Yhdessä verkostomaisesti kohti aivoterveyttä- Alueellisen FINGER- verkoston kehittäminen

Mitä lähdettiin tekemään ja miksi?

Tarve ja tavoitteet

Kanta-Hämeessä väestö ikääntyy muuta maata nopeammin, ja muistisairauksien määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Tutkimusnäytön mukaan jopa noin 45 % muistisairauksien riskitekijöistä on muokattavissa, minkä vuoksi aivoterveyden edistäminen ja riskien varhainen tunnistaminen ovat keskeisiä keinoja tukea väestön hyvinvointia ja toimintakykyä. THL:n FINGER-tutkimuksessa on osoitettu, että elintapainterventioilla voidaan vaikuttaa myönteisesti muistisairauksien riskitekijöihin.

Kanta-Hämeessä aivoterveyttä edistävää työtä tehdään monissa organisaatioissa, mutta toiminta on ollut hajanaista ja yhteinen toimintamalli on puuttunut. Asukkaan näkökulmasta palvelut, tieto ja tuki voivat näyttäytyä pirstaleisina, eikä oikean palvelun löytäminen ole aina helppoa.

Tähän tarpeeseen käynnistettiin alueellinen FINGER-verkosto osana STM:n terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettavissa Muistijälki- ja Ikä Iloiten hankkeissa. Verkosto kokoaa yhteen hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijoita kehittämään yhteistä toimintamallia aivoterveyden edistämiseksi ja muistisairauksien ehkäisemiseksi.

Idea verkoston perustamisesta syntyi tarpeesta vahvistaa alueellista yhteistyötä, parantaa tiedonkulkua sekä tuoda tutkittuun tietoon perustuva FINGER-toimintamalli osaksi käytännön työtä. Samalla haluttiin tukea kansallisen muistipalvelupolun käyttöönottoa Kanta-Hämeessä.

Verkoston tavoitteena on lisätä tietoa aivoterveydestä ja muistisairauksien ehkäisystä, vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä, parantaa palveluihin ohjautumista, tukea FINGER-mallin käyttöönottoa sekä tunnistaa ja levittää hyviä käytäntöjä koko maakuntaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyörakenne, joka tukee aivoterveyttä ja muistisairauksien ehkäisyä myös hankkeiden päättymisen jälkeen.

Lähde
-Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus (FINGER). Saatavilla osoitteessa: https://thl.fi/tutkimus/hankkeet/muistitoimintojen-heikentymisen-ehkaisytutkimus-finger-

Mitä tehtiin tavoitteen saavuttamiseksi?

Terveyden edistämisen hankkeissa Muistijälki – Aivoterveyttä elämän varrelle ja Ikä Iloiten – Selvästi eteenpäin on käynnistetty Kanta-Hämeen ensimmäinen alueellinen FINGER-verkosto tukemaan muistisairauksien ehkäisyä ja aivoterveyden edistämistä. Tavoitteena on rakentaa pysyvä yhteistyörakenne, joka kokoaa yhteen eri organisaatioiden osaamisen ja vahvistaa tutkittuun tietoon perustuvien toimintamallien käyttöönottoa alueella.

Kehittämisen keskiössä ei ole uuden palvelun rakentaminen, vaan yhteisen toimintamallin luominen eri toimijoiden välille. Verkoston avulla pyritään varmistamaan, että aivoterveyden edistäminen, muistisairauksien riskien tunnistaminen ja palveluihin ohjautuminen toteutuvat tulevaisuudessa yhdenmukaisemmin koko Kanta-Hämeen alueella.

Kehittämisen vaiheet

1. Nykytilan kartoitus ja tarpeen tunnistaminen

Alkukartoituksen, kyselyiden ja ensimmäisten verkostotapaamisten perusteella todettiin, että Kanta-Hämeessä tehdään paljon aivoterveyttä edistävää työtä, mutta yhteiset toimintamallit, tiedonvaihto ja yhteistyörakenteet puuttuivat. Samalla havaittiin puutteita muistisairauksien riskien tunnistamisessa, palvelutuntemuksessa ja palveluihin ohjautumisessa.

Toimijat toivoivat käytännönläheisiä toimintatapoja, koulutusta, yhteisiä materiaaleja sekä selkeitä ohjauspolkuja. Työpajoissa tunnistettiin myös palvelupolun katvekohtia ja tarve vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Näiden havaintojen pohjalta käynnistettiin alueellisen FINGER-verkoston rakentaminen.

2. Verkoston suunnittelu

Verkostolle määriteltiin tavoitteet, osallistujat, toimintaperiaatteet ja keskeiset kehittämisteemat. Samalla tunnistettiin alueen keskeiset toimijat ja muodostettiin yhteinen näkemys aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ehkäisyn kehittämisestä.

Verkostolle suunniteltiin osallistavat toimintatavat sekä kuuden vaiheen etenemismalli nykytilan kartoituksesta toimintamallien juurruttamiseen ja arviointiin. Tavoitteena oli luoda käytännönläheinen kehittämisympäristö, jossa eri toimijat voivat osallistua yhteiseen kehittämiseen.

3. Verkoston käynnistäminen

Verkostoon kutsuttiin hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden edustajia.

Ensimmäisissä tapaamisissa muodostettiin yhteinen tilannekuva aivoterveyden edistämisen nykytilasta, tunnistettiin kehittämiskohteita ja kerättiin näkemyksiä verkoston tavoitteista. Keskusteluissa korostuivat palvelutietouteen, tiedonkulkuun, riskien tunnistamiseen ja palveluihin ohjautumiseen liittyvät kehittämistarpeet.

4. Yhteinen kehittämistyö

Verkostossa toteutetaan työpajoja, palvelupolkujen mallinnuksia, kyselyitä ja muita yhteiskehittämisen menetelmiä. Tavoitteena on tunnistaa yhteistyön, palveluohjauksen ja riskien tunnistamisen kehittämiskohteita sekä rakentaa yhteinen näkemys asukkaan palvelupolusta.

Työskentelyssä hyödynnetään osallistujien kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä muiden alueiden FINGER-verkostojen oppeja, erityisesti Pohjanmaan kokemuksia. Tavoitteena on rakentaa pysyvä toimintamalli, joka vahvistaa aivoterveyden edistämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

5. Toimintamallien käyttöönotto ja juurruttaminen

Verkostossa rakennetaan yhteisiä toimintatapoja, osaamisen jakamisen rakenteita ja alueellista aivoterveyden toimintamallia. Tavoitteena on, että aivoterveyden edistäminen, riskien tunnistaminen ja palveluihin ohjaaminen vakiintuvat osaksi alueen pysyviä käytäntöjä.

Kehittämistyössä sovitetaan yhteen nykyisiä toimintatapoja ja hyödynnetään olemassa olevia palveluja osana yhteistä mallia. Samanaikaisesti Muistijälki-hankkeessa kehitetään digitaalista aivoterveyspolkua tukemaan ennaltaehkäisyä, omahoitoa ja palveluohjausta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että verkostossa luodut toimintatavat ja yhteistyörakenteet jatkuvat osana normaalia toimintaa myös hankkeiden päättymisen jälkeen.

Mitä kehitetään?

Kehittämistyössä rakennetaan alueellista yhteistyömallia, jonka tavoitteena on tehdä aivoterveyden edistämisestä ja muistisairauksien ehkäisystä nykyistä suunnitelmallisempaa, näkyvämpää ja vaikuttavampaa koko Kanta-Hämeen alueella.

Kehittämistyön avulla:

- rakennetaan yhteinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ehkäisyn toimintamalli
- vahvistetaan kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä
- tunnistetaan palvelupolkujen katvekohtia ja kehittämistarpeita asukkaan näkökulmasta
- lisätään tutkittuun tietoon perustuvan FINGER-toimintamallin käyttöä alueen toiminnassa
- levitetään ja hyödynnetään alueella jo toimivia hyviä käytäntöjä
- kehitetään varhaisen tunnistamisen ja palveluihin ohjautumisen käytäntöjä
- vahvistetaan ammattilaisten palvelutuntemusta ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä
- luodaan edellytyksiä pysyvälle alueelliselle yhteistyörakenteelle hankkeiden päättymisen jälkeen.

Ketkä ovat mukana kehittämässä?

Kehittämistyötä koordinoivat Muistijälki- ja Ikä Iloiten -hankkeet yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden kanssa. Verkostoon osallistuu aivoterveyden edistämisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä muistisairauksien ehkäisyn parissa toimivia ammattilaisia eri organisaatioista.

Mukana on hyvinvointialueen asiantuntijoita, kuntien hyvinvointi- ja terveyden edistämisen toimijoita, liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoita, järjestöjen edustajia, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden toimijoita sekä asukkaita edustavia tahoja. Kehittämistyössä yhdistyvät käytännön asiakastyön, asiantuntijatyön ja kehittämisen näkökulmat.

Verkoston toimintaa rakennetaan osallistavin menetelmin, joiden avulla eri toimijaryhmät voivat tuoda esiin kokemuksiaan, näkemyksiään ja kehittämistarpeitaan. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, joka perustuu sekä tutkittuun tietoon että käytännön työn kokemuksiin eri puolilta Kanta-Hämettä.

Uudet työvälineet ja toimintamallit

Kehittämistyön aikana on otettu käyttöön:

- alueellinen FINGER-verkostomalli
- säännölliset moniammatilliset verkostotapaamiset
- yhteiset tiedonjakamisen ja osaamisen vahvistamisen käytännöt
- osallistavat työpaja- ja yhteiskehittämismenetelmät alueellisen kehittämistyön tukena.

Parhaillaan kehitetään:

- yhteistä aivoterveyden ja muistisairauksien ehkäisyn toimintamallia
- palvelupolkujen yhteistä kehittämisen toimintatapaa
- aivoterveyden riskien tunnistamisen ja palveluohjauksen toimintamallia
- digitaalista aivoterveyspolkua osaksi alueen palvelukokonaisuutta.

Rahoitus ja kustannukset

Verkostoa kehitetään osana STM:n terveyden edistämisen määrärahoilla rahoitettavissa Muistijälki- ja Ikä Iloiten -hankkeissa. Kehittämistyö toteutetaan pääosin hankkeiden henkilöstöresursseilla hyödyntäen olemassa olevia kokous-, Teams- ja viestintäympäristöjä. Toiminnan kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstön työajasta, ja kehittämistyö perustuu vahvasti eri organisaatioiden asiantuntijoiden yhteistyöhön, yhteiskehittämiseen sekä osaamisen jakamiseen. Mitä tuloksia, hyötyjä ja vaikutuksia kehittämisellä on saatu aikaan?

Alueellisen FINGER-verkoston ensimmäiset tapaamiset ovat koonneet yhteen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ehkäisyn parissa työskenteleviä asiantuntijoita eri organisaatioista. Verkosto on luonut Kanta-Hämeeseen ensimmäisen yhteisen foorumin, jossa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.

Kehittämistyön alkuvaiheessa on jo saavutettu konkreettisia hyötyjä:

- aivoterveyden edistämisen toimijat tunnistavat aiempaa paremmin toistensa palveluita, osaamista ja kehittämistyötä
- organisaatioiden välinen vuoropuhelu ja yhteistyö ovat vahvistuneet, ja yhteistyölle on luotu yhteinen toimintaympäristö
- uusia yhteistyömahdollisuuksia ja yhteisiä kehittämiskohteita on tunnistettu
- FINGER-toimintamallin ja tutkimusnäyttöön perustuvan muistisairauksien ehkäisyn tunnettuus on lisääntynyt alueella
- osallistujien osaaminen on vahvistunut yhteisten keskustelujen, asiantuntijapuheenvuorojen ja kokemusten vaihdon kautta
- alueen nykytilasta ja kehittämistarpeista on muodostettu yhteinen tilannekuva.

Merkittävin tähänastinen muutos on ollut kehittämistyön toimintatavan uudistuminen. Aiemmin aivoterveyden edistämiseen liittyvää kehittämistyötä tehtiin pääosin organisaatiokohtaisesti, mutta verkosto on luonut säännöllisen rakenteen tiedonvaihdolle, yhteiselle oppimiselle ja yhteiskehittämiselle. Aivoterveyden edistämiselle on muodostunut ensimmäistä kertaa alueellinen yhteistyöfoorumi, joka kokoaa eri toimijat yhteisen tavoitteen äärelle.

Kehittämistyö on edelleen käynnissä, mutta tavoitteena on, että verkoston avulla voidaan vahvistaa palveluiden yhteensovittamista, vähentää päällekkäistä työtä ja lisätä tutkittuun tietoon perustuvien toimintamallien käyttöä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että asukkaat löytävät aiempaa helpommin oikean tiedon, tuen ja palvelut sekä saavat oikea-aikaista tukea aivoterveyden ylläpitämiseen ja muistisairauksien riskitekijöiden vähentämiseen. Lisäksi tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyörakenne, joka tukee alueellista aivoterveyden edistämistä myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Tekojen Tori 28.9.2026 (1).pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat