Kangasalan urkutehdas 180-vuotisjuhlavuosi

Kangasalla on rakennettu yli tuhannet urut ja yli 8000 urkuharmonia vuosien 1843-1996 välisenä aikana. Yhä tänäkin päivänä yli 300 Suomen kirkoista soi Kangasalla valmistetut urut. Tänä vuonna tuli siis kuluneeksi 180 vuotta Kangasalan urkutehtaan perustamisesta, ja juhlavuotta haluttiin juhlistaa valtakunnallisesti.

Juhlavuoden ohjelmiston suurimpana tavoitteena on vahvistaa Kangasalan mainetta ja näkyvyyttä urkupitäjänä valtakunnallisesti monien eri toteutustapojen avulla, mutta myös kunnioittaa ja nostaa urkurakentamisen ja urkutaiteen arvostusta Suomessa.

Olemme halunneet tuoda esille, että urkutehdasta tai urkurakentamoa ei ole unohdettu, vaan niitä arvostetaan ja pidetään tärkeänä Kangasalan kaupungin kulttuuriperinnön kivijalkana. Tähän päivään mennessä (28.9.) Suomessa on järjestetty 55 konserttia, 3 näyttelyä ja 3 muuta tapahtumaa Kangasalan urkutehtaan juhlavuoden kunniaksi ja loppuvuoden aikana konsertteja järjestetään tämän hetkisen tiedon mukaan vielä kahdeksan lisää.

Juhlavuosi on kehittänyt kaupungin yhteistyötä urkureiden, seurakuntien ja monien muiden yhteistyökumppaneiden välillä ja nostanut urkujen rakentamisen perinteen näkyvyyttä. Juhlavuoden järjestelyihin osallistui koko kunta, ja se oli poikkileikkaava koko kunnan toimintaa.

Juhlavuosi liitettiin osaksi varhaiskasvatuksen, opetuspalveluiden ja kulttuuripalveluiden yhteistä kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Kaikki kaupungin kolmasluokkalaiset kutsutaan jatkossa vuosittain Kangasalan kirkkoon tutustumaan urkujen rakentajien juuriin.

Kaupungin taide- ja ympäristöohjelmaan nousi tarve tilata urkutehtaan juhlavuoden teos, joka rakennetaan näkyvälle paikalle kaupungin keskustaan. Kaupungin tekninen keskus on ollut mukana suunnittelemassa teoksen valmistumista.

Suomen kulttuurirahasto tuki konserttien järjestämistä 10 000 eurolla, rahoitus tuli muuten kaupungilta itseltään. Juhlavuosi on nostanut urkujen rakentamisen perinteen näkyvyyttä valtakunnallisesti, mutta opettanut myös uusia kuntalaisia tuntemaan oman asuinpaikkakuntansa historiaa paremmin. Juhlavuosi on aiheuttanut kaksi kuntalaisaloitetta urkuperinteeseen liittyen. Tämä vahvistaa näkökulmaa siihen, että paikkakuntalaiset ovat huomanneet urkuperinteen arvon merkittävänä, uniikkina paikkakunnan kulttuuriperintönä, jota tulee vahvistaa ja korostaa jatkossakin.

Toimialat

Toiminnot

Teemat