Muuttovalmennuksen toimintamalli vammaispalvelujen TIE-hankkeessa

Muuttovalmennus on tavoitteellinen, yksilöllinen ja suunnitelmallinen prosessi, jonka tarkoituksena on tukea kehitysvammaista henkilöä valmistautumaan muuttoon ja uuteen elämäntilanteeseen.

Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa henkilön osallisuutta, itsemääräämisoikeutta, arjentaitoja, turvallisuuden tunnetta ja valmiuksia toimia uudessa kodissa sekä tukea läheisiä ja sen hetkistä ja tulevaa henkilöstöä muutoksen aikana.

Muuttovalmennus vastaa hanketavoitteeseen, jossa tarjotaan tukea itsenäiseen elämään. Muuttovalmennus tukee organisaation strategista VAPA2035 kehittämisohjelman tavoitetta 2.1 itsenäistä elämää tukevien palvelujen monipuolistaminen. Muuttovalmennuksen mallit ovat yksilö-, ryhmä- ja läheisten muuttovalmennus. Valmennuksen tueksi on myös perehdytetty vertaistukijoita (5 henkilöä).

Kokosimme Asumus -työryhmän (asumisen ja päiväaikaisen toiminnan henkilöstöä, sairaanhoitaja, autismi ja psykososiaalisen kuntoutuksen henkilöstöä, HAVU-tiimin
(eli havainnointi- ja vuorovaikutustyöntekijä). Työryhmä tapasi kaksi kertaa kuukaudessa. Työryhmässä suunniteltiin ryhmä- ja yksilövalmennuksen kokonaisuudet ja kehitettiin muuttovalmennusmateriaaleja.

Muuttovalmennus sisälsi seuraavia teemoja Minä; kuka minä olen, minulle tärkeät asiat, vahvuudet ja missä tarvitsen tukea. Sosiaaliset suhteet: minulle tärkeät ihmiset, verkosto ja kaveritaidot. Minun kotini: tutustuminen tulevaan kotiin, palvelut kodin lähellä ja tunteet. Omannäköinen elämä: itsemääräämisoikeus, mielekäs vapaa-aika, haaveet ja tavoitteet. Arjentaidot: itsenäisen elämän taidot, kodinhoito, hyvinvointi ja turvataidot. Muutonsuunnittelu: erilaiset asumisen vaihtoehdot, omankodin hankinnat ja sisustus.

Muuttovalmennuspilotti toteutettiin touko-syyskuussa ja tätä varten palkattiin muuttovalmentaja. Pilotti sisälsi läheisten muuttovalmennusta neljä tapaamista, ryhmävalmentamista 12 tapaamista (psykososiaalinen kuntoutusyksikkö) ja yksilövalmennusta 10 tapaamista (autismikuntoutusyksikkö ja lapsuudenkodista muuttavat). Tapaamiset toteutettiin lähitapaamisina. Ryhmävalmennuskertoja muokattiin muuttajien tarpeiden mukaan. Tarvittaessa järjestettiin yksilö- ja duovalmennusta myös ryhmässä valmennettaville.

Muuttovalmennuksen toimintamallia pystyy mukauttamaan yksilöllisesti ja se voidaan ottaa käyttöön eri toimintaympäristössä huomioiden muuttava asiakas. Sisältöä, tehtäviä ja teemoja voi muokata tavoitteisiin ja tarpeisiin sopivaksi.
Asiakkaan näkökulmasta hyötyjä ja vaikutuksia: yksilöllinen muuton tuki, osallisuus, itsemääräämisoikeus, itseluottamuksen kasvaminen, turvallisuus, arjentaitojen kehittyminen, ympäristöön ja kotiin tutustuminen, tunteiden läpikäyminen, kuulluksi tuleminen ja omaan elämään vaikuttaminen.

Työntekijän näkökulmasta hyötyjä ja vaikutuksia: huomioida vahvuudet ja tuen tarve, asiakkaan tunteminen paremmin, prosessi: ennen muuttoa, muutossa ja muuton jälkeen, tavoitteellisuus, yksilöllisyys. Organisoitu prosessi selkiyttää ja vie muuttoa eteenpäin vaiheittain.

Muuttovalmennusmallin vahvuuksia ja mahdollisuuksia: tukee muuttoprosessia ja vähentää epävarmuutta, vahvistaa yhteistyötä henkilökunnan ja läheisten kesken, vertaistukijoiden hyödyntäminen (läheinen), valmennusta voidaan räätälöidä ja sisällön tukena voidaan hyödyntää erilaisia kommunikoinnin ja toiminnallisuuden keinoja sekä teknologisia ratkaisuja.

Pirkanmaan hyvinvointialueelle luotu muuttovalmennusmalli voidaan juurruttaa osaksi palveluja.

Toimialat

Toiminnot

Teemat