Julkisesta työstä puhutaan paljon menojen, rakenteiden ja säästöjen kautta. Nyt on kuitenkin aika pysähtyä ja kysyä, mitä yhteiskuntamme olisi ilman kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaisten tekemää työtä.
Julkisen työn arvo syntyy ennen kaikkea siitä, mitä sen avulla saadaan aikaan. Kunta- ja hyvinvointialalla tehty työ on investointi ihmisiin, alueiden elinvoimaan ja koko Suomen tulevaisuuteen.
Arjessa julkinen työ näkyy neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Se näkyy terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, sosiaalipalveluissa ja pelastustoimessa.
Se näkyy kirjastoissa, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa, joukkoliikenteessä, kaavoituksessa, ympäristöpalveluissa sekä katujen ja muun paikallisen infrastruktuurin ylläpidossa.
Tämä työ luo edellytyksiä elinvoimalle ja yritysten menestymiselle. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, toimivaa arkea ja infrastruktuuria sekä palveluja, joiden varaan ihmiset voivat rakentaa elämäänsä.
Kehittäminen ei ole ylimääräinen tehtävä
Työ kunnissa ja hyvinvointialueilla on niin tärkeää, että sitä pitää kehittää määrätietoisesti.
Kyse ei ole vain yksittäisestä hankkeesta, koulutuspäivästä tai uudesta järjestelmästä. Kyse on jostain paljon perustavammasta: yhteisö tarkastelee yhdessä, miten työ voidaan tehdä paremmin, sujuvammin ja vaikuttavammin.
Voidaanko ammattilaisten osaamista hyödyntää nykyistä paremmin? Tukeeko johtaminen työn onnistumista?
Toimivatko digitaaliset ratkaisut henkilöstön apuna vai lisäävätkö ne kuormitusta? Onko työnjako selkeä?
Nämä kysymykset ratkaisevat, pystymmekö turvaamaan laadukkaat kunta- ja hyvinvointialuepalvelut myös tulevaisuudessa.
Talouden sopeuttaminen, henkilöstöpula, väestön ikääntyminen ja teknologiamurros näkyvät työpaikkojen arjessa.
Jos vastaamme näihin haasteisiin vain vähentämällä henkilöstöä tai lisäämällä jäljelle jäävien työtaakkaa, lopputulos ei ole kestävä eikä tuottavuus parane kuin hetkellisesti.
Henkilöstö ja sen edustajat mukaan alusta lähtien
JUKOlle työelämän kehittäminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että henkilöstön edustajat otetaan mukaan muutoksiin alusta lähtien.
Meille on tärkeää, että henkilöstöä ja henkilöstön edustajia kuullaan uudistettaessa työtä ja palveluja.
Kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaiset eivät ole vain muutosten kohteita. Ennen kaikkea he ovat muutosten asiantuntijoita ja tekijöitä.
Luottamusedustajat ja työsuojeluvaltuutetut kokoavat henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä, tunnistavat laajempia työyhteisöä koskevia kysymyksiä ja tuovat valmisteluun tietoa työn arjesta.
Ainutlaatuinen voimavara – yhteistyö
Kunta- ja hyvinvointialalla henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt (JUKO, JAU, Sote ry) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT eivät kohtaa ainoastaan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.
Työskentelemme jatkuvasti yhdessä myös työelämän, työolojen ja julkisten palvelujen kehittämiseksi.
Tämä yhteistyö on poikkeuksellista ja arvokasta.
Katarina Murto, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn hallituksen puheenjohtaja ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja
Tämä on toinen osa juttusarjaa, jossa haastattelemme KT:n ja pääsopijajärjestöjen johtajia työelämän kehittämisestä. Sarjan ensimmäisessä osassa ääneen pääsi KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas. Seuraavassa osassa JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström kertoo ajatuksiaan työelämän kehittämisestä.
