Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kieliohjelma

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on kehitetty innovatiivinen kieliohjelma, joka tukee esihenkilöitä suomea vieraana kielenä puhuvien työntekijöiden rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Ohjelmaan kuuluu kielitason arviointi rekrytoinnin tukena sekä ammatillinen kielikoulutus joko ryhmä- tai yksilöopetuksena.

Suomea toisena kielenä puhuvien sote-alan ammattilaisten määrä kasvaa maahanmuuton ja kansainvälisen rekrytoinnin ansiosta ja suomen kielen oppimisen tukeminen työssä on työnantajan tärkeä velvollisuus. Maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten on tutkitusti vaikeampaa työllistyä kuin kantasuomalaisten, kieliohjelman avulla esihenkilö voi rohkeammin rekrytoida vieraskielisen ammattilaisen toimien inklusiivisesti ja läpinäkyvästi rekrytoinnissa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen esihenkilöt ja työntekijät sekä alan opiskelijat ovat korostaneet kielituen merkitystä perehdytyksessä ja työyhteisöön integroitumisessa. Hyvä kielituki auttaa uusia työntekijöitä sopeutumaan työhönsä ja tekee työpaikasta houkuttelevamman myös kansainvälisille opiskelijoille ja ammattilaisille, parantaen organisaation veto- ja pitovoimaa. Kieliohjelman kehittämisessä lähdimme liikkeelle heti tarpeen tunnistettuamme, tutustuimme ensin tarkemmin sekä esihenkilöiden, että suomea vieraana kielenä puhuvien työntekijöidemme työarkeen ja kielitaitoon liittyviin ja esiin tuomiin ongelmakohtiin. Kuulimme myös alan opiskelijoita, heidän opettajiaan sekä alueellisia päättäjiä.
Kartoitimme muilla toimijoilla käytössä olevia tukirakenteita ja otimme myös yhteyttä ELY-keskukseen, jonka kanssa toteutimme kolme Työpaikkasuomi-koulutusta.

Näiden koulutusten sisältöä yhteissuunnittelimme hoitotyön asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja suomen kielen S2- lehtorin kanssa. Myös osallistujien toiveita kuunneltiin koulutuksen aikana ja ketterästi muokattiin koulutusten sisältöjä tarpeen mukaan.

Koulutusten palautteet osallistujilta, esihenkilöltä sekä opettajalta arvioitiin ja tämän pohjalta jatkoimme kieliohjelman kehittämistä. Osaksi tässä kehittämistyössä oli myös tukena ELMA 2.0-hanke, jonka taustakartoituksia ja kielityöpajoissa esiin tullutta tietoa hyödynnettiin kehittämistyössä.

Tarvekartoituksen ja palautteiden arvioinnin pohjalta kehitimme jatkuvakestoisen kieliohjelman, johon kuuluu kielitestaus rekrytoinnin tukena tarvittaessa ja kielikoulutus perehtymisen tukena.

Uusille hoitotyöntyöntekijöille järjestetään kielikoulutusta ryhmämuotoisesti keväisin ja syksyisin. Koulutus kestää 12 viikkoa, ja oppitunnit (1,5 h) pidetään kerran viikossa työajalla. Lisäksi kesätyöntekijöille järjestetään kuukauden kestävä koulutus kesäkuussa. Koulutuksessa harjoitellaan käytännön työtilanteita, kuten asiakaskeskusteluja, kirjaamista ja puhelinkeskusteluja. Koulutuksen sisältöä myös räätälöidään osallistujien ja esihenkilöiden tarpeen mukaan. Lisäksi on myös mahdollisuus tilata yksilöityä kielikoulutusta tarpeen mukaan ja eri ammattiryhmille.

Kielikoulutus toteutetaan yhteistyönä paikallisen toiseen asteen koulutuskeskuksen kanssa, mikä vahvistaa saumatonta alueellista yhteistyötä. Kielikoulutuksen on viimeisen vuoden aikana käynyt läpi yli 80 työntekijää, ja palaute on ollut erittäin positiivista sekä osallistujilta että esihenkilöiltä. Osallistujien itsevarmuus asiakaskohtaamisissa ja omaisten kanssa on kasvanut merkittävästi.

Esihenkilöt ovat arvioineet kielikoulutuksen erittäin hyödylliseksi ja sen avulla työntekijän valmiudet toimia täyspainoisesti työssään ja integroitua työyhteisöön ovat parantuneet.

Kielikoulutus tehostaa työskentelyä ja parantaa työturvallisuutta ja asiakaskokemusta.

Työnantajan tulee arvioida, onko rekrytoitavalla henkilöllä tehtävän edellyttämä kielitaidon riittävä taso. Tämä voi olla hyvin haastavaa tehdä haastattelutilanteen ja hakemuksen perusteella ja vaikuttaa tutkitusti suomea vieraana kielenä puhuvan hakijan työllistymiseen. Kieliohjelman avulla rekrytoiva esihenkilö voi pyytää kielitestausta rekrytoinnin tueksi ja kielitestaus myös auttaa suunnittelemaan tarvittavaa kielikoulutusta perehtymisajaksi.

Yhteiskunnallisesti on oleellista edesauttaa suomea toisena kielenä puhuvaa työntekijää integroitumaan yhteiskuntaan ja työelämään, mikä edesauttaa kotiutumista ja pitovoimaa terveydenhuollon alalla, missä työvoimapula tulee olemaan huomattava seuraavan 10 vuoden aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriö, sekä Työ- ja elinkeinoministeriö suosittelevat työnantajaa tukemaan maahanmuuttajataustaisen työntekijän kielitaidon kehittämistä työaikana.

Kieliohjelman myötä voimme suurena julkisen sektorin työnantajana näyttää esimerkkiä työnantajan vastuullisesta toiminnasta tällä saralla.

Konkreettisia esimerkkejä kieliohjelman vaikutuksista:

Kansainvälisten työntekijöiden integraatio: Ohjelma on auttanut kansainvälisiä työntekijöitä sopeutumaan suomalaiseen työympäristöön nopeammin ja tehokkaammin. Tämä on parantanut heidän työtyytyväisyyttään ja sitoutumistaan organisaatioon.

Esihenkilöiden tuki: Esihenkilöt ovat saaneet koulutusta ja työkaluja, joiden avulla he voivat paremmin tukea monikulttuurisia tiimejä ja edistää sujuvaa yhteistyötä. Tämä on lisännyt esihenkilöiden valmiuksia johtaa monimuotoisia tiimejä.

Työyhteisön vahvistuminen: Kieliohjelma on edistänyt työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä. Työntekijät ovat oppineet ymmärtämään toistensa kulttuuritaustoja paremmin, mikä on vähentänyt väärinkäsityksiä ja parantanut työilmapiiriä.

Alueellinen yhteistyö: Ohjelma on toteutettu tiiviissä yhteistyössä paikallisten oppilaitosten ja hankkeiden kanssa, mikä on vahvistanut organisaation asemaa alueellisena työnantajana ja yhteiskunnallisena toimijana.

Vetovoima ja pitovoima: Kieliohjelma on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi uusien työntekijöiden houkuttelemisessa ja nykyisten työntekijöiden pitämisessä. Ohjelma on parantanut organisaation mainetta monikulttuurisena ja inklusiivisena työpaikkana. https://paijatha.fi/tiedote/tyontekijoiden-kielitaitoa-tuetaan-omalla-kieliohjelmalla/

Toimialat

Toiminnot

Teemat