Kestävä kehitys alkaa päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista

Suomessa kasvatus ja koulutus ovat tuottaneet tietoja ja taitoja, joiden avulla olemme luoneet onnellisen, tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan. Niinpä monet Agenda 2030:n sosiaaliset tavoitteet on täällä jo saavutettu, mutta Agenda 2030:n ekologisia tavoitteita emme ole saavuttaneet. 

Kestävän kehityksen tavoitteena on saavuttaa harmonia, niin luonnon ja ihmisen toimintojen välillä (kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus), kuin ihmisyhteisöjen sisäisissä ja niiden välisissä toiminnoissa (kestävän kehityksen sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurillinen ulottuvuus). 

Suomessa suuri haaste on, kuinka voimme ylläpitää sosiaaliset saavutuksemme ja samalla päästä eroon ekologisesti kestämättömistä toiminnoistamme, jotka ilmenevät muun muassa luonnon kantokyvyn ylittävänä ilmasto- ja luontorasitteena. 

Arvojen ja toimintatapojen täytyy muuttua

Tilanteen haltuunotto vaatii arvopohjan syvällistä päivitystä sekä suurta muutosta toimintatavoissamme. Kun tätä viheliäistä ongelmaa ratkaistaan, on kasvatuksella, koulutuksella ja tutkimuksella keskeinen rooli, koska niiden avulla luodaan kestävän kehityksen toteuttamiseen tarvittava uusi arvopohja, tieto ja osaaminen.

Valtakunnallisissa eri koulutusasteiden opetussuunnitelmissa kestävä kehitys on vahvasti mukana, mutta tavoitteiden toteutus on ollut hyvin vaihtelevaa. Usein se jää vain asialle omistautuneen opettajan harteille. 

Tilannetta kuvaa hyvin se, että vain pieni osa varhaiskasvatuksen yksiköistä, peruskouluista ja lukioista on jonkin kestävän kehityksen ohjelman tai -sertifikaatin piirissä. Näitä ovat esimerkiksi Vihreä lippu -ohjelma tai Kestävän kehityksen sertifikaatti. Positiivinen poikkeus löytyy ammatillisesta koulutuksesta, jossa suuri osa oppilaitoksista on ollut mukana kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kehittämisohjelmassa (VASKI-hanke).

Kestävä kehitys etenee kasvatuksen kautta

Jotta kestävän kehityksen tavoitteleminen saadaan kasvatus- ja koulutustoiminnan keskiöön, tarvitaan mukaan kaikki kasvatus- ja koulutusalan toimijat: koulutuksen järjestäjä, henkilökunta ja sidosryhmät. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on johtaa muutosta ja edellyttää toimintaympäristöltä ja sen tekijöitä (lähiympäristö, tilat, palvelut, hankinnat, kulutus, energiahuolto, liikkuminen, ruokapalvelut ja jätehuolto) kestäviä toimintatapoja ja ratkaisuja. Olennaista on myös tarjota kouluille, päiväkodeille ja oppilaitoksille mahdollisuus osallistua aktiivisesti oman rakennetun- ja luonnonympäristönsä muuttamiseen kestäväksi oppimisympäristöksi.

Valtakunnallisissa eri koulutusasteiden opetussuunnitelmissa kestävä kehitys on vahvasti mukana, mutta tavoitteiden toteutus on ollut hyvin vaihtelevaa. Usein se jää vain asialle omistautuneen opettajan harteille. 

Kasvatuksessa ja koulutuksessa on luontevaa lähteä liikkeelle oman ekologisen jalanjäljen huomaamisesta, arvioinnista ja sopeuttamisesta. Kuitenkin kasvatuksen ja koulutuksen suuri potentiaali on ekologisessa kädenjäljessä. Kasvatuksessa ja koulutuksessa syntyy arvopohja ja osaaminen, jotka tuottavat edellytyksiä ympäristönkuormituksen vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen koko yhteiskunnassamme.

Lue lisää Keke koulussa - Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lauri Kurvonen, erityisasiantuntija, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry

Lauri Kurvonen toimii erityisasiantuntijana Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssä. Hänen vastuullaan on työpaikalla tapahtuva opetus ammatillisessa koulutuksessa,  koulutuksen ennakointi ja arviointi, kestävä kehitys ja yrittäjyyskasvatus.

Tämä on kuudes osa blogisarjaa, jossa eri asiantuntijat käsittelevät kestävän ja vastuullisen kunta- ja hyvinvointialuetyön teemoja.