Raskausdiabeetikoiden synnytyksen jälkeinen seurantaprosessi

Maakunnassamme on paljon kansansairauksia ja ennaltaehkäisevä työ tahtoo jäädä korjaavan hoitotyön alle. Elintapaohjausta tehdään osana ennaltaehkäisevää terveydenhoitajatyötä aktiivisesti, mutta se mm. kirjataan osaksi terveystarkastuksia, jolloin se jää herkästi raportoitumatta.

Suunnitelmallinen prosessi raskausdiabetesdiagnoosin saaneille synnyttäjille puuttui. Asiakkaita ei käytännössä seurattu enää synnytyksen jälkeen kuin laboratoriokokeella ja asiakkaan aktiivisuuden ja muistin varaan jäävällä ohjeistuksella. Tavoite oli tehdä hoito- ja seurantaprosessi asiakkaalle vauvavuoden ajalle työohjeeksi terveydenhoitajille, täsmentää vastuunjakoa ja etenkin vaikuttaa perheen elintapavalintoihin ja kasvaneeseen tyypin 2 diabetesriskiin ennaltaehkäisyn keinoin. Raskausdiabetes on kasvava haaste terveydenhuollolle ja etenkin sairastuneelle itselleen.

Mukana ovat erikoissairaanhoidosta äitiyspoliklinikka, synnytysosasto, diabeteskätilöt ja ylilääkäri sekä ravitsemusterapia sekä koko organisaatiomme kehittämisyksikön vaikuttava elintapaohjaus - kehittämistyön palveluasiantuntija. Perusterveydenhuollosta mukana on neuvolatoiminnan GDM-terveydenhoitajien ja johdon edustajien lisäksi diabeteskeskuksen osastonhoitaja ja ylilääkäri. Seurantaprosessi kehitettiin aluksi opinnäytetyönä, yhteistyössä neuvoloiden raskausdiabeteksen seurantaan ja hoitoon erikoistuneiden terveydenhoitajien kanssa. Myöhemmin prosessiin otettiin aktiivisesti mukaan myös perusterveydenhuollon muita toimijoita ja erikoissairaanhoidon äitiyshuollon osaajia sekä ravitsemusterapia. Tällä kehittämisteolla hyvinvointialueemme terveydenhoitajatyö on saanut synnytyksen jälkeiseen raskausdiabetesdiagnoosin saaneiden naisten ja heidän perheittensä ohjantaan ja seurantaan raamit.

Laajempi tavoite on vaikuttaa herkässä elintapamuutoksille herkistävässä elämänvaiheessa perheiden elintapoihin ja tätä kautta maakuntamme kansansairaussairastavuuteen. Raskausdiabeteksen hoitoon ja seurantaan erikoistuneita terveydenhoitajia on tällä hetkellä kuusi. Heille voi varata mistä tahansa hyvinvointialueemme kunnasta etävastaanottoajan ja palvelu tarjotaan myös jokaisen äitiysneuvolatyötä tekevän terveydenhoitajan lähivastaanotolla.

Asiakaskysely tehtiin aikaisemmin kartoittaaksemme, miten asiakkaat kokivat saamansa palvelun ja mahdolliset puutteet. Asiakaskokemus oli juurikin se, ettei järjestelmällistä ohjausta ollut ja asiat jäivät oman aktiivisuuden varaan. Osa asiakkaista koki, että seuranta loppui synnytykseen. Hyvinvointialueellamme on nyt seuranta- ja hoitomalli synnytyksen jälkeiseen raskausdiabetekseen sairastuneiden seurantaan. Haluamme nähdä vaikuttavuuden siinä, että pitkällä aikavälillä elintapasairaudet ja myös kansansairaussairastavuus taittuu, kun onnistumme ohjauksessa ja elintapamuutosten motivoinnissa. Etenkin ensimmäinen vauvavuosi raskausajan lisäksi on herkkyysaikaa elintapamuutoksille ja tähän on tärkeää tarttua.

Hyvinvointialueellamme työn kehittäminen jatkuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon säännöllisenä yhteistyörakenteena ja kehittämällä edelleen raskausdiabetekseen sairastuneen hoitoa ja seurantaa mm. raskausdiabetesterveydenhoitajiemme toimesta.

Toimialat

Toiminnot

Teemat