Sosiaalinen nuorisotyö Ylöjärven kaupungissa

Viime vuosien aikana tapahtunut voimakas muuttovoitto Ylöjärvellä on tuonut esiin tarpeen lisätä erityisesti lasten ja nuorten nopeita ja matalan kynnyksen tukipalveluita. Tätä varten nuorisopalvelut loi sosiaalisen nuorisotyön toimintamallin vuonna 2010. Toimintamalliin kuuluu vahva yhteistyö sosiaalityöntekijöiden, perhekeskuksen ja kuraattoreiden kanssa. Tarvittaessa sosiaalinen nuorisotyö on mukana yhtenä tukea antavana tahona. Työpiste sijoitettiin Ylöjärvellä Nuorisokeskus Olkan toimitilojen yhteyteen.

Ylöjärveltä löytyy paljon nuoria, joiden tuen tarve on niin laaja, ettei sosiaali- tai mielenterveyspalvelut yksin riitä, vaan tarvitaan ylimääräistä tukea. Toisaalta tuen tarve ei vielä ole riittävä siihen, että tarvittaisiin kokonaisvaltaista toimintaa. Sosiaalisen nuorisotyön tarkoitus on tavoittaa juuri nämä nuoret ja luoda matalan kynnyksen paikka keskusteluille.

Monesti nuori tarvitsee vain aikuista kuuntelemaan ja jakamaan omat huolensa. Vanhempien kiireinen elämäntapa, väsymys, stressi ja rikkonaiset ihmissuhteet näkyvät nuoren kotioloissa, jolloin nuoren kaipaama tuki ja kuunteleva korva voi jäädä vähäiselle. Keskusteluhetkien lisäksi sosiaalinen nuorisotyö pyrkii tarjoamaan lapsille ja nuorille toimintoja ja elämyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä kokematta.

Sosiaalinen nuorisotyö on suunnattu myös tavoittamaan nuorten vanhemmat. Vanhemmille tarjolla on keskusteluapua yhdessä nuoren kanssa tai ilman sekä mahdollisuus keskustella vanhemmuudesta vertaistukiryhmässä. Tälle toimintamuodolle on havaittu olevan suurta tarvetta.
Asiakkuus alkaa, kun nuori tai vanhemmat ottavat itse yhteyttä tai perhe ohjataan eri yhteistyötahon kautta sosiaaliseen nuorisotyöhön. Lähetettä ei tarvita.

Monilla on samaan aikaan asiakkuus esim. perhekeskuksen, kuraattorin, lastensuojelun, Perhetukikeskuksen ja Nepsy-kuntoutuksen kanssa. Yhteistyön sujuvuuden takia huoltajilta pyydetään tietojenluovutuslupa eri yhteistyötahoilta.

Tarpeen mukaan kuljetamme lapsia/nuoria tapaamisiin, jolloin huoltaja täyttää kuljetusluvan.

Asiakastyö tapahtuu pääsääntöisesti Nuorisokeskus Olkalla, mutta tapaamiset voidaan sopia myös asiakkaan omaan kotiin tai vaikkapa huoltoaseman kahvioon.

Sosiaalisen nuorisotyön toimintamuodot:

- Nuorten ryhmä: 8.-9 lk.
- Nuorten ryhmä: 7.lk.- toisen asteen 1. lk.
* ryhmätoiminnan sisältö: yhteistä tekemistä, retkiä, leirejä, keskustelua eri teemoista ryhmässä ja henkilökohtaisesti.

- Vanhempain vertaistukiryhmä (tällä hetkellä tauolla).
* pienryhmässä keskustellaan kasvatukseen liittyvistä asioista, esimerkiksi tilanteista, joissa lapsen tai nuoren kanssa keskusteluyhteys ei toimi. Huolta voi aiheuttaa vaikka nuoren muuttunut käytös tai vapaa-ajanviettotavat. Ryhmässä pohditaan uusia näkökulmia ja toimintatapoja, joista saattaa olla apua. Muiden vanhempien kokemukset voivat tarjota arvokasta tietoa toisilleen.

- Perhetapaamiset: tavataan perheenjäseniä yhdessä ja erikseen ja erilaisilla kokoonpanoilla niin kauan kuin tarvetta on.

- Yksilötyö nuoren kanssa

-Yksittäisen nuoren/ perheen tapaamiset
* Varastelua kotona, kotiintuloaikoja ei noudateta. Riitoja vanhempien kanssa. Uusperheessä oman paikan löytäminen on vaikeaa, samoin suhtautuminen uusiin
perheenjäseniin. Vanhempien riitaisa ero ja kiista huoltajuudesta huolestuttaa. Ongelmia seurustelusuhteessa tai sosiaalisissa suhteissa yleensä. Kun koulunkäynti on vaarantunut. Poissaoloja, ei kiinnosta, ei tule opettajien kanssa toimeen. Hyväksikäyttö/perheväkivaltakokemuksia. Tukea esimerkiksi, kun pääsee Perhetukikeskuksesta kotiin: miten arki alkaa sujua. Selvitetään mitä muuta tuen tarvetta nuorella on esim. asunto, lisätukea opiskeluun, muita viranomaisia.

- Näppihaukka
*Näppihaukan ideana on puuttua mahdollisimman tehokkaasti lasten ja nuorten (alle 15-v.) tekemiin omaisuusrikoksiin sekä alle 18-vuotiaiden päihdekokeiluihin. Näppihaukan tarkoituksena on, että kaikki näpistyksestä tai varkaudesta kiinni jääneet lapset/nuoret kutsutaan vanhempineen tapaamiseen, jossa tapahtunutta käydään läpi. Tällä tavoin nuoren ”urakehitys” katkaistaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Keskustelun hoitavat sosiaalisen nuorisotyön ohjaajat. Keskustelusta tehdään myös kirjallinen raportti, jossa arvioidaan lastensuojelutoimien tarve. Näppihaukka-tapaamisissa voi myös syntyä asiakkuus sosiaaliseen nuorisotyöhön, kun herää ns. muu huoli nuoresta. Sosiaaliselle nuorisotyölle on syntynyt vahva asema yhtenä tukitoimia tarjoavana tahona. Se on yhtenä tukea antavana tahona kaupungin hyvinvointistrategiassa, mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa sekä lasten mielenterveystyön hoitoketjun toimintasuunnitelmassa. Muun muassa perhekeskuksen jonotusaikaa on helpotettu ohjaamalla osa asiakkaista sosiaaliseen nuorisotyöhön. Asiakasmäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Työyhteisössä on nyt kaksi lähes kokoaikaisesti sosiaalista nuorisotyötä tekevää ohjaajaa. Muut nuorisopalvelujen tehtävät ovat siten jääneet vähemmälle. Lisäksi sosiaalisessa nuorisotyössä on tiivis yhteys huoltajiin. Sitähän nuorisotyössä ei aiemmin paljoa ollut.

Työmuodot kehittyvät jatkuvasti vastaamaan kentältä tulevaa tarvetta.
Johto on antanut vapaat kädet ohjaajille kehittää, ideoida ja toteuttaa sosiaalista nuorisotyötä. Parasta tukea työhön on johdon luotto työntekijöiden ammattitaitoon. Viranomaisverkosto (yhteistyötahot) ovat osallistuneet kehittämiseen mm. siten, että sosiaalista nuorisotyötä pidetään yhtenä varteenotettavana tukea antavana tahona. Olemassa oloa ei enää tarvitse perustella tyyliin ”hei mekin olemme olemassa”.

Tämä on kannattanut toteuttaa, koska tarve nopealle avulle ja kohtaamispaikalle oli suuri. Pahimmillaan nuoret/perheet saivat ajan perusturvan palveluihin vasta 3-6 kuukauden päästä. Kriisiavun saaminenkin saattoi kestää viikkoja.

Ohjaajilla on vapaus järjestellä työaikoja tarpeen mukaan, tästä johtuen pystymme antamaan ”ensiapua” kriisitilanteissa jopa päivän, kahden sisällä. Myös se, että haemme asiakkaita koulusta tai kotoa ja kuljetamme takaisin, jopa kesken koulupäivän, antaa paljon joustoa työhön. On melko todennäköistä, että joitakin rankempia lastensuojelun toimia on vältetty sosiaalisella nuorisotyöllä.

Palautteiden perusteella perheet ovat saaneet tukea ja jaksamista. Jonkin verran myös jono perusturvan palveluihin on lyhentynyt.

Yksi merkittävä syy työn onnistumiselle on se, että tämän kaltainen työ pystytään toteuttamaan nuorisotyön keinoin ja vapauksin. Yleensä vastaavaa työtä kunnissa tehdään sosiaali-/terveydenhuollon alla, joka rajoittaa esimerkiksi aikaa ja paikkaa työn toteutuksessa.

Hyviksi koetuilla tavoilla ja toiminnoilla jatketaan! Sosiaalinen nuorisotyö on täällä kahden nuoriso-ohjaajan ”intohimoinen” kehittämistyö.

Toimialat

Toiminnot

Teemat