Bio- ja kiertotalouden edistäminen viljelijäryhmähankkeella

Limingan kunnassa luontoarvot näkyvät usealla toiminnan alueella vahvasti. Limingassa on mm. yksi Suomen merkittävimmistä lintukosteikoista ja toisaalta maatalous on merkittävä elinkeino kunnassa. Lisäksi Liminka on Oulun talousalueen yksi keskeisimmistä logistiikan keskittymistä, erityisesti Ankkurilahden teollisuusalue. Alueella on useita kuljetusalan toimijoita ja isojen toimijoiden terminaaleja. Kunnan strategian mukaisesti on haluttu kehittää ja tukea bio- ja kiertotalouteen liittyvää toimintaa ja samalla vahvistaa alueen keskeisiä elinkeinoja. Niinpä kunnassa on selvitetty biokaasulaitoksen mahdollisuutta. Katsottiin, että tällaisella kehittämistyöllä samalla tuetaan alueen bio- ja kiertotalouden kehittymistä, mutta myös alueen energia- ja lannoiteomavaraisuutta, huoltovarmuutta, sekä parannetaan maatalouden ja siihen liittyvien elinkeinojen/yritystoiminnan kehittymistä. Kehittämistyön lähti käyntiin alustavasti selvityksestä biokaasupotentiaalista kunnassa. Tämä selvitystyö ostettiin ulkopuoliselta konsultilta. Selvityksessä todettiin, että alueella on potentiaalia, erityisesti pienen kokoluokan biokaasulaitokselle, joka voisi tuottaa paineistettua metaania, lämpöä ja kiertolannoitteita.

Selvityksen pohjalta lähdettiin tekemään viljelijähaastatteluita ja vierailuja. Haastattelujen tarkoituksena oli selventää viljelijöiden kiinnostusta biokaasuhankkeesta, selventää viljelijöiden välisiä vuorovaikutussuhteita sekä edelleen tarkentaa alueen biokaasupotentiaalia. Haastattelujen ja vierailuiden lisäksi järjestettiin useita viljelijä-tapaamisia. Tapaamisissa syvennettiin yhteisymmärrystä teemasta, tavoitteista, haasteista, toimintaympäristöstä ja potentiaalisista yhteistyökumppaneista.

Prosessiin sisällytettiin vuorovaikutusta myös naapurikuntien viljelijöiden kanssa, sillä biokaasun liiketoimintapotentiaalin kannalta kuntarajat eivät olleet relevantteja eikä niitä haluttu nähdä rajoitteena. Haastattelujen, vierailuiden ja tapaamisten jälkeen päädyttiin kirjoittamaan viljelijäryhmähanke, joka vielä Suomen mittakaavassa on harvinaista. Kirjoittamiseen haettiin Maaseuturahastosta valmistelurahaa, ja myönnetyllä valmistelurahalla ostettiin ulkopuolisen konsultin asiantuntijapalvelua hankekirjoittamisen substanssisisällön tarkentamiseen ja varmentamiseen.

Mukana prosessissa olivat elinvoimapalvelujen hankehenkilö (projektipäällikkö), kunnan kehityspäällikkö, yritysasiantuntija, elinvoimajohtaja, teknisen puolen asiantuntijat (tontit) ja myös kunnanjohtaja kukin omalla roolillaan. Varsinaiseen viljelijäryhmähankkeeseen osallistui lopulta 10 viljelijää, ja koko prosessiin osallistui huomattavasti laajempi joukko viljelijöitä. Kehittämistyön tuloksena saatiin rahoitushakemus viljelijäryhmähankkeelle, ja sille myönnettiin rahoitus. Viljelijäryhmähanke on startannut syyskuussa 2026.
Kehitystyö oli innovatiivinen prosessi ja uudisti kunnan palveluja strategisesti tärkeille toimialoille.

Viljelijäryhmähankkeet ovat Suomen mittakaavassakin vielä harvinaisia, ja tässä prosessissa huomioitiin omaa kuntaa laajemmin teemaan liittyvät toimijat.

Kunnan rooli hankkeessa oli keskeinen: ilman kunnan panostusta biokaasuselvitykset eivät olisi edenneet alueella. Kehitystyö mahdollistaa tarkemmat selvitykset alueen biokaasupotentiaalista, mikä toteutuessaan avaa uusia mahdollisuuksia kehittää myös alueen energia- ja lannoiteomavaraisuutta, huoltovarmuutta, sekä maatalouden ja siihen liittyvien elinkeinojen/yritystoiminnan kannattavuutta.

Toimialat

Teemat