Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen palveluissa

Erityistä tukea tarvitsevat ihmiset jäävät helposti sivutetuiksi omissa palveluissaan. Valitettavan usein heiltä itseltään ei kysytä mielipidettä vaan muilta. Osallisuudesta puhutaan, mutta harvoin se oikeasti toteutuu. Me Toimarissa (Eurajoen kunnan kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintayksikkö) halusimme toteuttaa asiakkaiden osallisuutta ihan oikeasti, siirtyä sanoista tekoihin. Osallisuus syntyy yhteistoiminnalla. Asiakkaamme pääsevät suunnittelemaan oman palvelunsa sisältöä yhdessä työntekijöiden kanssa. Keskeisenä tekijänä on toimiva vuorovaikutus ja kommunikoinnin mahdollistaminen kaikille, jotta jokainen saa oman äänensä kuuluviin. Samalla harjoitellaan tuettua päätöksentekoa. Kehitimme yhdessä mm. toimivat palaverikäytännöt sekä muutimme asennetta.
Kehittämisessä ovat olleet mukana kaikki, asiakkaat, henkilöstö ja johto. Kehittäminen ei ole maksanut mitään, mutta on antanut todella paljon. Asiakkaat ovat olleet hyvin aktiivisessa roolissa, he ovat kehittäneet saamansa palvelun sisältöä. Toiminta onkin lähtenyt kehittymään paljon ja tämä on vaatinut henkilökunnalta kykyä muutokseen ja uudenlaisen ajattelutavan omaksumiseen. Erilaisten vaihtoehtoisten kommunikointitapojen omaksuminen ja niiden käyttäminen on tullut arkipäiväiseksi. Asiakkaalle on haettu puhevammaisten tulkkauspalvelua, mikäli hänen on koettu hyötyvän siitä. Kehittämisen taustalla on vaikuttanut mm. kehitysvammaisten tukiliiton osallisuuden portaat-malli. Yksikön toiminta on muuttunut todella monipuoliseksi. "Vanhanaikaiset" alihankintatyöt eivät ole meillä toiminnan keskiössä, vaan toiminta on monin tavoin kokonaisvaltaista toimintakykyä tukevaa ja ennen kaikkea miellekästä. Vuorovaikutukseen panostaminen on näkynyt leppoisana ilmapiirinä. On suuri merkitys tulla kuulluksi. Sama pätee asiakkaiden ohella myös henkilöstöön, työilmapiiri on hyvä. Asiakkaalle mahdollistetaan voimavaralähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys palvelussa, he saavat olla itse päättämässä oman palvelunsa sisällöstä. Henkilöstö ymmärtää keitä varten palvelua järjestetään ja mitkä ovat sen keskeiset tavoitteet. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta. Palvelua voidaan järjestää monin tavoin, osaa asiakkaista tuetaan aktiivisesti palkkatyöhön, osalle sopii aktiivinen toiminta esim. liikunnan ja kulttuurin parissa. Fyysisten seinien ei pitäisi estää palvelun kehittämistä monipuolisemmaksi. Toiminnan kehittäminen on ollut täysin kustannusvapaata! Kehittämisestä saadut hyödyt ovat olleet todella hyviä. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja henkilöstö on innostunutta ja motivoitunutta. Ja ennen kaikkea asiakkaan osallisuus toteutuu nyt käytännössä. tuettu päätöksenteko Eurajoki.pdf
Toimarin omakeskustelu Eurajoki.pdf
osallisuus Eurajoki.pdf
Vuorovaikutus Eurajoki.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat