Tekoälyn osaamiskeskuksen toimintamalli ja osaamispolku Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Tekoäly kehittyy nopeasti ja julkisen terveydenhuollon on pystyttävä hyödyntämään sitä tiukan sääntelyn puitteissa. Tekoälyn käyttöönottoa hidastavat usein rajalliset resurssit ja monimutkainen sääntely, kuten lääkinnällisiä laitteita koskeva asetus (MDR) ja tietosuojalainsäädäntö.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on kehitetty tekoälyä useita vuosia. Pohteeseen kuuluu myös Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). Esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä ovat potilaskertomusten kirjaamista tukeva tekoäly ja mammografiakuvien analyysi.

Pohteella on kokemusta myös julkisen ja yksityisen sektorin innovaatioyhteistyöstä. Kehittäminen tehtiin kuitenkin erillisinä hankkeina, eikä sitä koordinoitu koko organisaation tasolla.

Sitran osarahoittama AI DocLog -hanke käynnisti Pohteen tekoälyn ydintiimin toiminnan. Ydintiimin työstä syntyi lopulta Tekoälyn osaamiskeskus.

Asetimme osaamiskeskukselle nämä tavoitteet:

- Tekoälyn kehittämiselle luodaan pysyvä rakenne, joka kokoaa yhteen kaikki hyvinvointialueen toimialueet, tukipalvelut ja ulkoiset kumppanit.
- Organisaation tarpeet ja teknologian mahdollisuudet sovitetaan yhteen.
- Tekoälyn käyttötarpeet tunnistetaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen järjestelmällisesti.
- Sääntelyn vaatimukset otetaan huomioon jo alussa. Perustimme Tekoälyn osaamiskeskuksen virallisesti loppuvuodesta 2025. Osaamiskeskus on virtuaalinen organisaatio. Se kokoaa yhteen Pohteen tekoälyn kehittämisen, ja sen työ tehdään säännöllisesti kokoontuvassa työryhmässä. Jäseniä on 35.

Jokainen toimialue on edustettuna: perhe- ja sosiaalipalvelut, ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, sairaanhoidolliset palvelut, kuntoutus, OYS sairaala ja ensihoito, OYS hoitotyö, järjestämistoiminnot, pelastustoimi sekä professiot.

Toimintamallissa on kaksi tasoa:
1. Ydinryhmässä ovat edustajat tutkimus- ja kehittämisyksiköstä, tietohallinnosta, tietopalveluista ja jokaiselta toimialueelta sekä potilastietojärjestelmän toimittaja Esko Systems Oy.
2. Tukena ovat juridiikan, tietoturvan, tietosuojan ja lääkinnällisten laitteiden sääntelyn asiantuntijat, ulkoiset teknologiatoimittajat ja Oulun yliopiston edustajat. Tiivis yhteistyö kokeneiden tekoälytutkijoiden kanssa mahdollistaa tutkittuun tietoon perustuvan kehittämisen.

Osaamiskeskus kokoontuu kerran kuukaudessa OYS TestLabissa. Se on Pohteen innovaatiolaboratorio, jossa tehdään myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Ensimmäisessä tapaamisessa sovimme tavoitteet ja toimintatavan, ja jäsenet tutustuivat toisiinsa.

Kehitimme osaamispolun, jolla tekoälyn käyttötarpeet löydetään ja arvioidaan neljässä vaiheessa:

1. Toiminnan tarpeiden kartoitus. Jokainen jäsen kartoitti omalla toimialueellaan asiakas- ja potilastyön tai hallinnon ongelmia, jotka tekoäly voisi ratkaista.
2. Markkinakatsaus. Toisessa vaiheessa perehdyimme yhdessä alan johtavan yrityksen kanssa siihen, millaisia tekoälyratkaisuja markkinoilla ja erityisesti terveydenhuollossa on. Näin varmistimme, että omat ideamme vastaavat saatavilla olevaa teknologiaa.
3. Priorisointi. Kolmannessa vaiheessa sijoitimme kartoitetut tarpeet nelikenttään. Siinä verrattiin kunkin tarpeen hyötyä Pohteen toiminnalle siihen, kuinka vaativaa toteutus on teknisesti ja sääntelyn kannalta.
4. Kehitystapahtuma (hackathon). Järjestimme tapahtuman yhdessä Microsoftin kanssa. Kehitystiimit ratkoivat siinä kolmea tärkeimmäksi arvioitua haastetta. Tapahtuma näytti nopeasti, ovatko ratkaisut teknisesti toteutettavissa, ja antoi lähtökohdan tuotantokelpoisten ratkaisujen kehittämiselle.

Toimintamalli yhdistää julkisen sektorin, tutkimuksen ja yritykset. Tekoälyn Osaamiskeskus on muuttanut erilliset kehittämisideat hallituksi tekoälyhankkeiden kokonaisuudeksi.

Tarpeiden kartoitus toi esiin monenlaisia tarpeita eri toimialueilta ja tukipalveluista. Nelikentän avulla valitsimme niistä ne, joilla on suuri kliininen, sosiaalinen tai tuottavuutta parantava vaikutus ja jotka voidaan toteuttaa realistisesti.

Kun priorisointiin osallistui eri ammattiryhmiä, sääntelyyn liittyvät esteet tunnistettiin varhain.

Kehitystapahtumassa syntyi konkreettinen kokeiluversio kaikkiin kolmeen tärkeimpään haasteeseen. Tapahtuma osoitti, että yhteistyö yritysten kanssa nopeuttaa ongelmien ratkaisemista, kun ongelma on ensin määritelty huolellisesti.

Tekoälyratkaisujen kehittäminen vaatii yleensä ulkopuolista rahoitusta. Kun toimintamalli on yhteinen ja tarpeet on asetettu tärkeysjärjestykseen, voimme kohdistaa resurssit laadukkaisiin ja vaikuttaviin hankehakemuksiin.

Toimintamalli mahdollistaa ketterän kehittämisen ja varmistaa samalla, että sääntelyn vaatimukset täyttyvät. Henkilöstön osallistuminen koko organisaatiosta on tärkeää, kun tarpeita tunnistetaan, ratkaisuja suunnitellaan ja niitä otetaan käyttöön.

Kuvasimme toimintamallin ja osaamispolun tieteellisessä artikkelissa, joka julkaistiin vuonna 2026 kansainvälisen NCDHWS 2026 -konferenssin artikkelikokoelmassa (Springer). Artikkeli on avoimesti saatavilla. Muut hyvinvointialueet voivat käyttää osaamispolkua mallina, kun ne järjestävät omaa tekoälyn kehittämistään.

Seuraavaksi keskitymme varmistamaan kehittämisresurssit ja edistämään kehitystapahtumassa testattujen ratkaisujen käyttöönottoa. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/64763
nbnfioulu-202608215626.pdf

Toimialat

Teemat