22.9.2026
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, sote-tilannekeskus,
Mikkeli
Sote-tilannekeskuksen kehittämistyö
Tykätty
0
kertaa.
Voit lisätä tykkäyksen klikkaamalla symbolista.
Voit lisätä tykkäyksen klikkaamalla symbolista.
Valmis
Tarve ja tavoitteet
Eloisan sote-tilannekeskuksessa haluttiin kehittämään omaa toimintaa valtion rahoittaman hankkeen ja ulkopuolisen valmentajan avulla - Idea hankkeesta saatiin hyvinvointikoordinaattorilta.Hanke nimettiin Eloisan sote-tilannekeskuksen matkaksi pilvistä aurinkoon. Pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin hyvämaineisuus, helposti lähestyttävä ja hyvinvoiva tilannekeskus. Tavoitteeseen pääsemiseksi päätettiin seuraavissa kohdissa kuvattujen toimenpiteiden lisäksi ottaa käyttöön ja vakioida säännöllinen työnohjaus, vuosittaiset kehittämispäivät, oma osaaminen, yksikkövierailut, jatkuva PDSA-kehittäminen, benchmark-vierailut . Lisäksi haluttiin määritellä omat tavoitteet selkeiksi.
Ratkaisu
Hanke oli STM:n rahoittama. Käytännössä muita kustannuksia ei tullut, kuin matkakulut lähitapaamisiin. Hanke toteutettiin ohjatusti, käytettävissä oli oma valmentaja ja kolme lähipäivää, mutta muilta osin kehitystyötä tehtiin omin voimin PDSA-menetelmän mukaisesti. Pääosallistujia oli neljä sote-tilannekeskuksen kenttäjohtajaa ja esihenkilö eli palvelualuepäällikkö Aarnio. Varsinaiseen kehittämistyöhön sitoutettiin koko yksikkö. Uudistetut työvälineet ja toimintamallit on kuvattu myöhemmissä kohdissa.
Tulokset
Negatiivista, epäsäännöllistä palautetta haluttiin vähentää asiakkaille tehtävän palautekyselyn avulla. Hankkeen aikana tehtiin sote-tilannekeskuksen ensimmäinen palautekysely asiakkaille. Tulokseksi saatiin suositteluaste NPS 26. Nykyisin palaute kerätään kerran vuodessa ja toiminnan kehittäminen tapahtuu osittain palautteen mukaisesti.Sote -tilannekeskuksen kenttäjohtajia pidettiin huonosti lähestyttävinä, näkymättöminä ja yhteistyötä ajoittain takkuavana. Näkyvyyttä, tietoa ja yhteistyötä saatiin lisättyä muun muassa järjestämällä sote-tilannekeskuksen synttärit, intra-uutisoinnilla, lisäämällä Introon perehdytysmateriaalia ja osallistumalla Puhe Judo -koulutukseen.
Tiedonkulku havaittiin katkonaiseksi vuoronvaihdoissa. Niinpä kehitettiin kaksi raportointityökalua. Näiden avulla raportti saatiin rakenteiseksi, tieto kulkemaan paremmin ja varmemmin, mikä helpottaa ja sujuvoittaa työtä.
Havaittiin, että sote-tilannekeskuksessa tarvittava tieto on hajallaan eri paikoissa. Päivittäistoiminnan Lean-taulua eivät kaikki hyödyntäneet. Kehittämisasioille ja päivittäistoiminnalle erotettiin omat Lean-taulut. Päivittäistoiminnan Lean-taulua tiivistettiin ja kaikki sitoutuivat käyttämään sitä.
Palaverit olivat aiemmin epäsäännöllisesti, niiden sopiminen oli hankalaa ja aikaa vievää,
eivätkä ne olleet kenenkään vastuulla. Niinpä omat palaverit kalenteroitiin viikoittain ja kuukausittain. Nykyisin palaverit pidetään säännöllisesti, ne sisältävät vakioidut asiat (esim. Laatuportti-ilmoitukset,
Henkilöstöpulssin tuloksena saatiin, että työ on tuolta osin helpottunut. Vetoisaa ja meluisaa työtilaa parannettiin akustiikkalevyillä ja ilmastoinnin muutoksilla, akustiikka ja työviihtyvyys onkin henkilöstölle tehdyn selvityksen mukaan parantunut.
Liitteet
posteri FINAL webbi versio.pdfYhteyshenkilöt
Riikka-Liisa Myyryläinen
riikka.myyrylainen(ät)etelasavonha.fi
kenttäjohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
riikka.myyrylainen(ät)etelasavonha.fi
kenttäjohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
Jussi Aarnio
jussi.aarnio(ät)etelasavonha.fi
palvelualuejohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
jussi.aarnio(ät)etelasavonha.fi
palvelualuejohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
Anniina Herttuainen
anniina.herttuainen(ät)etelasavonha.fi
kenttäjohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
anniina.herttuainen(ät)etelasavonha.fi
kenttäjohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
Kehittämiseen ovat osallistuneet
Johto/esihenkilöt
ja henkilöstö
ja henkilöstö