Nuoret joukkoliikennettä kehittämässä – kokemustiedosta konkreettisiksi ratkaisuiksi

Oulun, Kempeleen ja Limingan Lapsiystävällinen kunta -työssä kuntien yhteisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten arjen turvallisuutta ja osallisuutta. Nuorilta nousi esiin bussimatkoihin liittyviä turvattomuuden ja häirinnän kokemuksia.

Tähän kehittämiskohtaan haluttiin vastata yhdessä Oulun seudun liikenteen kanssa. Kehittämistyön lähtökohdaksi otettiin nuorten oma kokemustieto: ennen ratkaisujen suunnittelua haluttiin selvittää, millaiseksi nuoret kokevat joukkoliikenteen, mitkä asiat lisäävät tai heikentävät turvallisuuden tunnetta ja millaisia ratkaisuja nuoret itse ehdottavat.

Nuoret haluttiin mukaan koko kehittämisprosessiin: kokemustiedon tuottajiksi, tulosten tulkitsijoiksi, kehittämiskohteiden tunnistajiksi ja ratkaisujen suunnittelijoiksi yhdessä ammattilaisten kanssa.

Kehittämistyölle asetettiin tavoitteeksi:

-saada laajaa tietoa 13–20-vuotiaiden kokemuksista joukkoliikenteestä ja sen turvallisuudesta
-tunnistaa nuorten kokemusten pohjalta keskeiset kehittämiskohteet
-löytää yhdessä nuorten kanssa konkreettisia ratkaisuja turvallisempiin bussimatkoihin
-viedä nuorten näkemyksiä joukkoliikenteen ammattilaisille ja päätöksentekoon
-hyödyntää syntynyttä tietoa ja ratkaisuja joukkoliikenteen käytännön kehittämisessä.

Kehittämistyön aikana syntyi monistettava toimintamalli lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntämiseen palvelujen kehittämisessä. Mallin perusajatus on yksinkertainen: ensin kuunnellaan ja kerätään tietoa, sitten tulkitaan tietoa yhdessä lasten ja nuorten kanssa, kehitetään ratkaisuja ja lopuksi viedään niitä käytäntöön. Kehittämistyö toteutettiin Oulun, Kempeleen ja Limingan sekä Oulun seudun liikenteen yhteistyönä. Työssä kehitettiin sekä joukkoliikenteen turvallisuutta että toimintatapaa, jolla nuorten kokemustietoa kerätään, käsitellään ja viedään osaksi palvelujen kehittämistä.

Kehittämisessä edettiin vaiheittain:

1. Nuorilta noussut ilmiö tunnistettiin.
Kuntien Lapsiystävällinen kunta -työssä nuoret nostivat esiin bussimatkoihin liittyviä turvattomuuden kokemuksia. Nuorten kokemusten pohjalta kunnat ja OSL lähtivät yhdessä selvittämään ilmiötä tarkemmin.

2. Nuorilta kerättiin laajasti kokemustietoa.
Keväällä 2026 toteutettiin sähköinen kysely 13–20-vuotiaille. Nuoret olivat mukana pohtimassa mistä asioista tietoa halutaan ja millä tavalla asioista kysytään. Kyselyssä selvitettiin nuorten kokemuksia joukkoliikenteestä, turvallisuuden tunteesta ja epäasiallisesta käyttäytymisestä. Nuorilta kysyttiin myös heidän omia ratkaisu- ja kehittämisehdotuksiaan. Kyselyyn vastasi 2 707 nuorta.

3. Tulokset analysoitiin ja kehittämiskohteet tunnistettiin.
Laajasta aineistosta muodostettiin kokonaiskuva nuorten joukkoliikennekokemuksista. Erityistä huomiota kiinnitettiin turvallisuuteen, häirintään, tilanteisiin puuttumiseen, kuljettajien toimintaan sekä tyttöjen ja poikien kokemusten eroihin. Samalla koottiin nuorten omat ehdotukset turvallisuuden parantamiseksi. Nuoret nostivat esiin esimerkiksi helpomman tavan ilmoittaa häirinnästä, näkyvän valvonnan, häiriöihin puuttumisen sekä kuljettajan roolin turvallisen ilmapiirin rakentajana.

4. Tieto vietiin ammattilaisille ja päätöksentekoon.
Tuloksia tehtiin näkyviksi joukkoliikenteen toimijoille ja päättäjille. Nuoret pääsivät myös itse kertomaan havainnoista ja tuloksista. Näin heidän kokemustietonsa ei jäänyt kyselyaineistoksi, vaan se tuotiin osaksi palvelujen kehittämistä ja päätöksentekoa.

5. Ratkaisuja kehitettiin yhdessä nuorten kanssa.
Kyselyä seurasi työpajatyöskentely. Nuoret tarkastelivat tuloksia yhdessä joukkoliikenteen toimijoiden ja kuntien asiantuntijoiden kanssa, valitsivat tärkeimpiä kehittämiskohteita ja etsivät niihin konkreettisia ratkaisuja. Nuoret olivat siten mukana sekä tiedon tuottajina että ratkaisujen kehittäjinä.

6. Nuorten kokemustietoa vietiin käytännön toimintaan.
Nuorten näkemyksiä hyödynnettiin OSL:n kuljettajien koulutuksessa. Työpajoissa syntyneitä ehdotuksia hyödynnetään edelleen joukkoliikenteen turvallisuuden, toimintatapojen ja palvelukokemuksen kehittämisessä.

Kehittämisen tuloksena rakentui toimintamalli nuorten kokemustiedon hyödyntämiseen palvelujen kehittämisessä. Sen eteneminen voidaan kuvata:

Nuorten kokemus → tiedon kerääminen → tiedon analysointi → yhteinen tulkinta → ratkaisujen kehittäminen nuorten kanssa → tieto päätöksentekoon → ratkaisut käytäntöön → palaute nuorille.

Työssä kehitettiin samalla joukkoliikennepalvelua, turvallisuutta tukevia toimintatapoja sekä kuntien ja joukkoliikenteen välistä monialaista yhteistyötä.

Kehittämisessä olivat mukana nuoria kolmesta kunnasta, Oulun, Kempeleen ja Limingan asiantuntijat sekä Oulun seudun liikenteen henkilöstö. Kehittäminen toteutettiin osana toimijoiden omaa työtä ja Lapsiystävällinen kunta -kehittämistä.

Kehittämistyö toteutettiin osana toimijoiden perustyötä ilman erillistä hankerahoitusta. Kehittämistyön merkittävä hyöty on nuorten osallisuuden vahvistaminen prosessin kaikissa vaiheissa palvelujen kehittämisessä. Yhtenä tuloksena voidaan nähdä se, että nuorten kokemuksista saatiin ensimmäistä kertaa laaja ja jäsennelty tietopohja joukkoliikenteen kehittämiseen. Kyselyyn vastasi 2 707 nuorta. Tulokset tekivät näkyväksi sekä joukkoliikenteen vahvuuksia että sellaisia turvallisuuteen ja palvelukokemukseen liittyviä ilmiöitä, joita tavanomainen asiakaspalaute ei välttämättä tuo esille.

Nuorten kokemustieto tuli osaksi palvelujen kehittämistä. Nuorten rooli muuttui palautteen antajista aktiivisiksi kehittäjiksi. He osallistuivat kehittämiskohteiden tunnistamiseen, ratkaisujen ideointiin ja tulosten esittelyyn. Samalla syntyi toimintatapa, jolla lasten ja nuorten kokemustietoa voidaan yhdistää palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Joukkoliikenteen turvallisuudesta saatiin aiempaa tarkempaa tietoa. Tulokset osoittivat, että vaikka valtaosa nuorista kokee bussimatkat turvallisiksi, lähes puolet oli havainnut tai kokenut epäasiallista käyttäytymistä. Erityisen tärkeäksi nousi häirintään puuttuminen: noin kolmessa neljästä ilmoitetusta tilanteesta kukaan ei ollut puuttunut tapahtuneeseen. Tämä tieto auttoi kohdentamaan kehittämistä asioihin, jotka nuorten näkökulmasta vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen.

Nuorten näkemykset vaikuttivat jo käytännön toimintaan. Kyselyn tuloksia ja nuorten kokemuksia hyödynnettiin OSL:n kuljettajien koulutuksessa. Nuorten viesti korosti turvallisen aikuisen merkitystä: ystävällistä kohtaamista, rauhallista toimintaa, avun tarjoamista ja häiriötilanteisiin puuttumista. Näin nuorten kokemustieto tuki myös henkilöstön osaamisen ja asiakaspalvelun kehittämistä.

Yhteistyö yli organisaatio- ja kuntarajojen vahvistui. Kehittäminen toi samaan prosessiin kolmen kunnan Lapsiystävällinen kunta -toiminnan, Oulun seudun liikenteen, joukkoliikenteen ammattilaiset ja nuoret. Sen sijaan, että turvallisuutta olisi kehitetty yhden toimijan näkökulmasta, yhteistä ilmiötä tarkasteltiin yhdessä.

Kehittämistyö tuotti myös monistettavan toimintamallin. Mallissa edetään nuorten kokemuksesta tiedon keräämiseen ja analysointiin, yhteiseen kehittämiseen, päätöksentekoon ja käytännön toimenpiteisiin. Samaa toimintatapaa voidaan soveltaa myös muiden lasten ja nuorten käyttämien palvelujen kehittämiseen.

Kehittämistyö on herättänyt myös median kiinnostuksen ja siitä ovat kuntien oman viestinnän lisäksi viestineet
YLE 8.5.26: Humalaiset ahdistelevat nuoria busseissa ja pysäkeillä – jopa syliin on ängetty, https://yle.fi/a/74-20223641
Kaleva 19.8.26: Tyh­jäs­sä­kin bus­sis­sa tullaan viereen is­tu­maan – nuoret ker­to­vat häi­rin­näs­tä Oulun seudun lii­ken­tees­sä, https://www.kaleva.fi/tyhjassakin-bussissa-tullaan-viereen-istumaan-nuor/13622132

Vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä

Kehittämistyö jatkuu, joten kaikkia vaikutuksia joukkoliikenteen turvallisuuteen tai nuorten palvelukokemukseen ei voida vielä arvioida. Tavoitteena on, että kehittämistoimenpiteet vahvistavat nuorten turvallisuuden tunnetta, vähentävät häirintää ja parantavat nuorten kokemusta joukkoliikenteestä.

Samalla tavoitteena on vahvistaa lapsiystävällistä toimintakulttuuria, jossa lasten ja nuorten kokemustieto otetaan systemaattisesti huomioon palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Nuorten kokemuksia kuultiin ja hyödynnettiin. Niistä muodostettiin tietoa, tieto vietiin ammattilaisille ja päätöksentekoon. Nuoret osallistuivat prosessin kaikkiin vaiheisiin.

Toimialat

Toiminnot

Teemat