Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja ohjausryhmä

Idea ja tausta:

Nurmijärvellä havahduttiin 2000 -luvun vaihteessa päivähoidon ja lastensuojelun rajapintatyöskentelyn epäselvyyksiin. Lastensuojelussa koettiin, että yhteydenotot tulevat liian myöhään ja päivähoidossa koettiin yhteydenotot vaikeaksi. Samaan aikaan lastensuojelukustannukset nousivat ja valtuutetut tekivät valtuustoaloitteen kustannusten vähentämiseksi.

Kunnan väestönkasvun myötä 2000 -luvun alussa lapsiväestö lisääntyi voimakkaasti. Lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen koettiin tärkeäksi. Kehittämistarvetta vauhditti erikoistuneen ja sektoroituneen palvelujärjestelmän tuottamat ongelmat. Palvelut eivät pystyneet riittävän tehokkaasti, joustavasti ja varhaisessa vaiheessa vastaamaan asiakkaiden monisyisiin tukitarpeisiin.

Uuden toimintatavan kehittäminen alkoi yhteistyöhankkeissa THL:n ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Aluksi puhuttiin varhaisesta puuttumisesta, mutta myöhemmin on alettu puhua varhaisesta avoimesta yhteistyöstä.

Toiminnan kehittämiselle asetettiin tavoitteet:
- Dialogisen palvelukulttuurin kehittäminen ja mahdollisimman varhainen yhteistyö niin asiakkaiden, läheisten kuin viranomaisten kesken - Dialoginen palvelukulttuuri koko kunnan tasolla
- Verkostomaisten ja dialogisten työtapojen/yhteistyökäytäntöjen kehitteleminen - osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken
- Mahdollisimman monipuolisen ja moninäkökulmaisen toimintatavan ja seurannan luominen
- Toimintamallin/käytäntöjen vakiinnuttaminen arjen työhön

Toimintamalli:

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä tarkoittaa ehkäisevää työtä, jossa toimitaan verkostona, yli organisaation toimiala- ja yksikkörajojen, dialogisesti. Mukana ovat kunnan kaikki toimijat: kuntalaiset ja asiakkaat, työntekijät, esimiehet, ylin johto ja poliittiset päätöksentekijät.

Malli tiivistyy kolmeen periaatteeseen: 1) Varhain, kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten – ellei se ole ammatillinen valinta 2) Avoimesti, luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi 3) Yhteistyössä, voimavarat kooten – unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja. Varhaista avointa yhteistyötä kunnassa ohjaavat valtakunnallisen Varpu-verkoston muotoilemat eettiset toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet (http://www.varpu.fi). Lasten ja perheiden palveluiden kehittämisen päävaiheita Nurmijärvellä 2003-2014:

2003-2005 Yhteistyössä THL:n kanssa luotiin varhaisen puuttumisen malli. Hanke perustui kunnanvaltuuston ja sosiaalipalvelujen vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin tavoitteisiin sekä strategisiin linjauksiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
2006-2007 Varpu-hanke II:ssa mallia tehtiin työntekijöille tutuksi ja juurruttamaan toimiviksi arkikäytännöiksi.
2006-2009 THL:n verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät -työryhmän yhteinen kehittämishanke Nurmijärven kunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa varhaisen avoimen yhteistyön kehittämiseksi.
2008 Kunnanjohtaja vakinaisti Varpu-hankkeiden ohjausryhmän ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnolliseksi ohjausryhmäksi.
2006-2008 Verkostotyön koordinaattori vastaamaan Varpu-hankkeen etenemisestä ja toteutumisesta. Vakinaistettiin vuoden 2007 talousarviossa, toimi vuoden 2008 alusta alkaen.
2009 Ensimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
2010 Jatkuvan ohjauksen, seurannan ja arvioinnin malli otetaan käyttöön
2011 Valtuusto hyväksyi päivitetyn Varpu-mallin: Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa
2013 Ennalta ehkäisevän työn ohjausryhmä muuttui lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmäksi.
2013 Yhdyspintatarkastelut talousarviotavoitteisiin
2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma II hyväksyttiin

Varhaisen avoimen yhteistyön kehittymisen tärkeimpiä tekijöitä ovat olleet
- rakenteet ja asenteet (sisältyy kuntastrategiaan/johdon tuki ja henkilöstön kehittämiseen)
- ylisektorinen ohjausjärjestelmä (kunnan toimijoiden yhteinen ohjausryhmä)
- yhdyspintatarkastelut (selkeytetään eri ammattilaisten yhteistyötä yhteisissä asiakkuuksissa, arjen työn ja johtamisen sujuvuus)
- koulutukset (vertaiskouluttajien verkosto, säännölliset koulutukset, puheeksi ottaminen myös työyhteisöissä ja esimiestyössä)
- seuranta (keskustelutilaisuudet mm. lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden kanssa, kyselyt, tilastot, kunnan hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus/tavoitteiden toteutuminen)
- lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (valmistelussa osallisina työntekijät, järjestöt, yhdistykset sekä lapset ja nuoret) http://www.nurmijarvi.fi/lastenhyva

Kehittämishankkeiden päätyttyä hankkeen ohjausryhmä toimii vakiintuneesti nimellä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin -ohjausryhmä. Vakiinnuttaminen on mahdollistanut toiminnan kehittämisen samansuuntaisena useiden vuosien ajan ja vähentänyt tarvetta lyhytkestoiseen hankekehittämiseen.

Ohjausryhmän tehtävänä on:
- moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lasten -, nuorten – ja perheiden palveluissa asiakaslähtöisesti; alueellisten monialaisten työryhmien ohjaaminen
- varhaisen avoimen yhteistyön toiminnan kehittäminen ja juurtumisen edistäminen arjen käytännöiksi
- lastensuojelulain 12 §:n mukaisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun ja toteuttamisen ohjaaminen ja seuranta, sekä
- lasten-, nuorten – ja perheiden valtakunnallisten linjausten ja politiikkaohjelmien seuraaminen, niistä tiedottaminen ja toteuttaminen

Ohjausryhmän toiminnan vakiinnuttamisen lisäksi pysyvyyden ja kehittämisen turvaamiseksi perustettiin verkostotyön koordinaattorin tehtävä vuoden 2008 alusta. Nykyään toimen nimike on toimiala-asiantuntija (verkostotyö). Toimiala-asiantuntija valmistelee ohjausryhmän asioita ja huolehtii varhaisen avoimen yhteistyön toiminnasta tiedottamisesta sekä koordinoi teemaan liittyvää koulutusta, kehittämistä ja toimintatapaa. Nurmijärvellä varhainen avoin yhteistyö on vakiintunut, strategiassa ja arjen työssä näkyvä ja kuuluva toimintatapa. Toimintakulttuurin muutos ei vaadi toteutuakseen suuria jo olemassa olevien toimivien rakenteiden muuttamista eikä suuria taloudellisia panostuksia. Se edellyttää kokemuksemme mukaan eri toimijoilta vahvasti tiedostetun aidon muutoksen tarpeen, aidon halun ja vahvan sitoutumisen pitkäaikaiseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Ennen muuta muutos vaatii eri toimijoiden välistä vuoropuhelua, jossa jokainen tulee itse aidosti kuulluksi sekä kuulee ja kunnioittaa sitä, mitä muilla on sanottavaa.

Vuosina 2006 ja 2010 tehtiin seurantakyselyt koko lasten ja nuorten palvelujen henkilöstölle Rovaniemellä ja Nurmijärvellä. Kyselyjen tavoitteena oli toiminnan kehittymisen sekä työtapojen juurtumisen tutkiminen. Tulosten mukaan varhaisen avoimen yhteistyön mallit ja työskentelytavat olivat juurtuneet hyvin toimintaan ja niiden koettiin edistävän merkittävästi osallisuutta ja kuulluksi tulemista.

Vuonna 2013 kysyttiin palvelujen käyttäjiltä kokemuksia lasten ja nuorten palveluista. 78% vastaajista koki tulleensa kuulluksi omassa asiassaan yhteistyön aikana ja 74% koki, että työntekijät ovat ottaneet huomioon hänelle ja perheelleen tärkeät asiat.

Sosiaalityöntekijätilanne on pysynyt suhteellisen hyvänä, lastensuojelu ei ole sijaishuoltopainotteista ja huostassa olevien osuus alle 18-vuotiaissa on ollut vuosia noin puolet siitä, mitä Suomessa keskimäärin. Myös avohuollon asiakasmäärät ja lastensuojeluilmoitusten määrä ovat olleet keskimääräistä alhaisempia.

Varhaisen avoimen yhteistyön toiminnan kehittämiselle myönnettiin vuoden 2014 kunnallinen lastensuojelutekopalkinto. Yhtenä perusteena mainittiin myönteinen vaikuttaminen lastensuojelun toimintaan.

Toimialat

Toiminnot

Teemat