Polkupyörän uusi elämä

Keväällä, kun polkupyöriä kaivetaan esiin, saattaa varastojen perukoilta löytyä fillareita, joiden käyttäjät ovat jo kasvaneet menopelistään ohi. Hämeenlinnassa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on useita lapsia, joilla ei omaa polkupyörää ole. Ajotaito jää näin harjoittelematta. Kuntalaisten varastoihin unohtuneiden, tarpeettomaksi käyneiden polkupyörien ja innokkaiden, polkupyörää omistamattomien pienten pyöräilijöiden kohtaaminen mahdollistui Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen polkupyöräkeräyksellä.

Pyöräprojektin idea syntyi viime syksynä, kun katselin Ahveniston päiväkodin pihatoimintaa. Henkilökunta oli maalannut pihaan pyöräilyradan ja perheet olivat lahjoittaneet päiväkodille muutaman pyörän. Lapset ajelivat riemuissaan rataa ympäri. Siitä syntyi idea pyöräkeräykseen, jossa pyrittäisiin keräämään kuntalaisilta varastoihin unohtuneita polkupyöriä kunnostettavaksi ja jaettavaksi päiväkoteihin lasten käyttöön niin, että pyöräilytaitoja pääsisi opettelemaan jokainen lapsi - sellainenkin, joka ei omaa pyörää omista. Käytännön organisoinnista vastasivat varhaiskasvatuksen suunnittelija Elina Kataja ja käytännön toteuttajakumppaniksi lähti Ilo kasvaa liikkuen -hankekoordinaattori Joni Virtanen. Pyöräkeräys oli avoinna kuukauden ajan keväällä 2019, ja kuntalaiset ottivat keräyksen omakseen. Pyöriä tuotiin Hirsimäen päiväkodin väliaikaissäilytykseen päivittäin ja loppusaldona niitä kertyi liki kahdeksankymmentä. Keräykseen lahjoitettiin myös pyöräilykypäriä, ja pyöräilykypäriä saatiin lahjoituksena myös Euronicsiltä.

Monilla on ylimääräistä tavaraa varastoissaan ja usein myös halu tarjota niitä parempaan tarpeeseen. Tällä keräyksellä ehdotettiin yhtä toimivaa kanavaa, jossa omille lapsille pieniksi jääneet pyörät pääsisivät taatusti tehokkaaseen hyötykäyttöön. Keräyksen taustalla on kierrätyksen henki, ja se tukee osaltaan Hämeenlinnan pyöräilyn edistämisen ohjelmaa.

Pyöriä kunnostettiin kesän korvalla talkootoimintana. Mukana oli perheitä lapsineen sekä yhteistyökumppaniedustuksena ammattilaisia Tawast Cycling Clubista. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin nuoria työllistävästä polkupyöräpajasta tilattiin osalle pyöristä kunnostus. Kustannukset, joita muodostui lähinnä pyörien varaosista, talkooeväistä ja pyöräpajan pienistä työkuluista, katettiin varhaiskasvatuksen liikuntahankkeen budjetista. Kulut olivat kuitenkin kaikkineen hyvin pienet. Päiväkodit tekivät hakemuksia pyörätarpeistaan, ja hakemusten perusteella pyörät jaettiin eri päiväkoteihin. Keräyksen lähtökohtana oli, että mahdollisimman monella hämeenlinnalaisella lapsella olisi mahdollisuus opetella pyöräilyn hienoa taitoa – omista välineistä riippumatta. Tämä tavoite täyttyi hienosti, sillä pyöriä kertyi kuukauden aikana liki 80 kpl. Kuntalaiset innostuivat keräyksestä kovasti, ja kestävän kehityksen hengessä saatiin suunnattoman paljon iloa lapsille varsin pienin kustannuksin.

Keräyksen onnistumisesta innostuneena harkinnassa on myöhemmin vastaava keräys suksista ja luistimista, jolloin niin ikään mahdollistetaan talviurheilulajien harrastaminen päiväkodissa ja esiopetuksessa myös niille lapsille, joilla ei omia välineitä ole.

Lisätietoja:
https://satakielensiivin.wordpress.com/2019/06/07/yli-70-polkupyoraa-hameenlinnan-paivakoteihin/
https://fiksuatyota.wordpress.com/2019/06/20/unohtuneen-polkupyoran-uusi-elama/

Toimialat

Toiminnot

Teemat