Liikuntapalvelut tuottavat työhyvinvointikokonaisuutta henkilöstöhallinnolle

Liikuntapalvelut olivat vuodesta 2021 alkaen mukana työhyvinvoinnin kehittämishankkeessa, jonka kohderyhmänä oli perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö. Hankkeen loppuvaiheessa syntyi yhteistyössä työterveyden ja henkilöstöjohtajan kanssa ohjautumispolku, jonka kautta työntekijä voitiin ohjata työterveydestä liikuntaneuvontaan ja hyvinvointivalmennukseen.

Toimintamallissa nähtiin mahdollisuus tukea myös laajemmin kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstöjohtaja tunnisti tarpeen tarjota vastaava mahdollisuus kaikille kaupungin työntekijöille, minkä seurauksena liikuntapalvelut ja henkilöstöhallinto aloittivat tiiviin, sektorirajat ylittävän yhteistyön.

Tavoitteena oli tukea henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä vaikuttaa sairauspoissaoloihin osana kaupungin muita työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Alusta lähtien tavoitteena oli rakentaa pysyvä ja kustannustehokas toimintamalli, jossa kaupungin omaa osaamista hyödynnetään henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa. Toimintaa on kehitetty alusta lähtien tarvelähtöisesti ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, huomioiden sekä yksilön että työyhteisön tarpeet. Toimintamallin raameja ovat kehittäneet yhdessä liikuntasuunnittelija, henkilöstöjohtaja sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden johtaja. Käytännön toimenpiteet liikuntasuunnittelija suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä esihenkilöiden kanssa. Myös työterveys on mukana toimintamallissa: työterveyslääkäri ja työfysioterapeutti voivat ohjata työntekijöitä työterveydestä henkilökohtaiseen hyvinvointivalmennukseen ja liikuntaneuvontaan.

Henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan ja hyvinvointivalmennuksen rinnalle kokonaisuuteen rakentui nopeasti työyhteisöille suunnattua toimintaa. Siihen kuuluvat ryhmävalmennukset sekä matalan kynnyksen Himmaushetket.

Ryhmävalmennusten teemoina ovat olleet esimerkiksi kokonaisvaltainen hyvinvointi ja työhyvinvointi, psykologinen palautuminen sekä kognitiivinen aivoterveys. Valmennukset räätälöidään aina yhdessä esihenkilön kanssa työyhteisön tarpeisiin sopiviksi. Näin toiminta ei perustu valmiiseen, kaikille samanlaisena tarjottavaan sisältöön, vaan lähtökohtana ovat kyseisen työyhteisön ajankohtaiset tarpeet.

Himmaushetket ovat työyhteisöille työaikana järjestettäviä lyhyitä kehonhuolto- tai rentoutustuokioita. Ne voivat tarpeen mukaan olla joko palauttavia tai aktivoivia. Käytännössä Himmaushetki voi olla esimerkiksi kokouksen alkuun sijoitettu 3–5 minuutin tuokio tai päiväkodissa lasten lepohetken aikana järjestettävä äänimaljarentoutus tai kehonhuoltohetki. Tavoitteena on tuoda hyvinvointia tukevia tekoja helposti osaksi tavallista työpäivää.

Valmennuksia ja Himmaushetkiä on toteutettu laajasti organisaation eri tasoilla ja työyhteisöissä, kuten kaupungin johtoryhmälle, esihenkilöille sekä eri toimialojen ja yksiköiden henkilöstölle.

Toiminta sai alkusysäyksensä hankerahoituksesta, mutta koko henkilöstölle suunnattu työhyvinvoinnin toimintamalli on rakennettu liikuntapalveluiden ja henkilöstöhallinnon yhteistyönä ja kaupungin omia resursseja hyödyntäen. Liikuntasuunnittelijan työajasta 30 prosenttia on kohdennettu henkilöstön työhyvinvointityöhön, ja tätä vastaava palkkakustannus maksetaan henkilöstöhallinnon kustannuspaikalta. Näin toiminnalle on luotu selkeä resurssi osaksi kaupungin omaa toimintaa. Valmennuksista saadun palautteen perusteella työntekijät kokevat toiminnan tukevan omaa jaksamistaan ja lisäävän ymmärrystä työyhteisössä. Valmennukset ovat tarjonneet osallistujille käytännön työkaluja oman hyvinvoinnin edistämiseen niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Osallistujien kokemusten perusteella toiminnalla voidaan nähdä olevan myönteisiä vaikutuksia myös työyhteisön ilmapiiriin.

Myös esihenkilöiltä saatu palaute on ollut myönteistä. He ovat kokeneet tärkeäksi sen, että oman työn ja haastavienkin tilanteiden tueksi on saatavilla helposti lähestyttävää tukea oman organisaation sisältä.

Toiminnan tavoittavuutta on seurattu osallistujamäärillä. Vaikutusten arvioinnissa painopiste on ollut määrällisten mittareiden sijaan laadullisessa palautteessa. Osallistujilta ja esihenkilöiltä saadun palautteen sekä toiminnassa tehtyjen havaintojen avulla on saatu tietoa toiminnan koetuista hyödyistä, kuten oman jaksamisen tukemisesta, hyvinvoinnin edistämisestä ja työyhteisössä toimimisesta.

Raision kaupunki sijoittui vuonna 2026 Urheilugaalassa kolmen parhaan joukkoon Suomen Aktiivisin Työpaikka -kategoriassa. Liikuntapalveluiden ja henkilöstöhallinnon tiivis yhteistyö oli yksi ehdokkuudessa esiin nostetuista teoista.

Kokonaisuus on nivoutunut osaksi kaupungin muuta työhyvinvoinnin kehittämistä. Vuosina 2025–2026 henkilöstöhallinnossa on toteutettu Hyvinvointia työhön tunnetaitoja ja psykologista turvallisuutta vahvistamalla -hanketta, joka palkittiin Tärkeissä töissä -kokonaisuudessa vuonna 2025. Hankkeen ja liikuntapalveluiden toteuttamat toimenpiteet ovat täydentäneet toisiaan. Syksyllä 2026 osa hankkeessa syntyneistä hyvistä käytännöistä siirtyy osaksi liikuntasuunnittelijan vetämää kokonaisuutta. Yksi esimerkki tästä ovat henkilöstölle tarjottavat Mielen Voima -työpajat. Näin kehittämistyössä syntyneet hyvät käytännöt eivät jää yksittäisiksi toimenpiteiksi, vaan niitä juurrutetaan osaksi kaupungin jatkuvaa henkilöstön hyvinvointia tukevaa toimintaa.

Toimialat

Toiminnot

Teemat