Pelastuslaitoksen ammattilaisille biokaasulaitoksen virtuaalinen riskienarviointi- ja tutustumisympäristö

Kuinka monta kertaa toteutetaan kohde- tai tutustumisvierailut siten, että kuljetaan peräkkäin jonossa ja oppi vierailusta on vain pintapuolinen? Siirtyykö vierailujen anti käytäntöön? Miten mahdollistetaan kaikkien tasapuolinen ja kustannustehokas oppiminen?

Näistä ajatuksista syntyi tarve kustannustehokkaammille ja opettavaisemmille tutustumiskäynneille sekä samalla henkilöstön osaamisen vahvistamiseen uudenlaisen menetelmän avulla.

Pelastuslaitoksen työntekijöiden tulee olla tietoisia erilaisista riskeistä, joita he kohtaavat erilaisissa onnettomuusympäristöissä. Pohjois-Karjalassa sijaitsee useita riskikohteita, joihin tutustumiseen ei riitä aika. Tai jos riittää, niin vierailuihin osallistuu niin paljon ammattilaisia, että kuuluvuus tai syvällinen vuorovaikutus jäävät toteutumatta. Usein myös oma tai esittelijän ennakkovalmistautuminen on huonoa, jolloin sisällöt eivät vastaa tarpeita ja tutustuminen jää pintapuoliseksi. Tällöin vierailukäynneistä ei saada riittävää oppia varautua onnettomuustilanteisiin.

Haasteena vierailujen järjestämisessä maakunnassa on myös pitkät etäisyydet, vaikkakin onnettomuustilanteissa, varsinkin suurissa, henkilöstöä tarvitaan jopa yli 100 kilometrin etäisyydeltä palo- ja pelastustehtäviin. Tällöin mahdollisuudet ennakkotutustumiselle ovat mahdottomia järjestää kustannustehokkuudenkin näkökulmista. Tuntemattomaan työympäristöön liittyy aina suurempi riski kuin tunnettuun ympäristöön.

Tavoitteena kehitysprojektissa oli luoda innovatiivinen ja kustannustehokas riskienarviointi- ja verkkopohjainen tutustumisympäristö pelastusalan ammattilaisille Kiteen Bio10-biokaasulaitokseen. Kehittämistarpeena oli siis kustannustehokkaammat ja opettavaisemmat tutustumiskäynnit sekä henkilöstön osaamisen vahvistaminen uudenlaisen menetelmän avulla. Näitä tarpeita varten pidettiin palaveri aiheeseen liittyen osaamisen kehittämisen suunnittelijan sekä aluepalomestarin kesken.

Paikaksi aluepalomestari ehdotti ja pyysi Kiteen Bio10-biokaasutehdasta, jossa suoritettiin maaliskuussa 2025 kuvaukset drone-, 360- ja still-kuvauslaitteistolla. Paikkaa esitteli toimitusjohtaja Mika Juvonen.

Oppimisympäristöalustaksi valittiin pilottikäytössä oleva suomalainen ja tietoturvallinen Thinglink- alusta. Sisällöntuotantoa toteutettiin kuvauspäivän jälkeen muutamissa livetapaamisissa. Näissä tapaamisissa dronekuviin nimettiin alueen keskeiset kohteet tekstimuotoisesti sekä kuvina. Sisältöihin lisättiin tiedot kriittisistä vaaratekijöistä sekä ensitoiminnassa suljettavista venttiileistä. Lisäksi kokonaisuudessa esiteltiin alueen turvatekniikkaa, joita viranomaisten olisi hyvä tietää oman toiminnan tukemiseksi. Sisältöä elävöitettiin 360-asteen valokuvilla, jotka antavat todentuntuisesti pyöriteltävän kuvan avulla kokonaisvaltaisen kuvan alueesta sekä pienistäkin yksityiskohdista. Kuviin lisätyt tehtävät aktivoivat opiskelijaa sekä hänen soveltamisprosessiaan todellisessa onnettomuustilanteessa. Kuvauksista ja teknisestä toteutuksista vastasi Siun soten osaamisen kehittämisen suunnittelija Ville Tahvanainen.

Syyskuussa 2025 ympäristöä pilotoitiin noin 40 pelastus- ja ensihoidon asiantuntijan koulutuksessa, josta kerättiin palaute. Pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Tero Kuittinen piti tilaisuutta onnistuneena ja kerättyjen palautteiden keskiarvo sisällöistä oli 1-5-asteikolla lähes 4.

Tuotanto tehtiin omin voimin. Ulkopuoliselta ostettuna kyseinen kokonaisuus olisi maksanut useita tuhansia euroja. Nyt kustannuksia syntyi vain käytetystä työajasta. Välillisiä vaikutuksia saatiin, kun osaaminen alueen kokonaiskuvasta ja onnettomuustilanteessa toimimisesta laajentui koko maakunnan henkilöstön tietoon ilman matkustamista kyseiseen kohteeseen. Tätä säästöä ajallisesti ja matkustuskuluissa voidaan pitää jo merkittävänä. 11.9.2025 kerätyn palautteen perusteella kehitystyötä ja oppimisen tapaa virtuaalisten tutustumisympäristöjen suhteen jatketaan. Uusia kohteita on jo nimetty ja selvitystyö on aloitettu. Kokonaisuus muuttaa oppimisen tapaa Flipped Learning -menetelmän mukaisesti ennakoivaksi - tutustuminen kohteeseen sekä riskeihin tehdään itsenäisesti verkkoympäristössä. Tämän jälkeen itse toiminta paikan päällä on tehokkaampaa ja aikaa jää soveltaa ennakkoon omaksuttua asiaa.

Yhteistyötä tehtiin tuotannossa laajasti yrittäjän sekä alueen toisen toimijan kanssa sisällöntuotannossa, pelastuslaitoksen asiantuntijoiden sekä henkilöstöpalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijoiden kanssa. Henkilöstöllä tehty pilotointi ja kerätty palaute jatkojalostivat sisältöä merkittävästi.

Käyttöönotettiin aivan uusi tuotantotapa kuvata ja tallentaa riskikohdetta ilmasta ja maasta käsin. Aiemmin ei ole esimerkiksi kuvattu omalla kalustolla ilmakuvaa riskikohteista tai käytetty 360-kamerateknologiaa. Lisäksi interaktiiviset sisällöt varmistivat osaamisen varmistamista, että opiskeltavat sisällön mielekkyyttä. Voidaan siis todeta, että jo ostettua kalustoa sekä osaamista otettiin käyttöön aivan uudessa kontekstissa saavuttaen erinomainen lopputulos.

Tuotanto tehtiin omin voimia ja ulkopuoliselta ostettuna kyseinen kokonaisuus olisi maksanut useita tuhansia euroja. Nyt kustannuksia syntyi vain käytetystä työajasta. Välillisiä vaikutuksia saatiin, kun osaaminen alueen kokonaiskuvasta ja onnettomuustilanteessa toimimisesta laajentui koko maakunnan henkilöstön tietoon ilman matkustamista kyseiseen kohteeseen. Tätä säästöä ajallisesti ja matkustuskuluissa voidaan pitää jo merkittävänä. Bio10_virtuaalitutustuminen.pdf

Toimialat

Teemat