Työ jaksamisen tukena -toimintamalli

Tavoite oli saada mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrät hallintaan ja vähenemään. Lisäksi haluttiin saada aikaiseksi malli, jonka avulla mt-puolen poissaolojen puheeksiottokynnystä madalletaan. Tähän kehitettiin yhteinen toimintamalli työterveyshuollon, pääluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja esimiesten kanssa. Tärkein tavoite oli saada toimiva, yhteisesti sovittu toimintamalli, jolla esimies ja työterveyshuolto voivat ottaa asian puheeksi. Mallin systematisointi oli avainasemassa. Henkilöstöpäällikkö kävi mallin ajatusta läpi yhteistoimintaelimessä, jossa asia nähtiin tärkeänä. Tämän jälkeen henkilöstöpäällikkö kokosi ryhmän miettimään mallin sisältöä. Ryhmään kuuluivat henkilöstöpäällikön lisäksi työterveyshuollon edustajat, henkilöstönedustajat (pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu) sekä sellaisia esimiehiä, joiden tiimeissä mt-puolen poissaolot näyttäytyivät haasteellisina. Tämän jälkeen henkilöstöpäällikkö valmisteli mallin työterveyshuollon edustajien kanssa yhdessä. Mallin hyväksyi kunnanhallitus. Tämän jälkeen malli koulutettiin työpajoissa esimiehille ja henkilöstönedustajille. Koulutuksen toteuttivat henkilöstöpäällikkö, työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri. Malli otettiin yhteisesti käyttöön ja sitä on tuotu henkilöstön tietoisuuteen.

Mallissa on määritelty muun muassa sairauspoissaolojen F-diagnooseja. Työterveyshuolto on linjannut diagnoosien perusteella, minkä verran sairauslomaa voidaan kirjoittaa ensimmäisellä käynnillä. Mallin käyttö otetaan jo tässä vaiheessa puheeksi. Esimies linkitetään keskusteluun heti alusta saakka mukaan miettimään työn räätälöintiä tai korvaavaa työtä. Toimintamalli on pyritty pitämään lyhyenä, jotta sen käyttäminen on helppoa. Mallin kautta viestitään työntekijälle, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisiä työelämässä ja malli on luotu näihin tarpeisiin. Yhteinen malli viestii työntekijälle myös sen, ettei hän ole yksin asioiden kanssa.

Mallissa on kuvattuna prosessi vaiheittain. Siitä selviää, keitä kytkeytyy missäkin vaiheessa prosessiin mukaan ja mistä asioista tulee sopia. Lisäksi mallissa on ohjeistettu, miten valmistautua tarvittaessa työterveysneuvotteluun ja miten esimies ottaa sairauslomalta palaavan henkilön kanssa asiat puheeksi (käytännön esimerkkejä). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuosien 2018 ja 2019 välillä noin 25 prosenttia (reilu 1100 kalenteripäivää). Lääkäriltä saaman palautteen perusteella keskusteluiden sisältö työterveydessä on mallin myötä jo lähtökohtaisesti muuttunut niin, että ei puhuta enää sairauslomasta vaan siitä, miten ja millainen työ voisi toimia työntekijällä kuntouttavana tekijänä. Työntekijän tehtävää räätälöidään yleensä omaan työyhteisöön sopivaksi. Työntekijä voi tehdä alussa töitä lyhyemmällä työajalla ilman, että palkkaa alennetaan. Työaikaa nostetaan hiljalleen. Työhön palaamiset sairauslomilta ja sairauslomien välttämiset ovat onnistuneet hyvin.

Työ jaksamisen tukena -toimintamallia on jaettu työterveyshuollon kautta muillekin asiakaskunnille. Lisäksi henkilöstöpäällikkö on käynyt KT:n HR ideatyöpajassa kertomassa mallista ja sen mukaisesta toiminnasta ja hyödyistä. Myös Keva on tehnyt verkkojulkaisuunsa jutun toimintamallista. Kevään aikana Kuntatyönantaja-lehdessä on myös juttu Työ jaksamisen tukena -toimintamallista osana työkykyjohtamista.

Toimintamallista luodaan kevään 2020 aikana oma versionsa myös fyysisten työkykyhaasteiden tueksi. Asia on nostettu esille työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. tyo-jaksamisen-tukena_valmis.pdf

Toimialat

Teemat