2.10.2025
Riihimäen kaupunki/sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala,
Riihimäki
Arvostava kohtaaminen -kiertue
Käynnissä
Tarve ja tavoitteet
Riihimäen kaupungilla päivitettiin työsuojelun toimintaohjelmaa ja osana päivitystä asetettiin toimialakohtaisia tavoitteita. Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalla oli havaittu muun muassa henkilöstökyselyn perusteella, että työyksiköissä esiintyi vuorovaikutuksen haasteita. Ne näkyivät epäammatillisena käyttäytymisenä, kuten pahan puhumisena selän takana ja epäasiallisena käytöksenä työyhteisössä. Kohtaamisista puuttui liian usein työkavereiden arvostus. Tavoitteeksi asetettiin työyhteisöjen huomion kiinnittäminen keskinäiseen vuorovaikutuskäyttäytymiseen ja erilaisissa kohtaamistilanteissa toimimiseen sekä näissä tilanteissa toivottuihin muutoksiin. Haluttiin vahvistaa toista arvostavaa ja kunnioittavaa käytöstä.
Vuorovaikutuskulttuurin kehittämisen taustalla on ajatus siitä, että toisen arvostava kohtaaminen sanoin ja teoin tukee työssä jaksamista, parantaa työmotivaatiota ja edistää työn sujumista. Nämä tekijät ovat keskeisiä työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Koska arvostava kohtaaminen rakentuu yhdessä kollegoiden ja esihenkilöiden kanssa, on tärkeää puhua siitä yhteisesti. Tästä syntyi kiertueen tarkoitus: keskustella yhdessä siitä, miten voimme kohdata toisemme arvostavasti.
Ratkaisu
Vuorovaikutuskulttuurin kehittämiseksi suunniteltiin koko toimialan työyhteisöjä osallistava kiertue. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat toimialajohtaja, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö. Toimialajohdon vahva mukanaolo nähtiin tärkeänä, sillä se toi selkeän viestin tahtotilasta. Kiertueen nimeksi muotoutui Arvostavan kohtaamisen kiertue. Kiertue päätettiin toteuttaa kaikissa toimialan työyksiköissä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa työpajana, joka kestää noin 1,5 tuntia. Työpaja sisältää johdannon aiheeseen, itsenäisen pohdinnan sekä yhteisen keskustelun. Työpajassa hyödynnetään muun muassa ratkaisukeskeisyydestä tuttua Ihme-kysymystä.
Keskustelut dokumentoidaan, ja työyhteisöjen on tarkoitus jatkaa niiden pohjalta toimenpiteitä myös työpajojen jälkeen. Rahallista panostusta kiertue ei vaadi, mutta se vie aikaa. Tämän vuoksi kiertueen kesto on suunniteltu 1–2 vuodeksi.
Tulokset
Kiertue on edelleen käynnissä ja jatkuu, kunnes kaikki sovitut yksiköt ovat osallistuneet. Vaikutuksista ei vielä ole tutkittua tietoa, mutta palaute on ollut erittäin myönteistä. Työpajojen on koettu tarjoavan tärkeän mahdollisuuden pysähtyä keskustelemaan vuorovaikutuksesta ja toisten kohtaamisesta – asioista, joille arjen kiireessä harvoin löytyy aikaa. Keskusteluissa työyhteisöt ovat pohtineet esimerkiksi:
* mihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja toisen arvostavassa kohtaamisessa
* mistä asioista voisi luopua vuorovaikutuksen edistämiseksi
Keskustelujen kautta on löytynyt konkreettisia toimintatapoja arvostavien kohtaamisten lisäämiseksi ja luotu pohjaa työyhteisöjen jatkuvalle vuorovaikutuksen ja arvostavan kohtaamisen vahvistamiselle.
Kiertueen uskotaan pitkällä aikavälillä tuovan hyötyjä myös taloudellisesti – esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina ja lisääntyneenä työhyvinvointina. Lisäksi se, että toimialan johto on vahvasti mukana edistämässä tärkeää työhyvinvointiin liittyvää asiaa, tukee positiivisen työnantajamielikuvan rakentumista.
Yhteyshenkilöt
Minna Jussila
minna.jussila(ät)riihimaki.fi
työsuojelupäällikkö
Riihimäen kaupunki
minna.jussila(ät)riihimaki.fi
työsuojelupäällikkö
Riihimäen kaupunki
Jari Lausvaara
jari.lausvaara(ät)riihimaki.fi
sivistysjohtaja
Riihimäen kaupunki
jari.lausvaara(ät)riihimaki.fi
sivistysjohtaja
Riihimäen kaupunki
Nina-Marika Pieskä
nina-marika.pieska(ät)riihimaki.fi
työsuojeluvaltuutetttu
Riihimäen kaupunki
nina-marika.pieska(ät)riihimaki.fi
työsuojeluvaltuutetttu
Riihimäen kaupunki
Kehittämiseen ovat osallistuneet
Johto/esihenkilöt
ja henkilöstö
ja henkilöstö
Toimialat
Toiminnot
Teemat
Esihenkilötyö ja johtaminen Henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Henkilöstön pysyvyyden edistäminen Luottamuksen vahvistaminen Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus Sairauspoissaolojen vähentäminen Toimintakulttuurin kehittäminen Työelämän laatu kokonaisuudessaan Työhyvinvoinnin parantaminen Työkyvyn parantaminen Työnantajamielikuvan kehittäminen Työntekijäkokemuksen kehittäminen Työturvallisuuden ja työympäristön parantaminen Yhteiskehittäminen Yhteistyö ja vuorovaikutus organisaation sisällä