Kilon Keittiön kehittäminen ja automatisointi – ergonomia edellä

Olemme Espoo Catering Oy, ja valmistamme ruokaa Espoon kouluihin ja päiväkoteihin. Syksyllä 2024 meille tuli ajankohtaiseksi lisätä Espoo Cateringin suurimman keittiön, Kilon Keittiön, valmistamien annosten määrää. Tavoitteemme oli valmistaa noin 10 000 annosta enemmän ruokaa päivässä. Se oli iso muutos arkeemme: päivittäin valmistettavan ruoan määrä kasvoi tuotteesta riippuen noin 950–1 200 kiloa.

Valmistettavan ruoan määrän kasvaessa näin merkittävästi, halusimme huolehtia siitä, ettei kasvu lisää henkilöstömme fyysistä kuormitusta. Haluamme tehdä työtä mahdollisimman sujuvasti, turvallisesti ja ergonomisesti. Tästä lähtökohdasta kehitystyö sai alkunsa.

Lähdimme kehittämään tuotannon työtapoja ja etsimään ratkaisuja, jotka helpottavat työn tekemistä. Samalla investoimme ergonomiaa tukeviin laitteisiin ja koneisiin.

Meidän tavoitteemme oli selkeä: halusimme tehdä työstä ergonomisempaa ja tuotannosta sujuvampaa ja tehokkaampaa. Aloitimme muuttamalla Kilon Keittiön tuotannon toimintatapaa. Keskityimme Kilon Keittiössä kylmän ruoan valmistukseen, ja siirsimme kuumaa ruokaa tarvitsevien asiakaskohteiden tuotannon muihin tuotantokeittiöihimme. Näin pystyimme rakentamaan Kilon tuotantoa uudella tavalla ja suunnittelemaan työnkulkuja suurempaa tuotantomäärää varten.

Seuraavaksi hankimme Kilon Keittiön tuotantoon kaksi annostelupumppua massansiirtoihin sekä pakkauslinjaradan ruokien pakkaamiseen. Asensimme laitteet ja koekäytimme ne yhdessä laitevalmistajien kanssa.

Uusien laitteiden käyttöönotto tarkoitti myös työprosessien ja toimintatapojen uudistamista. Mietimme yhdessä, miten työtä kannattaa tehdä uudessa tuotantoympäristössä ja miten laitteet saadaan aidosti tukemaan henkilöstön työtä. Samalla kehitimme työnkulkuja sujuvammiksi ja ergonomisemmiksi.

Kehittämisessä olivat mukana Kilon Keittiön työnjohto ja työntekijät sekä laatuasiantuntija, kehityspäällikkö ja hankintapäällikkö. Hyödynsimme myös ulkopuolista suunnitteluapua.

Kehittämisen kokonaiskustannukset olivat noin 260 000 euroa. Kehittämistyön myötä kevensimme, nopeutimme ja tehostimme tuotantoprosessia. Samalla vähensimme työn fyysistä kuormitusta erityisesti raskaissa nostoissa ja massojen siirtämisessä.

Annostelupumppujen avulla siirrämme ruokamassat valmistuspadoista automaattisesti rasiapakkauksiin. Tämä on nopeuttanut esimerkiksi marja- ja hedelmäkiisseleiden, marjapuurojen, rahkojen, jogurttien ja kylmien kastikkeiden pakkaamista noin 20 minuuttia tuotantoerää kohden, kun myös laitteen puhdistusaika on huomioitu.

Muutos näkyy erityisesti kokkien työn kuormituksessa. Aiemmin tyhjensimme noin 200 kiloa ruokamassaa sisältävän valmistuspadan kahden kokin voimin annostelukauhoilla. Työ kuormitti erityisesti käsiä ja hartiaseutua. Nyt annostelupumppu tekee raskaan siirtotyön puolestamme, jolloin kokkien työ kevenee merkittävästi. Yhden työpäivän aikana tuotamme työparilla 8–12 tuotantoerää, joten vaikutus kertautuu päivän aikana.

Myös pakkauslinjaradan sijoittaminen valmistuspatojen läheisyyteen muutti työnkulkua merkittävästi. Aiemmin nostimme ruokapakkauksia useaan kertaan: ensin johdevaunuille, sitten johdevaunuilla erilliseen tilaan pakkauskoneelle ja vielä pakkausradan syöttölinjalle. Nyt pakkaukset siirtyvät valmistuspadoilta sujuvammin pakkausprosessiin. Nostamistyö on vähentynyt puoleen ja prosessiin kuluva aika on lyhentynyt kolmannekseen.

Konkreettisesti olemme siis saaneet aikaan enemmän kuin vain nopeamman tuotantoprosessin. Olemme muuttaneet työn tekemisen tapaa niin, että raskaita ja toistuvia työvaiheita voidaan automatisoida, fyysistä kuormitusta vähentää ja henkilöstön aikaa vapauttaa muihin työtehtäviin.

Toimialat

Toiminnot

Teemat