamisen hyödyntämistä.

Tärkeintä on tukea ja hyödyntää työntekijöiden innostusta, vain innostunut työntekijä voi oikeasti kehittää omaa ja tätä kautta organisaation toimintaa. Opetusorganisaatiossa menoja pystytään vähentämään jonkin verran henkilöstökustannuksissa, kun mielekkään ja innostavan työn seurauksena poissaolot ehkäpä vähenevät työntekijän ollessa tyytyväinen ja innostunut työstään. Tärkeintä kuitenkin on, että samalla rahalla tehdään enemmän, uudella tavalla, innokkaammin ja laadukkaammin.

Luovuuden kehittäminen ei ole koskaan valmis projekti. Luovuus tarvitsee aikaa ja valmiutta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Luova toiminta, itsensä kehittäminen ja toteuttaminen ovat ihmisen ja organisaation elinikäisiä pyrkimyksiä. Kevään 2016 aikana käydyt kehityskeskustelut, henkilöstön osaamisalueiden ja vahvuuksien kartoittaminen ja rakentava vuorovaikutus luovuuden merkityksestä ja arvopohjasta antoivat hyvän alun tälle kehittämistyölle.

Toimialat

Toiminnot

Teemat