Varhaiskasvatuksen kokemuksellisen hyvinvointitiedon arviointikyselyt toimintakulttuurin kehittämisen välineenä

Oulun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Haluamme parantaa varhaiskasvatuksen laatua varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti ja teemme monipuolista kehittämistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kehittämistyön toteutumista arvioidaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti eri tasoilla: lapsen, kasvattajan, tiimin, huoltajien ja yksikön tasoilla. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan tietoa myös lapsen ja huoltajien kokemuksista. Henkilöstön tulee tarjota erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa päiväkodin toimintakulttuuriin ja lapsen arkeen päiväkodissa. Varhaiskasvatuksessa kerätään kokemuksellista hyvinvointitietoa arviointikyselyillä. Kyselyihin vastaavat lapset, päiväkodin työntekijät ja huoltajat. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan parantaa lasten hyvinvointia päiväkodissa. Kun lapset kokevat, että heitä kuunnellaan, he tuntevat itsensä arvokkaiksi, tärkeiksi ja hyväksytyiksi. Tämä vaikuttaa merkittävästi heidän hyvinvointiinsa. Oulun varhaiskasvatuksessa on kehitetty kokemuksellista hyvinvointitietoa keräävä ja arvioiva toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua ja oppimista inklusiivisessa toimintakulttuurissa. Kyselyillä kartoitetaan lasten, huoltajien ja henkilöstön kokemuksia päiväkodin arjesta, jotta voidaan kehittää sekä pedagogisia että toiminnallisia ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lasten kyselyn toteutukseen on hyvä valmistautua harjoittelemalla ja suunnittelemalla sen toteutusta yhdessä lasten kanssa. Lapsiryhmässä käsitellään kyselyn aiheita sekä arviointiasteikkoa. Ennen kyselyä lapsille kerrotaan, miten ja miksi kysely tehdään. Kyselyt toteutetaan aina lapsikohtaisesti. Kyselyä toteuttaessa on tärkeä luoda kiireetön ja rauhallinen tunnelma. Lasten kokemuksellinen hyvinvointikysely sisältää sekä lasta itseään että koko lapsiryhmää koskevia väittämiä. Väittämät liittyvät lapsen hyvinvoinnin perusedellytyksiin, joita ovat sujuva arki, onnistumisen kokemukset, hyväksytyksi ja kuulluksi tuleminen, myönteisen palautteen saaminen sekä turvallisuuden tunteen ja osallisuuden kokeminen. Kyselyn toteutuksen aikana lapselle on tärkeää antaa mahdollisuus kysyä ja keskustella mieltä askarruttavista aiheista.

Hyvinvointikyselyn väittämät on jaettu eri ikäryhmille: A (6-vuotiaat), B (5-vuotiaat) ja C (3–4-vuotiaat). Tämä auttaa lapsia vastaamaan kyselyyn ikänsä mukaisesti. Arvioinnissa käytetään konkreettisia välineitä, kuten hymynaamakuvia ja keskustelukortteja. Vastaamisessa lapsi valitsee jokaiseen väittämään sopivimman hymynaaman asteikolta, jossa vaihtoehtojen ääripäät ovat "eri mieltä" ja "samaa mieltä". Tuloksia käsitellään yhdessä lasten, työntekijöiden ja huoltajien kanssa.

Yksikön tasolla käynnistyy vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen kehittämisprosessi. Kyselyn tuloksista viestitään huoltajille esimerkiksi, vanhempainillassa tai toiminnallisessa tapahtumassa. Yhteinen keskustelu kyselyn tuloksista ja huoltajien osallisuus luovat edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiseksi yksikössä. Hyvinvoivan kasvuyhteisön toimintakulttuurin kehittämisen teemat on kuvattu Hyvinvoinnin kehässä, Oulun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma s. 40.
Varhaiskasvatuksessa kokemuksellisen hyvinvointitiedon kyselyitä on toteutettu vuosien 2018–2025 aikana, yli kahdessa kolmasosassa kunnallisista päiväkodeista sekä muutamissa yksityisissä päiväkodeissa. Osa päiväkodeista on toteuttanut kyselyt useana vuonna peräkkäin eri ikäryhmille, ja siitä on tullut työväline välittävän toimintakulttuurin kehittämiseen. Tuloksia tarkastellaan vastaajaryhmittäin yksiköissä ja ryhmissä sekä myös yleisesti koko varhaiskasvatuksen toiminnan laadun arvioinnin tasolla. Näkökulmina esimerkiksi toimintaympäristö, turvallisuus, vuorovaikutus, kaverisuhteet ja leikki.

Kyselyissä kysytään lapsilta, miten he kokevat päiväkodin arjen. Esimerkiksi, tuntevatko he olonsa turvalliseksi, onko heillä kavereita ja saavatko he leikkiä rauhassa. Kokemuksellinen hyvinvointitietokysely tuottaa tietoa myös henkilöstön ja huoltajien kokemuksista ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. Esimerkiksi, millaiset ovat päiväkodin henkilöstön ja huoltajien kokemukset lasten kiusaamisen tunnistamisesta? Kyselyssä on väittämä; ”Koen, että lapseni päiväkotiryhmässä henkilökunta tunnistaa kiusaamisen ja puuttuu siihen yhdessä sovituin keinoin.” Toimikauden 2023–2024 kaikkien huoltajien eri vastaajaryhmien ja henkilöstön kyselyiden tuloksissa lähes 90 % vastaajista oli lähes samaa mieltä tai samaa mieltä eli henkilökunta tunnistaa kiusaamisen ja puuttuu siihen yhdessä sovituin keinoin. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä olennaista on tukea lasten vertaissuhteita ja yhteisön hyvinvointia sekä keskustella huoltajien kanssa lasten turvallisuuden kokemuksista.

Kokemuksellista hyvinvointikyselyä toteuttaneiden työntekijöiden kommentteja;
”Tulosten tarkastelussa todettiin, että lapsista 100 % koki, että aikuiset puhuvat heille kiltisti ja 88 % lapsista koki, että aikuiset auttavat heitä ja he voivat olla aikuisen sylissä, jos itkettää. Mun mielestä, tämä kertoo upeasti siitä, että lämmin ja sensitiivinen vuorovaikutus on totta meidän arjessa lasten mielestä”. Varhaiskasvatuksen opettaja, M.K.
”Hyvinvointikyselyjä tehdessä oon ilahtunut siitä, miten laajasti saadaan lapsilta tietoa sieltä arjesta, varsinkin sellaista uutta kokemuksellista tietoa, mitä välttämättä muuten ei olisi saatu”. Varhaiskasvatuksen opettaja, M.K.
”Lapsen kokemusten ja näkemysten kuuleminen auttaa valtavasti myös siinä oman työn tekemisessä”. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, T.M.”
Hyvinvointi ja osallisuus | Varhaiskasvatuksen kehittäminen Oulussa | Oulun kaupunki
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 ja Oulun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen kokemuksellisen hyvinvointitiedon arviointikyselyt toimintakulttuurin kehittämisen välineenä.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat