Mentorointimalli

Vetoa ja pitoa kuntatyöhön -hanke on ESR-rahoitteinen kehittämishanke. Hankkeessa mukana olevien kuntien yhteisenä ydinongelmana on ollut erityisesti henkilöstön ikääntymisen, sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden sekä yleisen työvoimapulan vuoksi osaavan työvoiman saatavuus, joka heijastuu nykyisen henkilöstön työhyvinvoinvointiin mm. jaksamisen ongelmina. Tästä puolestaan seuraa yhä enemmän sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta sekä yleistä tyytymättömyyttä ja motivaation puutetta, mikä johtaa tuottavuuden laskuun.

Hankkeessa muotoillun mentorointimallin tarkoituksena on tukea työyksiköiden työntekijöitä mm. perehdytyksessä ja erilaisissa uran siirtymävaiheissa. Tätä kautta työn tekemisen laatu paranee ja tuottavuus lisääntyy. Hankkeessa pilotoitiin mentorointia aluksi varhaiskasvatuksessa sekä ateria- ja puhtauspalveluissa. Mentorit valittiin työyksiköistä, ja heille järjestettiin ulkopuoliselta yritykseltä ostopalveluna hankittu mentor-valmennus.

Käytännössä mentorointiprosessi kestää normaalisti 3-6 kk, jonka aikana mentori-aktoripari tapaa toisiaan kahden viikon välein, 1-2 tuntia kerrallaan. Pareille on järjestetty tapaamisten ajaksi sijaiset, jotta he pystyvät keskittymään mentorointiin täyspainoisesti koko tapaamisen ajan, ja että he pystyvät halutessaan poistumaan työpaikan tiloista. Ympäristönvaihdos on prosessille tärkeää, jotta mentorointiin pystytään keskittymään kunnolla.

Mentorit itse ovat päässeet osallistumaan mallin kehittämiseen, ja he ovat tavanneet toisiaan työpajojen merkeissä hankkeen aikana.

Tästä hankkeessa kehitetystä mentorointimallista tradenomiopiskelija teki laadullisen tutkimuksen opinnäytetyönään ja kokosi sen tuotokseksi Mentorointioppaan kunta-alan työntekijöille.
Tarkoituksena on laajentaa mentorointimallin käyttöä muihin yksiköihin niin, että kokeneemmat mentorit valmentavat uusia oppaan ja kalvopaketin avulla. Organisaation ja esihenkilöiden tuki on ollut tärkeää työn suunnittelussa, koska mentorointi on osa työaikaa.

Kustannuksia tästä on tullut hankkeelle ulkopuolisten kouluttajien palkkaamisesta ja pilottiin osallistuneiden mentoreiden työajan käytöstä mentorointiin. Mentorit ovat raportoineet mentorointipilotin hyödyistä. Yksiköissä, joissa mentorointia on pilotoitu, kommunikaatio on parantunut ja aktorit ovat kokeneet, että se on mm. vahvistanut ammatillista identiteettiä, edistänyt työssä jaksamista, auttanut työn ilon löytämisessä, työssä palautumisessa ja työn rajaamisessa sekä parantanut itsetuntoa. Se on myös ennaltaehkäissyt uupumuksesta johtuvia sairauslomia sekä nostanut esille kehitysehdotuksia, joiden avulla yksiköiden toimintaa voidaan kehittää. Kehittämistyötä jatketaan edelleen, ja mentoroinnin käyttöönottoa ja toimintamallin juurruttamista yksiköihin vauhditetaan mentorointioppaan avulla.
Mentorointiopas.pdf
Mentorointimalli.pdf

Toimialat

Teemat