Kielitietoinen työpaja | Språkmedveten workshop - Kielitietoisuutta arkeen ja osallisuutta kaikille

Sosiaali- ja terveysalalla, osana kielimaiseman ja kielikäytäntöjen tarkastelua tunnistettiin, että työyhteisöissä käytettävä kieli vaikuttaa päivittäin työn sujuvuuteen, ymmärtämiseen, osallisuuteen ja palvelun laatuun. Monikielisessä työarjessa yhteiset kielikäytännöt olivat usein kirjoittamattomia, mikä saattoi aiheuttaa epävarmuutta, väärinymmärryksiä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Samalla haluttiin vahvistaa potilaiden ja asiakkaiden mahdollisuuksia saada palvelua omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.

Kielitietoisen työpajan tavoitteena oli tukea osallistujia tunnistamaan ja arvioimaan oman työyhteisönsä kielikäytäntöjä, oivaltamaan niiden vaikutuksia asiakas- ja potilaskohtaamisiin sekä tunnistamaan kehittämiskohteita. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa ymmärrystä siitä, miten asiakkaan tai potilaan mahdollisuus asioida valitsemallaan kielellä tukee osallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja palvelun laatua. Osana STM:n rahoittamaa BoRa-projektet-hanketta, näihin tarpeisiin kehitettiin kielitietoinen työpaja, joka auttaa työyhteisöjä tunnistamaan arjen kielikäytänteitä ja yhteisiä pelisääntöjä sekä rakentamaan osallistavaa, kielitietoista toimintakulttuuria. BoRa-projektet on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän yhteinen hanke.

Kehittämistyössä hyödynnettiin kielitietoisuutta koskevaa tutkimustietoa ja kielellisten oikeuksien näkökulmaa. Tämän jälkeen muotoiltiin työpajakonsepti, joka soveltuu toteutettavaksi osana työyhteisöjen normaalia arkea. Kehittämistyö kohdentui työn tekemisen tapoihin, työyhteisön toimintamalleihin ja kielitietoisen toimintakulttuurin edistämiseen.

Työpaja-toimintaa on pilotoitu 5 kertaa sosiaali- ja terveysalalla: mm. erikoissairaanhoidon oppimisyksikössä, sosiaalityön esihenkilöiden työpajassa ja perusterveydenhuollon sairaalaosastoilla. Tuotoksena rakentui fasilitoitu työskentelymalli nykytilan arviointiin sekä haasteiden ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen.

Kielitietoinen työpaja-malli sisältää orientoivan ennakkotehtävän ja kolme teemaa, joiden ympärillä keskustelua käydään Learning Cafe -menetelmää hyödyntäen.
Teemoja ovat:
1. Kaksikielisyyden toteutuminen
2. Kielten kanssa toimiminen
3. Kielitietoisen työyhteisön toiminta.

Työpajassa osallistujat itse pohtivat ratkaisuja, kuinka
-käytettävästä kielestä sovitaan eri tilanteissa
-viestitään selkeästi
-ymmärtäminen varmistetaan
-kielen oppimista tuetaan työssä, miten työyhteisössä puhuttua kieltä hyödynnetään kielen oppimisessa
-kieliasiat otetaan puheeksi, miten eri tavalla puhuttua kieltä siedetään
-työyhteisön kielimaisemaa kehitetään; huomioidaanko kielet opasteissa tai ohjeissa?
-asiakkaan/potilaan asiointikieli huomioidaan; selvitetäänkö asiointikieli kohtaamisessa? Kielitietoisilla työpajoilla edistettiin kieliasioiden puheeksiottoa ja näin hoksautettiin sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä, jotta he voisivat pohtia kielellisiä pelisääntöjä ja yhtenäisiä käytänteitä työyhteisöissään. Kielitietoisuus on työyhteisöjen yhteinen asia, ei pelkästään kielenoppijoiden tai esihenkilöiden tehtävä. Työyhteisöjen kielitietoisuus tukee psykologista turvallisuutta ja lisää osallisuutta riippumatta kielitaidosta. Työpajalla edistettiin tietoisuutta asiakkaan/potilaan kielellisistä oikeuksista.

Kielitietoisesta työpajasta on kehitteillä käsikirja työyhteisöjen tueksi. Tarkoituksena on levittää malli kansallisten verkostojen kautta organisaatioiden tietoisuuteen ja käyttöön sosiaali- ja terveysalalla.

Toimialat

Toiminnot

Teemat