Turvallisuuden tunteen vahvistaminen Heinolan perusopetuksessa

Koulujen ilmapiiri- ja Mitä kuuluu? -kyselyissä sekä maahanmuuttajataustaisille tehdyn rasismikyselyn tulosten perusteella Heinolassa huolestuttiin turvallisuuden tunteen heikentymisestä sekä siihen vaikuttaneista syistä. Päätettiin tarttua asiaan kokonaisvaltaisella otteella. Erityiseen tarkasteluun nousi somekiusaaminen, epäasiallisen käyttäytymisen jääminen liian usein aikuisilta näkymättömiin ja kuulumattomiin, epäyhtenäiset puuttumisen tavat sekä moninaisuuden näkeminen negatiivisena ja sen myötä toimintakulttuurin kehittämisen tarve inkluusiota tukevammaksi. Päätettiin kääriä hihat ja taklata asioita kulma kerrallaan yhteistyössä johdon ja opetushenkilöstön kesken oppilaita ja huoltajia kuullen. Opetushenkilöstö koki osaamattomuutta someasioissa, joten asiantuntijuutta haettiin oman organisaation ulkopuolelta. Työkaluksi somekiusaamisen kitkemiseen 4.-9.-luokkalaisille valikoitui Someturva, jonka käyttöönottoon ja koulutukseen satsattiin.

Epäasiallisen käyttäytymisen vastaiseen työhön ryhdyttiin voimalla. Päijät-Hämeessä alkoi seudullinen Turvallinen koulupäivä -hanke, jonka kehittämisryhmässä toimii Heinolan edustaja. Hankkeessa tuotettiin yhteinen kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan vastainen toimintamalli, joka lisää ymmärrystä lakisääteisistä vastuista ja rooleista, puuttumisen vaiheista, dokumentoinnista, seurannasta ja jälkihoidosta sekä monialaisesta yhteistyöstä. Lisäksi mallissa on helposti haltuun otettavia tsekkilistoja, joiden avulla henkilöstön on helppo varmistaa, miten toimia kulloisessakin tilanteessa.

Jotta epäasiallinen käyttäytyminen ei jäisi aikuisilta piiloon, otettiin käyttöön myös digitaalinen, Wilman etusivulle linkitetty, epäasiallisen tilanteen ilmoituslomake, joka on käytettävissä 24/7. Koska Heinolassa uskotaan positiivisuuden voimaan, kehitettiin Niilo Mäki Instituutin lanseeraaman CICO-ohjelman pohjalta Heinolalle oma malli positiivisen käyttäytymisen tukemiseen. Mallissa keskeisinä toimijoina ovat koulunkäynninohjaajat.

Yhteiset toimintatavat lisäävät oppilaiden yhdenvertaisuutta. Turvallinen koulupäivä Päijät-Hämeessä -hanke tähtäsi tähän ja samaan tavoitteeseen pyrittiin Heinolassa myös laatimalla sujuvien siirtymien toimintamalli, jota työstettäessä kuultiin sekä oppilaita että huoltajia ja heidän ajatustensa pohjalta mietittiin uudenlaisia toimia, jotta koulupolun varrella olevia siirtymiä saataisiin turvallisuuden tunnetta vahvistaviksi. Lisättiin vuorovaikutusta ja tutustumiskäyntejä sekä tarkasteltiin tiedon siirtymisen käytäntöjä, yhtenäistettiin aikatauluja ja sovittiin vastuista. Kuin sivutuotteena syntyi myös Heinolan perusopetuksen yhteinen tuen vuosikello.

Heinolassa on jo jonkin aikaa toiminut tuen koordinointiryhmä, jossa mm. erityisopettajat, opiskeluhuollon ammattilaiset keskustelevat ajankohtaisista oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä asioista. Ryhmässä järjestetään myös koulutusta. Nyt tieto on koottu kaupungin Silta-intranettiin digitaaliseksi tuen käsikirjaksi, josta koko henkilöstö pääsee helposti käsiksi päivitettyihin toimintamalleihin ja koulutusmateriaaleihin.

Moninaisuus on Heinolassa nähty liian usein negatiivisena asiana ja se näkyi ja kuului kipeän selvästi myös maahanmuuttajanuorille järjestetyssä rasismikeskustelussa. Opetushenkilöstö koki, ettei heillä ollut riittävää moninaisuusosaamista, joten lukuvuosi 2026-2027 aloitettiin juuri Heinolalle räätälöidyllä Moninaisuus kouluyhteisössä -koulutuksella, joka tarjottiin koko opetushenkilöstölle. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen kirjattiin myös Opetus- ja koulutuspalvelujen sitovaksi tavoitteeksi.

Nuoret kokivat, että heidän oli vaikea saada ääntään kuuluviin niille, jotka tekevät päätöksiä. Niinpä heille haluttiin tarjota väylä kommunikoida suoraan opetus- ja koulutuspalveluiden johdon ja asiantuntijoiden kanssa. Koulutusjohtaja ja perusopetuksen erityisasiantuntija ovat sittemmin vierailleet nuorisovaltuustossa kuulemassa nuorten terveisiä ja vastaamassa heitä askarruttaviin kysymyksiin.

Heinolan kouluissa on käytössä luokkakokousmalli. Luokkakokouksissa käsitellään kunkin luokan kohdalla heille akuutteja asioita, mutta myös yhteisesti sovittuja teemoja. Ilmapiirikyselyjen tuloksia tarkastellaan, niistä keskustellaan ja niihin liittyen asetetaan tavoitteita, joihin pääsemistä seurataan. Ilmapiirikyselyjen tuloksia tarkastellaan myös yhdessä luokkakokousmuistioiden kanssa kattavan kuvan saamiseksi luokkien tilanteesta. Reaaliaikaisen ilmapiiritilanteen seuraamiseen on yläkoulussa otettu koekäyttöön Luokkahenki -sovellus.

Nuorisolain mukaisen Erkka-ryhmän toimintaa on myös ryhdistetty. Ryhmä asettaa toimintakauden alussa työlleen tavoitteen ja miettii askelmerkit. Kokouksiin tuodaan terveisiä kunkin jäsenen edustamalta organisaatiolta ja kerrotaan, miten asiaa on edistetty sekä mitä jatkosta on mietitty. Lisäksi keskustellaan ajankohtaisista ilmiöistä ja niihin suhtautumisesta sekä mietitään tapoja, joilla niihin puututaan.

Koulujen sisäiset väkivaltatilanteet ja kouluihin kohdistuvat uhat luovat turvattomuuden tunnetta. Tilanteissa toimiminen on mietityttänyt henkilöstöä erityisesti yläkoulussa ja lukiossa. Niinpä niissä otettiin käyttöön Secapp-sovellus, joka selkeyttää viestintää vaaratilanteissa. Käyttöönottovaiheessa henkilöstöä myös koulutettiin.

Työtä on tehty monella saralla määrätietoisesti. Mielikuvat elävät kuitenkin sitkeästi omaa elämäänsä. Niihin vaikuttavat paitsi todellisuus myös mielikuvat ja muistot. Siksi Heinolassa on kiinnitetty huomiota myös kouluja koskevaan viestintään erityisesti somessa. Puhutaan hyvää koulusta ja nuorista - on meillä tärkeä teema. Avoimuus ja ennakointi, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen lienevät avaimia entistä turvallisemman toimintakulttuurin rakentamisessa. Näihin olemme keskittyneet ja jatkossakin keskitymme.
Henkilökunnan tiedonsaanti on helpottunut, yhteistyökumppaneiden tutuksi tuleminen on madaltanut yhteydenpidon/-oton kynnystä, oppilaat ovat ottaneet sovellukset aktiivisesti käyttöön, huoltajat ja lautakunnan jäsenet ovat tyytyväisiä konkreettisten toimintamallien ja sovellusten käyttöönottoon, tietoisuus moninaisuudesta ja sen huomioimisesta arjessa on lisääntynyt ja yhteiset toimintamallit ovat luoneet selkeyttä ja yhdenvertaisuutta. Koemme päässeemme hyvään alkuun ja moni asia on saatu kuntoon. Työtä ei saa kuitenkaan lopettaa, vaan jatkamme sitä määrätietoisesti edelleen.

Toimialat

Toiminnot

Teemat