MeidänTyö - 16.11.2026

VAKE uudisti toimintaansa yhdessä henkilöstön kanssa ja onnistui kaikilla mittareilla

Henkilöstön ja esihenkilöiden kanssa yhdessä laadittu uudistusohjelma loi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 170 mitattavaa kehittämistoimenpidettä ja säästi miljoonia. Samalla henkilöstön hyvinvointi nousi ja asiakasjonot lyhenivät. Vanhuspalveluiden uudistaminen oli yksi osa VAKE-ihmettä.  


Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen taloudellinen lähtötilanne vuonna 2023 oli vaikea. Hyvinvointialueelle siirtyi merkittäviä palveluiden kehittämistarpeita, investointipaineita ja rakenteellista alijäämää. Samaan aikaan inflaatio nosti kustannuksia koko sote-sektorilla ja alueen väestö kasvoi nopeasti. Alijäämää oli noin 130 miljoonaa euroa, kertoo hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö.

”Koronapandemian aikaiset kustannukset ja valtion korvausjärjestelmä heijastuivat myös hyvinvointialueiden rahoituspohjaan. Lisäksi rahoituksen määräytymisessä käytettävissä lähtötiedoissa oli puutteita, mikä osaltaan vaikeutti alueen taloudellista tilannetta.”

Vaikeat ajat näkyivät myös henkilöstön työtyytyväisyydessä, sillä vuonna 2023 suositteluindeksi NPS oli -30, eli tyytymättömiä työntekijöitä oli enemmän kuin suosittelijoita.

Uutta hyvinvointialuetta piti uudistaa nopeasti. Alusta asti oli selvää, että se tehdään yhdessä henkilöstön kanssa.

Työntekijät ansaitsevat totuuden 

Timo Aronkytö kuvaa johtamisen muutosta, jossa valtaa ratkaista ongelmat on siirretty VAKEssa mahdollisimman alas. Se on tarkoittanut tiimien voimaannuttamista, lähijohtajien roolin vahvistamista, avointa tilannekuvaa ja selkeää talousviestintää. Perusperiaate on ollut, että työntekijät ansaitsevat totuuden. Avoin viestintä kulkee ylhäältä alas ja alhaalta ylös.  

Hallinnon rekrytoinnit jäädytettiin ja konsulttien käyttö lopetettiin. Talousymmärrystä lisättiin arjen tasolla. Vuokratyövoiman käyttö vähennettiin 40 miljoonasta eurosta 3 miljoonaan. Omaa tuotantoa vahvistettiin aloilla, joilla se on kustannusvaikuttavaa eli muun muassa lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa.

Hyvinvointialueen menot laskivat kahtena vuotena yhteensä asukasta kohden laskettuna 2 prosenttia ja talouden tasapaino koko hyvinvointialueella on saavutettu. Samalla NPS (net promoter score) on suositteluindeksi, joka kertoo, kuinka todennäköisesti henkilöstö suosittelisi työnantajaansa muille.

Vuonna 2027 hyvinvointialueen rahoitus on Aronkydön mukaan tasapainossa. Niukan ajan jälkeen saa taas rekrytoida. Ensi vuonna luvassa on 200–300 uuden työntekijän rekrytointi sekä oman tuotannon vahvistaminen entisestään.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö on hyvillään, kun vuodelle 2027 talous on tasapainossa.

Vanhus- ja vammaispalveluissa säästöä 24 miljoonaa

Hyvinvointialueen sisään mahtuu monta erilaista toimijaa. Yksi hyvä esimerkki aktiivisesta toiminnan uudistamisesta VAKEssa on vanhus- ja vammaispalvelut. Hyvinvointialueen aloituksen aikaan tilanne oli kriisiytynyt sekä asiakkaiden palvelun laadun että henkilöstön näkökulmasta.  

“Pahimmillaan vanhusten palveluissa oli 200 asukasta jonossa ympärivuorokautiseen hoivaan. Saman verran puuttui omaa henkilöstöä”, muistelee vanhus- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen.  

Vanhus- ja vammaispalveluissa uudistusohjelmaan haastettiin mukaan työntekijät, lähiesihenkilöt, poliitikot, vammaisneuvosto, omaiset ja asiakkaat, kertoo Minna Lahnalampi-Lahtinen.  

Uudistusohjelma piti sisällään esimerkiksi ohjeiden, prosessien ja vastuiden selkeyttämistä, yhtenäisen raportointimallin luomista ja henkilöstön liikkuvuuden lisäämistä niin, että resurssit saadaan kohdennettua sinne, missä tarvetta on.  

Vanhuspalveluissa säästöä on tullut yhteensä 24 miljoonaa samalla, kun jonot ovat lyhentyneet ja palveluita on järjestetty asiakkaille entistä toimivammin. Taloudellisia tuloksia on tullut muun muassa hoitoketjua tehostamalla, asiakasmaksuprosessia kehittämällä ja tarkastelemalla huolellisesti toimintamenoja, kuten aterioiden ja tarvikkeiden toimitus- ja tilauskäytäntöjä.  

Tulokset puhuvat puolestaan

Puhetapa vanhus- ja vammaispalveluiden yksiköissä ja tiimeissä on kääntynyt siihen, miten työ saadaan tehtyä järkevästi. Yksiköiden talous- henkilöstö- ja laatutiedot koottiin samaan taulukkoon. Hyvät yksiköt sparrasivat heikompia.  

“Tämä on luonut tilanteen, jossa henkilöstö jo itse pyytää raportteja ja haluaa tietää, miten oma työ onnistuu”, Lahnalampi-Lahtinen kertoo.  

Uudistamistyötä on tehty yhdessä ja tulokset näyttävät erinomaisilta. Jonot ympärivuorokautisessa hoivassa ovat lyhentyneet vuoden 2023 alun 131:sta 18:aan, ja palvelut ovat kehittyneet asiakaslähtöisemmiksi. Samalla koko vanhus- ja vammaispalveluissa on säästetty 24 miljoonaa euroa.  

Ympärivuorokautisessa hoivassa myös henkilökokemus on parantunut vuodesta 2023 vuoden 2025 loppuun. Sairauspoissaolopäivät laskivat 23 päivästä vuodessa 18 päivään per työntekijä. Lähtövaihtuvuus laski 33 prosentista 11 prosenttiin. Tyytyväisyys esihenkilöön nousi 72 prosentista 85 prosenttiin.

Hyvät tulokset kannustavat jatkamaan hyvää kehittämistyötä yhdessä henkilöstön kanssa koko VAKEn asiakaskunnan eduksi. 

Vanhus- ja vammaispalveluiden yksiköissä ja tiimeissä henkilöstön talouskiinnostus on kasvanut, kertoo toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen.

Vanhuspalvelut uudistettiin yhteistoiminnallisesti: laatu parani ja järkevästi tehdystä työstä kertyi merkittäviä säästöjä

Lue pidempi artikkeli aiheesta: Vanhuspalvelut uudistettiin yhteistoiminnallisesti: laatu parani ja järkevästi tehdystä työstä kertyi merkittäviä säästöjä

Teksti: Venla Seuri
Kuvat: Pertti Salminen

Tämä on viides uutinen juttusarjassa Parhaat palat, jossa esitellään kunta- ja hyvinvointialan edelläkävijäcaseja. Esittelemme tarinoita tuloksellisesta ja henkilöstölähtöisestä kehittämistyöstä eri puolilta Suomea. Jokaisessa juttukokonaisuudessa on uutinen ja laajempi artikkeli. Sarjassa julkaistaan kaiken kaikkiaan 25 juttukokonaisuutta. Sarja on osa Meidän työ –yhteistyöllä tuloksiin -hanketta.

<   takaisin