6.10.2025
Kainuun hyvinvointialue, mielenterveyden ja riippuvuuksien palvelualue, Kajaani

Kainuun hyvinvointialueen aikuisten ADHD- hoito ja palveluketjun kehittäminen

Valmis

Tarve ja tavoitteet
Kainuun hyvinvointialueella tunnistettiin tarve selkeyttää ja vahvistaa aikuisen ADHD:n hoito- ja palveluketjua. Taustalla olivat diagnosointiprosessien hajanaisuus, epäselvyydet tutkimuksiin ohjautumisessa sekä palveluiden kuormittuminen erityisesti Kajaanissa. Ammattilaiset havaitsivat myös puutteita psykososiaalisen tuen saatavuudessa jatkohoidossa. Maakunnan pienemmissä kunnissa hoitoon pääsy oli pääsääntöisesti sujuvampaa.

Tavoitteiksi asetettiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilanteen parantaminen erityisesti Kajaanin toimipisteessä, jossa ADHD-tutkimukset olivat ruuhkautuneet. Asiakkaiden tuen tarpeisiin haluttiin vastata lisäämällä ADHD-tietoutta ja kehittämällä asiakaslähtöisiä kuntoutusmalleja. Lisäksi tavoitteena oli selkeyttää hoitoprosessia ammattilaisten näkökulmasta ja tuoda hoito- ja palveluketju näkyväksi myös asiakkaille.
Ratkaisu
Kehittämistyö toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmällä, jossa tarkasteltiin olemassa olevaa ADHD-hoito- ja palveluketjua. Yhteiskehittämiseen osallistui ammattilaisia sekä terveydenhuollosta että sosiaalipalveluista. Mukana olivat myös kokemusasiantuntija ja kolmannen sektorin edustaja.

Palveluketjun tarkastelussa nousi esiin kehittämiskohteita, kuten puutteelliset tiedot tutkimuksiin ohjautumisesta ja jatkohoidon järjestämisestä tutkimusprosessin jälkeen. Näiden teemojen ratkaisemiseksi muodostettiin pienempiä työryhmiä.

Yhdessä moniammatillisessa työryhmässä (lääkäri, toimintaterapeutti, psykologi ja sairaanhoitaja) laadittiin työohje ADHD-tutkimuksiin ohjaamisesta ja jatkohoidon järjestämisestä. Ohje jaettiin yhteistyökumppaneille. Kehittämistarpeena nousi myös lääkehoito-ohjeen laatiminen esimerkiksi terveysasemien käyttöön.

Toinen työryhmä keskittyi psykososiaalisen tuen kehittämiseen, ja sen tuloksena syntyi Neurokirjolla-ryhmä. Ryhmä vastaa tutkimusten jälkeiseen tiedontarpeeseen ja tukee osallistujia oman toimijuuden vahvistamisessa osana kuntoutumista. Ryhmän sisältöihin otettiin mallia Mielenterveystalon ja Innokylän materiaaleista, mutta jokaisen ryhmän teemat muotoutuivat osallistujien omien tarpeiden pohjalta.

Yksikön lähiesihenkilöiden tuki vaikutti kehittämisprosessin onnistumiseen. Lisäksi työntekijöiden asenne ja innovatiivisuus edistivät kehittämistyön etenemistä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa. Kehittämistyö on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, ja rahoittajina toimivat Sosiaali- ja terveysministeriö sekä EU-rahoitus. Rahoitus mahdollisti projektityöntekijän tuen ja ohjauksen kehittämiselle.
Tulokset
Kehittämistyön tuloksena aikuisen, yli 18-vuotiaan ADHD-hoito- ja palveluketju kuvattiin Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuille. Ketjuun sisällytettiin asiakkaalle hyödyllistä tietoa ja itsehoitomateriaalia ennen tutkimuksiin ohjautumista. Palveluketjussa huomioitiin myös kolmannen sektorin tarjoamat palvelut.

Ammattilaisten näkökulmasta palveluketjun tarkastelu selkeytti rooleja ja yhtenäisti tutkimus- ja hoitoprosessia koko hyvinvointialueella.

Neurokirjolla-ryhmä on vakiintunut osaksi Kajaanin mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ryhmien jälkeen kerätty asiakaspalaute on ollut erittäin positiivista. Osallistujat ovat kokeneet tapaamiset turvallisiksi, ja työskentelymenetelmät ovat tukeneet heidän tarpeitaan. Asiakkaiden toiveiden kuuleminen ryhmän aiheiden suhteen vahvisti kokemusta kuulluksi tulemisesta. NPS-mittarin tulos (n=115) on tällä hetkellä 99 %.

Ryhmämallin vaikuttavuuden mittariksi otettiin myöhemmin käyttöön W-SAS-toimintakykymittari, jonka mukaan toimintakyvyn riskipisteet ovat laskeneet ryhmään osallistumisen jälkeen. Ryhmän vertaistuellinen vaikutus on merkittävä, ja pitkällä aikavälillä sillä voi olla vaikutusta esimerkiksi syrjäytymisriskin vähenemiseen. Ammattilaiset ovat kokeneet ryhmän ohjaamisen virkistävänä vaihteluna perinteiseen vastaanottotyöhön verrattuna.

Kehittämistyötä pyritään laajentamaan etäryhmien mahdollistamiseen muissa Kainuun kunnissa. Lisäksi ADHD-tutkimuksiin liittyvää tiedonkeruuta digitalisoidaan, jolloin asiakas osallistuu aktiivisemmin prosessiin ja ammattilaisten ajankäyttö tehostuu.

Yhteyshenkilöt

Outi Peräkylä
outi.perakyla(ät)kainuu.fi
suunnittelija
Kainuun hyvinvointialue
Sannamari Oinonen

Palveluesihenkilö
Kainuun hyvinvointialue
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta